~*Ensikot viikot 6 & 7*~
Kommentit (27)
Olen kyllä käynyt täällä lueskelemassa, mutta ei ole jaksanut kirjoitella..
Meillä oli reilu viikko sitten viimeksi neuvola ja sf-mitta oli kasvanut ihan hurjasti(nyt jo 32cm), että saa nähdä kuinka iso vaavi tulee. Toki lapsivettä on myös ilmeisesti paljon kun täti ei saanut mahan päältä koitettua asentoa. Ensi viikolla onkin jo seuraava neuvola kun ne nyt muuttui että on 2 viikon välein. Ja jos ensi viikon neuvolassakin vielä paljon kasvanut sf-mitta laitetaan jo seuraavaksi kertaa lääkärineuvola.
Synnytyvalmennuskin alkoi tällä viikolla tai siis oikeammin perhevalmennus. Oli jo maanantaina ja eilen. Maanantain kerta ihan mukava tutustuttiin toisiimme ja puhuttiin fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista sekä hammashoitaja oli puhumassa vauvan ja äidin hampaista. Eilen olikin sitten synnytyksen kulku aiheena ja oli kyllä aika pitkäveteistä ja tylsää eikä juurikaan tullut uutta tietoa. Mutta kyllä varmaan vielä tulee sielä käytyä jos tulisi mielenkiintoisempiakin juttuja..
Ensi viikolla ei sitten olekkaan töitä eikä välttämättä enää ollenkaan eikä ensi viikonkaan jälkeen olisi kun 2 viikkoa. Mutta huomenna haetaan hoitopöytä niin saapi sinne sitten ensi viikolla pestä vaatteita:)
Hyvää vointia kaikille:)
have 31+4
Kiva kun muutkin oli pinoutuneet ja kertoilleet kuulumisia! Pitänee kirjoitella tässä vielä ennen Suomi-USA- pelin alkua kuulumisia vähän viimekertaista kattavammin :)
Intopiukka: Mä niin tiedän noi tunteet, ja ihan varmasti kuuluvat asiaan. Sitä koittaa jäsentää, että on ihan oikeasti tulossa äidiksi, ja miettii, että minkälaiseksi :) Ja just muakin on välillä kaivertanut, että onko kaikki varmasti hyvin ja mitä jos ei ole. Välillä oon huomannut, että ajattelen ja murehdin näitä itsekseni, ja mies kummastelee, kun olen etäinen...mutta jotenkin sitä on nyt alkuraskaudessa ollut vähän sulkeutuneempi omien tuntemusten ja ajatusten kanssa, niitä on niin vaikea jakaa tulevalle isälle, joka raukka koittaa parhaansa mukaan ymmärtää :) Onneksi täältä enskoista löytyy sitä tarvittua vertaistukea! :) Me mennäänki sun kanssa liki samoissa viikoissakin! :)
Hansu: Aijjai, ikävän kuuloinen tuo kyhmyruusu! Oletko kuitenkin käynyt töissä vai ollut ihan sairaslomalla? Ihan tuntematon juttu mulle tuo, koskaan ole kuullutkaan :O Mikä siihen on sitten ollut hoitona? Mä oon kanssa miettinyt, että on se kumma kun joku niin pieni voi saada naisen kehossa aikaan käsittämättömiä muutoksia, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin... ja ne hormonit! Mulla on ainakin naama + dekoltee ja yläselkä ruvenneet kukkimaan näppyjä kuin yläasteella konsanaan! :D Ja kiva kuulla että pikkusella on kaikki hyvin, mullakin ens ke np-ultra! :) Mekin saadaan varmaan miehen vanhemmilta kehto...muuten oon aika hyvin pysyny erossa vauvanvaatteista! :) Kauheasti oon vaan jo vaunuja katellut, ne kun on kuitenkin iso ja tärkeä investointi.. Ja komppaan sua Hansu niin tossa raskaudesta nauttimisesta! Ihan on turha stressata, vaikka välillä murheita yrittääkin hiipiä mieleen, sillä ensiraskaus etenkin on varmasti kaikkea niin ihmeellista ja muutenkin tää kaikki on niin ihanaa, että mä vaan aion kans olla raskaana :D Istuin bussiinkin yksi päivä siihen paikalle, missä invalidit,raskaanaolevat ja vanhukset istuu, tuntu hassulta :D
pullasuti: wow, oot jo yli puolivälin, onnea! Ja onnea kanssa tyttöuutisista! :)
vilukissa: Siellä on kanssa samat olot kuin täälläkin.. väsymystä riittää. Kävitte siis varhaisultrassa yksityisellä vai? Tänne vaan mukaan kirjottelemaan, kiva saada tyyppejä, jotka suurinpiirtein samoilla viikoilla! :)
have: Ja sielläkin paukkuu viikot! Aattele, että kymmenisen viikkoa enää, jos sitäkään! :) Jännittääkö jo? Ihana kun vauvantuoksuinen arki lähestyy siellä! :)
Nyt matsia kattomaan, tulipas romaani, sorry!
-Ekavekara rv10+6-, eli huomenna alkaa rv12!
ps. mietin muuten uuden pinon perustamista, kun ei oo enää ajankohtainen nuo viikot 6 ja 7 :D vai alottaisko vasta maanantaina enskojen maaliskuun? :)
Ekavekaralle aattelin vastailla..
Että eipä oikeen jännitä sitä oon monille sanonukki kun ei yhtää jännitä vielä, mutta kai se iskee sitten viimeistään kun pitää lähtee:D
Tuntuu vain vielä hirveen pitkältä aikaa kun syntyy, että sitä kyllä odottaa tosi paljon,vaikka vajaan 6 viikon päästä saisi syntyä eikä olisi keskonen:) Mutta tosiaan ei varmaankaan kovin lohduttavaa mutta kun aluksi tunuu että aika menee hitaasti niin se ajan kuluminen vaan tunuu hidastuvan kokoajan...
Mutta jaksamista teille alussa oleville kyllä te olette näillä viikoilla ennenkun huomaattekaan:)
have 31+5
Ajattelin minäkin nyt uskaltautua mukaan... Olen jonkin aikaa jo käynyt lukemassa kirjoituksianne, mutta en ole uskaltanut aikaisemmin kirjoitella. Vähän vieläkin pelottaa, että jotain pahaa tapahtuu jos kuulutan tästä maailmalle. Mutta täällä sitä nyt ollaan. :)
Olen siis 32-vuotias onnellinen odottaja. Viikkoja on nyt 14+1. Eka ultra oli kolmisen viikkoa sitten ja mua vaan jännitti, että onko siellä kaikki hyvin. Mutta siellähän oli asiat paremmin kuin hyvin...kahdella!! :) Oli se aika yllätys ellei pikemminkin shokki. En ollut sellaiseen millään tasolla varautunut. Mutta kyllä se kuitenkin heti tuntui ihanalta! Ja nyt entistä enemmän!! Olen ikionnellinen, että sain tällaisen lahjan.
Tota tarinaa on hauska kertoa ihmisille, kuten omille vanhemmille. Eka osa (että oon ylipäänsä raskaana) on niille jo yllätys ja sitten seuraa jatkoa ostoskanavatyyliin: eikä siinä vielä kaikki... :D Ei moni vielä kyllä tiedä. Muutama hyvä ystävä. Edes lapsien isä ei vielä tiedä. Me emme siis ole yhdessä. Tai on hän tavallaan mukana kuvioissa, mutta ei tule paljoa varmaankaan osallistumaan elämäämme.. Surullinen asia sinänsä, mutta en ole sitä jäänyt murehtimaan. Toivon toki että hän jonain päivänä muuttaisi mielensä, mutta aika näyttää. Sitä ennen: Musta tulee perhe!! :) Ihanaa!!! Joitakin vaatteita oon jo ostellu. Ja aina kahdet.. En samanlaisia, mutta samantyylisiä. Ei vaan pysty ostamaan esim yhtä yöpukua. :) Vaunuja oon nyt haeskellu.
Mutta siinähän sitä tekstiä tulikin... Ai niin, oon voinu kyllä tosi hyvin. Mitään pahoinvointia ei ole ollut. Pää tosin särkee aika usein, mutta niin se teki aikaisemminkin. Nykyisin tulee tosi helposti jo täyteen ja sitten vähän paha olo jos syö liikaa. Nukkuminen on aika katkonaista. Ja nenä on tukossa. Mutta muuten! :) En kyllä malttais odottaa, että näkisin nää lapset! Edellisyönä näin ne kyllä jo unessa.. :)
Oikein mukavaa viikonloppua ja alkavaa maaliskuuta kaikille!!! :)
Täällä ollaan jotenkin yhä tosi epätodellisissa tunnelmissa. Vaikea uskoa, että vihdoin tosiaan olen raskaana! :) Tein siis uuden testin toissa lauantaina (20.2.) ja plussaa se yhä näytti. Ajatuksissa on ollut tehnyt tehdä vielä yksi testi, mutta olen maltaanut mieleni.
Eka neuvola on varattu ja se on 9.3. Siellä pitäisi jo päättää, että minne menen synnyttämään. Ja siihen liittyykin mun kysysmys, osaako joku pk-seudulla asuva kertoa mihin kannattaisi mennä ja miksi? Tai mihin ei kannata mennä ja miksi? Vaihtoehdot siis Kättäri, Naistenklinikka ja Jorvi. Olen puhunut asiasta ystäväni kanssa, jolla on yksi lapsi ja hän suositteli Naistenklinikkaa, ja toisaalta sanoi, että Jorviin ei kannata mennä. Tämä on kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide. Olen täältä palstaltakin koettanut lueskella mielipiteitä, mutta niiden perusteella mikään noista paikoista ei oikein nouse toisen edelle... Vaikea valinta siis, kun ei kokemusta ole. Luultavasti päädyn kuitenkin Kättäriin tai Naistenklinikkaan, koska niissä on sitten helpompi käydä ultrassa, kun ollaan molemmat miehen kanssa Helsingissä töissä. Mut kertokaa mielipiteitä, kiitos! :)
Elmiira rv 5+1 (omien laskujen mukaan)
Eli kävin kiltisti ja kuuliaisesti perustelemassa uuden pinon meidän höpötyksille. Pino löytyy otsikolla "Esikoisten kevättalvi" ja suora linkki sinne kuuluu näin: http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/6/viesti/1128276/esikoisten_kevatt…
Intopiukka (tänään jopa ihan oikeesti intona)
Mä olen tuolla syyskuisten pinossa kirjoitellut, mutta ajattelin siirtyä tälle palstalle, kun esikoista odotellaan. Jospa täältä sais enemmän samassa tilanteessa olevien tukea:) Pari viikkoa sitten oli meillä ensimmäinen ultra ja siellä se möykky näky ja sydän pompotti :) Tällä viikolla kävin verikokeessa ja kahden viikon päästä olis se nt-ultra, millä sitten seulotaan niitä kromosomipoikkeavuuksia.. Kovasti jo odotan sitä!
Muuten täällä on jo vähän pahoinvointi helpottanut. Kun vaan muistaa syödä, niin olo pysyy ihan hyvänä. Edelleen kyllä väsyttää ihan kamalasti. Mä vaan niin odotan sitä, että jaksais taas tehdä muutakin kun torkkua sohvalla :) Hyvää odotuksen jatkoa kaikille! :DD
Vilukissa 10+2