TODELLA v-mäinen esimies!!

Mä oon tehnyt nelipäiväistä viikkoa ja hoitopaikan kanssa on ennalta sovittu mitkä päivät ovat lapsella hoitovapaapäiviä. Ei tällä ole ollut mitään vaikutusta lapsen sairasteluun tai siihen että onko minulle tullut poissaoloja töistä! Joskus lapsen sairastuminen osuu hoitovapaapäivään, usein ei. Tällöin hoidan lasta kotona ja lisäksi olen sen ennalta sovitun PALKATTOMAN hoitovapaapäivän pois tietty lisäksi.

Kuulostaa vahvasti siltä että ap:n pomo kuvittelee, että ap käyttäisi hoitovapaapäiviä lapsen sairasteluihin / siirtelisi hoitovapaapäiviä sen mukaan koska naperot satuvat sairastumaan. Ei se niin mene.

Siinä olen sma mieltä, että olisi kohtuullista että vanhemmat vuorottelisivat lapsen hoidossa ja näin meillä tehdään. 

tulo esimiehesi oli ihan asiallinen ja keskustelu ihan hyva - ainakin tuon kertomuksesi mukaan.



Eri asia olisi tietenkin jos sinut pakotettaisiin-painostettaisiin osa-aikaiseksi. Mutta tosiaan mita pahaa siina on kysya, etta oletko miettinyt jos osa-aikaisuus olisi sinulle hyva vaihtoehto.

Usein valitetaan, että Suomessa ei osa-aikatyö ole mahdollista. Nyt kuitenkin tässä valtioviisas esimies tuli vastaan ja ehdotti kuormittavien aikojen osalle helpotusta. Ja siitä sitten vedetään herneet nenään.



Mitä enemmän tämmöiset ratkaisut yleistyvät, sitä helpompi on pikkulasten vanhempien työllistyä. Esim. tämän ison pomon sapelinkalistelu siitä, että työntekijällä ei ole työntekovelvollisuutta sairaan lapsen kanssa oli lähinnä koomista. Ei tietysti ole, mutta mitä enemmän joustoja löytyy KUMPAANKIN SUUNTAAN, sitä helpompaa työnteko on.



Ei kannata tosiaan aina miettiä, mitä yhteiskunta voi antaa minulle, vaan mitä minä voin antaa yhteiskunnalle. Vaatiminen on niin paljon helpompaa.

kun sinäkään et asiaa ymmärrä?

Musta on hyvä, että asiasta puhutaan suoraan. yhden ihmisen jatkuva poissaolo ja lyhyemmän työviikon tekeminen tekee hallaa koko työyhteisölle.

Lyhyempi työviikko on työntekijän lakisääteinen oikeus ja mahdollisuus. Ymmärrätkö? Lyhyempää työviikkoa tekevälle maksetaan selvästi vähemmän palkkaa. Ymmärrätkö? Sitä kautta saadulla säästöllä työnantajan on tarkoitus hankkia tarvittavat resurssit. Jos näin ei tapahdu, syy ei ole siinä työntekijässä. Ymmärrätkö? Sinun työyhteisössäsi pahin myrkky olet sinä itse.

Itselläni oli ennen ap:n kaltainen alainen, jolla oli pienet, sairastelevat lapset ja paljon töitä. Nainen oli naimisissa lastensa isän kanssa, mutta jostain syystä isä ei koskaan voinut olla lasten kanssa kotona, kun nämä sairastivat. Isä ei myöskään vienyt eikä hakenut lapsia päivähoidosta, eli naisen työpäivä päättyi työtilanteesta riippumatta aina tasan klo 16, kun piti kiiruhtaa hakemaan lapsia hoidosta. Nielin kaiken tämän sanomatta mitään, mutta kun naisen työt alkoivat kasaantua ja töiden kasaantuminen aiheutti harmaita hiuksia koko muulle työyhteisölle, otin esiin mahdollisuuden järjestellä töitä uudestaan ja muuttaa naisen toimenkuvaa vähemmän kuormittavaan ja paljon mielekkäämpään suuntaan. Palkkaa, nimikettä yms. asioita toimenkuvan keventäminen ei olisi muuttanut ja uskoin naisen tarttuvan tilaisuuteen ilomielin. Mutta olin väärässä, nainen otti ehdotukseni v-ttuiluna, minkä kuulin varsin pian käytäväpuheista, vaikka hän ei minulle suoraan sitä sanonutkaan. Toimenkuvaa ei muutettu, naisen lapset jatkoivat sairastamistaan ja työt kasautumistaan ja eräänä päivänä nainen yllätti kertomalla, että on raskaana. Laitoin äitiyslomasijaisen hakuun melkein heti, sillä aavistelin, että raskausaika menisi varmaan sairauslomien merkeissä, ja oikeassa olin. Lukuisien parin päivän saikkujen jälkeen nainen jäi pysyvästi sairauslomalle kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Emme jääneet häntä kaipaamaan, sillä sijainen oli/on tehokas ja pätevä ja pystyy myös joustamaan työaikojen kanssa.

Minusta ehdotus oli hyvä - itse tarttuisin siihen heti.



Ja ei, en ole (vielä) pomo. Aloitan siinä hommassa vasta ensi kuun alusta.

Itselläni oli ennen ap:n kaltainen alainen, jolla oli pienet, sairastelevat lapset ja paljon töitä. Nainen oli naimisissa lastensa isän kanssa, mutta jostain syystä isä ei koskaan voinut olla lasten kanssa kotona, kun nämä sairastivat. Isä ei myöskään vienyt eikä hakenut lapsia päivähoidosta, eli naisen työpäivä päättyi työtilanteesta riippumatta aina tasan klo 16, kun piti kiiruhtaa hakemaan lapsia hoidosta. Nielin kaiken tämän sanomatta mitään, mutta kun naisen työt alkoivat kasaantua ja töiden kasaantuminen aiheutti harmaita hiuksia koko muulle työyhteisölle, otin esiin mahdollisuuden järjestellä töitä uudestaan ja muuttaa naisen toimenkuvaa vähemmän kuormittavaan ja paljon mielekkäämpään suuntaan. Palkkaa, nimikettä yms. asioita toimenkuvan keventäminen ei olisi muuttanut ja uskoin naisen tarttuvan tilaisuuteen ilomielin. Mutta olin väärässä, nainen otti ehdotukseni v-ttuiluna, minkä kuulin varsin pian käytäväpuheista, vaikka hän ei minulle suoraan sitä sanonutkaan. Toimenkuvaa ei muutettu, naisen lapset jatkoivat sairastamistaan ja työt kasautumistaan ja eräänä päivänä nainen yllätti kertomalla, että on raskaana. Laitoin äitiyslomasijaisen hakuun melkein heti, sillä aavistelin, että raskausaika menisi varmaan sairauslomien merkeissä, ja oikeassa olin. Lukuisien parin päivän saikkujen jälkeen nainen jäi pysyvästi sairauslomalle kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Emme jääneet häntä kaipaamaan, sillä sijainen oli/on tehokas ja pätevä ja pystyy myös joustamaan työaikojen kanssa.

pomot, mitäs sitten tehdään kun miehen pomo on se joka ei ymmärrä että vastuu sairaiden lapsen hoitamisesta jaetaan molempien vanhempien kesken?



Meillä mies on ollu yhden päivän kotona kun itse olin sairaalassa ja lapset oksutaudissa. Senkin päivän takia joutuu yhä kulkemaan varpaillaan ja kuuntelemaan muiden työntekijöiden edessä pomon vittuilua ja varoittelua että nyt ei sitten voi jäädä pois kun on tärkeitä juttuja tulossa.



Aina kaikki ei ole niin mustavalkoista - tämä maailma ei vaan ole vieläkään tasa-arvoinen. Ja kyllä, mies etsii uutta duunia jatkuvasti.

ku olin aikoinani samasta syystä puhuttelussa?!!? :D

Olisit sanonut etteivät lapset ehkä pysty ajoittamaan sairasteluaan näille vapaapäiville sittenkään?

jos ja kun ap:n kaltainen nainen kerran hoitaa työtehtävänsä, jopa kotona samalla kun sairaita lapsiaan hoitaa, eikä hänen tehtävänsä siis kasaudu muille.



Olen itsekin esimies ja kyllä - parhaillaan kotona kuumeisen kuopuksen kanssa. Itse kyllä ymmärrän hyvin, että lapset sairastelevat, eikä se tee kenestäkään työntekijästään sen huonompaa. Meidän työpaikalla sairastavat kyllä ihan aikuisetkin, enkä ole heitäkään sen takia lyhyemmälle työviikolle patistamassa. LIsäksi, alaisenani on yksi nainen, joka kärsii lapsettomuudesta ja käy parhaillaan pitkällistä lapsettomuushoitoa jonka johdosta tulee poissaolopäiviä - pitäisikö hänetkin liipaista osa-aikaisella viikolle?



Olen myös huomannut, että meillä ainakin pienten lasten vanhemmat on tehokkaimpia työntekijöitä. Heillä kun on usein käytettävissään vaan tietty määrä työtunteja päivässä (koska lapset pitää hakea tiettynä aikana), jolloin hommat hoidetaan normaalin työpäivän puitteissa ja tehokkaasti.



Päinvastoin voisi sanoa, että meillä "ongelmana" on tällaiset työpaikalla lorvijat, jotka tarkoituksella venyttävät päivää noiden plustuntien takia (siis tyyliin meikkaavat aamulla työpaikalla), ja sitten pitävät nämä tunnit vapaina. Minusta tällaisesa meiningissä on enemmän jotain mätänä!

paljon huonoja esimiehiä :-(

Puuttuisitte oikeisiin epäkohtiin ja väärinkäytöksiin. Normaalit lakisääteiset poissaolot eivät ole sellaisia. Ihan varmasti löytyisi muutakin tekemistä töissä, jos osaisi vähän katsoa. Ei tarvis turhaan alkaa ketään painostaa asioista, joille ei mitään voi. Ja tuokin oli aika hauska ohje pomolta, että töitä kotiin. Tuliko mieleen, että on aika erilaisia duuneja olemassa, joita ei kaikkia voi todella viedä kotiin ja tehdä sen sairaanhoidon ohessa...

Eikä kyllä kuulu pätkääkään pomolle, mitä lapsen isä tekee sen ajan, jos äiti on hoitamassa sairasta lasta. Meilläkin mies jää tarvittaessa hoitamaan, mutta minä haluan aina olla ensisijaisesti itse. Haluan, koska lapset on mulle tärkeitä ja rakkaita ja minä heille paras hoitaja. Etenkään ulkopuolista en ottaisi hoitajaksi. Vieras voi hoitaa tervettä lasta, mutta ei missään nimessä sairasta. Silloin lapsi kaipaa vanhempaansa tueksi.

Jos ap vaihtaisi 4-päiväiseen viikkoon, hänen työstäpoissaoloprosenttinsa voisivat vielä kasvaa paljonkin! Miten joku voi ajatella, että lapsen sairastamiseen on ratkaisuna olla esim. perjantait kotona? Vai onko ajatuksena, että ap olisi poissa sitten aina ne sairaspäivät, ja saisi pienempää palkkaa? Sellainen järjestely olisi käsittääkseni laiton.



Olen itsekin nähnyt työelämää paljon myös esimiespuolelta katsottuna, mutta siltikin rajansa kaikella. Tuossa ehdotuksessa nyt vain ei ole mitään järkeä, eikä se hyödyttäisi ketään. Pomonkaan ei tarvitse olla idiootti, ja onneksi läheskään aina eivät ole.

kai ap:lla kin on vastuu omaa työyhteisöään kohtaan!



Eihän asiaa voisi kohteliaammin sanoa, en ymmärrä mitä ap vaahtoaa. Sitäkö, että kun ei tee kaikkia hommiaan, niin ei myöskään nauttisi täyttä palkkaa. siitä nähtävästi kiikastaa.

Firmoissa henkilöstöosasto ja isot johtajat puuttuvat näihin. Pikkupomot pannaan sitten tekemään paskatyöt työntekijään nähden.

Kyllä ne on just nää pikkupomot, jotka oma-aloitteisesti hoitaa tän kaltaisia "henkilöstöasioita" tällä tyylillä. Jos paine tulis ylempää, kunnollinen esimies pitäisi työntekijänsä puolia.

Minusta ehdotus oli hyvä - itse tarttuisin siihen heti.

Ja ei, en ole (vielä) pomo. Aloitan siinä hommassa vasta ensi kuun alusta.

Kannattaa jo nyt alkaa varautua siihen, että jonkin ajan kuluttua yksikössäsi on ongelmia työssäviihtymisen kanssa, henki on huono ja tunnet, ettei sinua arvosteta.

internetiin? Et taida olla ihan penaalin terävin kynä.

työnantajia, jotka joustavat loputtomasti alaistensa perheiden ehdoilla... Kas kun ei ehdoteta, että äiti saisi hoitaa lapsensa täysipäiväisesti kotona kouluikään asti, täydellä palkalla tietenkin...

Tätä ketjua lukiessani ymmärrän jälleen kerran, miksi meidän kolmekymppisten naisten on niin vaikea työllistyä...

Minusta ehdotus oli hyvä - itse tarttuisin siihen heti.

Ja ei, en ole (vielä) pomo. Aloitan siinä hommassa vasta ensi kuun alusta.

Kannattaa jo nyt alkaa varautua siihen, että jonkin ajan kuluttua yksikössäsi on ongelmia työssäviihtymisen kanssa, henki on huono ja tunnet, ettei sinua arvosteta.

että oletko miettinyt 4-päiväistä työviikkoa ? Siihen voi vastata, että olen miettinyt enkä halua sitä, kiitos vaan. Ei kukaan (edes ilkeä esimies) ole niin tyhmä, että luulee voivansa pakolla siirtää ketään mihinkään. Eikä hän varmaankin edes ole uhonnut...Hohhhoijaa.

Nykyinen esimiehesi ei voi siirtää sinua 4-päiväiseen työviikkoon ilman suostumustasi. Hän vain uhoaa, uskoisin.

joka noudattaa lakia ja pitää työntekijöidensä puolia. Sellaista pomoa arvostan ja teen mielelläni töitä hänen alaisuudessaan. Pidän myös huolen siitä, että hommat tulee hoidettua, vaikka joutuisinkin olemaan jostain syystä poissa.

Tällä hetkellä minulla on uusi pomo, joka kuulostaa juuri siltä kuin ap:n pomo. Hän on pilannut koko työyhteisön. Kukaan ei enää tee yhtään enempää töitä kuin on pakko ja ihmiset jäävät kotiin jos vain on pieninkin mahdollisuus jäädä.

Minun mielestäni kotihoito ei liity tähän asiaan millään tavalla. Laissa on sanottu oikeus jäädä hoitamaan sairasta lasta, eikä tämä mielestäni mitenkään liity naisten työllistymiseen. Omalla työpaikallani sairaita lapsia hoitavat yhtä lailla miehet kuin naisetkin.

työnantajia, jotka joustavat loputtomasti alaistensa perheiden ehdoilla... Kas kun ei ehdoteta, että äiti saisi hoitaa lapsensa täysipäiväisesti kotona kouluikään asti, täydellä palkalla tietenkin...

Tätä ketjua lukiessani ymmärrän jälleen kerran, miksi meidän kolmekymppisten naisten on niin vaikea työllistyä...

Minusta ehdotus oli hyvä - itse tarttuisin siihen heti.

Ja ei, en ole (vielä) pomo. Aloitan siinä hommassa vasta ensi kuun alusta.

Kannattaa jo nyt alkaa varautua siihen, että jonkin ajan kuluttua yksikössäsi on ongelmia työssäviihtymisen kanssa, henki on huono ja tunnet, ettei sinua arvosteta.

että lapset sairastavat yllättävän paljon hoidon alkaessa, mutta että tilanne kyllä tasoittuu. Ehdotus 4-päiväisestä työviikosta on myös älytön, koska lapsethan voivat olla sairaana minä tahansa päivänä.



Minusta kuulosta juuri siltä, miten ap on toiminnan tulkinnutkin, eli että kyseessä on vittumainen pomo. Ehkä pomon kokee, että hänen pitää jotenkin näyttää ap:lle kaapin paikka, kun ap on yhtäkkiä tulla tupsahtanut pomolle uutena ihmisenä paikalle.