Miten eroon huostaanotto pelosta?
Meiltä otettiin vuosia sitten kolme lastamme huostaan kun naapurimme teki meistä ilmoituksen. Tuo huostaanotto oli aiheeton. Tilanteemme oli se, että meillä oli kolme lasta sillon 4v, 2,5v ja 4kk. Vauva oli ollut itkuinen syntymästään asti ja kaikkialla sanottiin, että se on vain koliikkia ja menee ohi ajallaan. Käytettiin lääkäreissä, mutta mitään vikaa ei löytynyt ja itkut vaan jatkui ja jatkui. Pyysin apua neuvolasta, jotta saisin edes hetken nukkua, mutta apua ei herunut ja kun meidän tilanteemme tultiin tarkistamaan niin lapset otettiin huostaan, perusteluna mm. se, etten jaksa heitä hoitaa ja olen heille vaaraksi.
Elimme vuoden ilman lapsiamme, kunnes saimme heidät takaisin. Nyt tuosta on jo aikaa, mutta meillä nyt taapero ja kaksoset syntynee 2kk sisällä ja pelkoni vain kasvaa, että sama toistuu. Tällä hetkellä nuorin lapsemme oli vauvana helppo, mutta tiedän paremmin kun hyvin, että seuraava kaksoset saattavat olla myös itkuisempia. Emme kyllä enää asu samalla paikkakunnalla ym, mutta silti pelottaa, että joudutaan kokemaan sama. Neuvolassa pelkään sanoa mitään, mistä voisi ajatella, etten ole kykenevä äidiksi jne.
Kommentit (190)
suorastaan psykoottiseen hyökkäykseen, jossa minä muka haluan jotain? En edes työskentele sosiaalialalla tai hoitoalalla. Ihmisenä ja inhimillisenä sellaisena ajattelen edelleen lapsen parasta, vaikka ihan yleisesti.
Muistutan kuitenkin, että huostaanottokin tehdään lapsen edun mukaisesti ja prosessissa täytyy täyttyä kolme kriteeriä ja siis KAIKKI kolme. Kannattaa lukea:
Huostaanoton edellytykset:
1) Ensimmäinen huostaanoton edellytys on, että puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Tämä on ns. negatiivinen tunnusmerkki. Sillä viitataan mm. lapsen puutteelliseen turvallisuuteen, heitteillejättöön, pahoinpitelyyn tai fyysisen, sosiaaliseen tai psyykkisen huolenpidon laiminlyöntiin. Kodin olosuhteilla tarkoitetaan tässä lapsen koko elinpiiriä. Vastaava tilanne on nuoren osalta kyseessä silloin kun hän itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellä.
2) Huostaanoton toinen edellytys on, että avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisia tai ne eivät ole mahdollisia (niihin ei voida ryhtyä vaikkapa asianosaisten vastustuksen vuoksi) tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tätä kutsutaan optimaalisuuden tunnusmerkiksi. Jos lasta voidaan suojella avohuollon tukitoimin, ei huostaanottoon tule ryhtyä. Jos avohuollon tukitoimet eivät auta tai ne jopa heikentävät lapsen tilannetta, on huostaanottoon ryhdyttävä. Laissa ei edellytetä avohuollon tukitoimien kokeilemista kaikissa tilanteissa, joskus lapsen suojaaminen voi vaatia välitöntä huostaanottoa.
3) Huostaanoton kolmas edellytys on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Tämä on ns. positiivinen tunnusmerkki. Tällä säädöksellä viitataan lapsen huoltolain 1 §:ään (ks. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1984). Mikkolan ja Helmisen (1994, 156-157) mukaan "Lapsen edun arvioimisessa on paljolti kysymys siitä, mikä on parasta tässä ja nyt pitäen kuitenkin silmällä lapsen tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. (...) kysymyksessä on toimenpidekokonaisuuden valinta, jolla tavoitellaan suurinta mahdollista etua tai pienintä mahdollista haittaa". Voidaan ajatella, että lapsen edun kriteeri ilmentää huostaanoton peruskysymystä: siinä on pystyttävä perustelemaan, miksi sijoitus kodin ulkopuolelle turvaa lapsen kehityksen paremmin kuin kotiin jääminen.
Lastensuojelulaki 16 §, 19 §
HE 13/1983
Minun ystäväni joutui kokemaan melkein saman. Heillä vauva valvotti myös ja ystäväni perhettä uhattiin huostaanotolla, mutta välttyivät siltä kun ottivat lainaa ja palkkasivat hoitajan.
täyttyneet
Täällä on kyllä jännä tapa, et jos kysyy jotain, niin ei montaakaan viestiä ehdi tulla kun jo joku kommentoi aiheen vierestä. Tässä ketjussa suurin osa vastauksista on ohi aiheen.
suorastaan psykoottiseen hyökkäykseen, jossa minä muka haluan jotain? En edes työskentele sosiaalialalla tai hoitoalalla. Ihmisenä ja inhimillisenä sellaisena ajattelen edelleen lapsen parasta, vaikka ihan yleisesti.
Muistutan kuitenkin, että huostaanottokin tehdään lapsen edun mukaisesti ja prosessissa täytyy täyttyä kolme kriteeriä ja siis KAIKKI kolme. Kannattaa lukea:
Huostaanoton edellytykset:
1) Ensimmäinen huostaanoton edellytys on, että puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Tämä on ns. negatiivinen tunnusmerkki. Sillä viitataan mm. lapsen puutteelliseen turvallisuuteen, heitteillejättöön, pahoinpitelyyn tai fyysisen, sosiaaliseen tai psyykkisen huolenpidon laiminlyöntiin. Kodin olosuhteilla tarkoitetaan tässä lapsen koko elinpiiriä. Vastaava tilanne on nuoren osalta kyseessä silloin kun hän itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellä.
2) Huostaanoton toinen edellytys on, että avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisia tai ne eivät ole mahdollisia (niihin ei voida ryhtyä vaikkapa asianosaisten vastustuksen vuoksi) tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Tätä kutsutaan optimaalisuuden tunnusmerkiksi. Jos lasta voidaan suojella avohuollon tukitoimin, ei huostaanottoon tule ryhtyä. Jos avohuollon tukitoimet eivät auta tai ne jopa heikentävät lapsen tilannetta, on huostaanottoon ryhdyttävä. Laissa ei edellytetä avohuollon tukitoimien kokeilemista kaikissa tilanteissa, joskus lapsen suojaaminen voi vaatia välitöntä huostaanottoa.
3) Huostaanoton kolmas edellytys on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Tämä on ns. positiivinen tunnusmerkki. Tällä säädöksellä viitataan lapsen huoltolain 1 §:ään (ks. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1984). Mikkolan ja Helmisen (1994, 156-157) mukaan "Lapsen edun arvioimisessa on paljolti kysymys siitä, mikä on parasta tässä ja nyt pitäen kuitenkin silmällä lapsen tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. (...) kysymyksessä on toimenpidekokonaisuuden valinta, jolla tavoitellaan suurinta mahdollista etua tai pienintä mahdollista haittaa". Voidaan ajatella, että lapsen edun kriteeri ilmentää huostaanoton peruskysymystä: siinä on pystyttävä perustelemaan, miksi sijoitus kodin ulkopuolelle turvaa lapsen kehityksen paremmin kuin kotiin jääminen.
Lastensuojelulaki 16 §, 19 §
HE 13/1983
halutaan yhteiskunnan varoja, kyllä minä tuhat kertaa mieluummin kustantaisin uupuneelle äidille siivoojan kuin maksaisin (sikakalliisti) vuoden huostaanotosta, joka on lisäksi epäinhimillinen ratkaisu kaikille osapuolille.
Mutta tämänkin tajuamiseen vaaditaan aivotoimintaa...
Tilanne olisi estetty tarjoamalla oikeita palveluja ajoissa. Ap haki apua, muttei saanut.
sinulla on tästä ap:n tapauksesta kun kerran vedät johtopäätöksen että huostaanotto oli aiheeton? Eikö ole hiukan sinisilmäistä vetää tuollaisia johtopäätöksiä pelkästää yksipuolisen tiedon (eli sen mitä ap meille haluaa tilanteestaan kertoa) perusteella??
että vika oli neuvolan, ei huostaanoton tehneiden sossujen. Neuvola ei siis reagoinut avunpyyntöihin eikä asia edennyt mihinkään, joten sossuja ei voi siitä syyttää. Ja huostaanotto tilanteessa jossa vauvaa on jo ravisteltu ei todella ole aiheeton. Sitten täällä joku fanaattisesti mollaa sossuja, kuinka ovat epäpäteviä älykääpiöitä ym, vaikka neuvolahan tässä mokasi. Korjatkaa ihmeessä jos käsitin väärin..
vain epäpätevä älykääpiö olisi jättänyt lapset vanhemmille jotka ovat fyysisesti pahoinpidelleet puolustuskyvytöntä vauvaansa. Eli teille on vähän virheellisesti ap sanottu että huostaanotto olisi ollut aiheeton, sitähän se ei ollut, mutta olen kyllä yhtä mieltä siitä että se olisi varmasti ollut estettävissä jos neuvola olisi reagoinut ajoissa tilanteeseenne. Ei todellakaan ole sossujen vika jos heidät pyydetään paikalle kun "vahinko" on jo päässyt käymään.
Miksi haukut tässä ketjussa sossuja, mikset siirrä vihaasi neuvolan terkkoihin jotka mokasivat?
olemassa. Näin ei saisi olla, mutta se on ikävä tosiasia.
Tietysti ravistelu on vaarallista pienelle vauvalle, mutta on vähintäänkin kohtuutonta ottaa lapset siksi vuodeksi huostaan.
Meille ehdotettiin (puoliks pakotettiin) huostaanottoa kun nuorin oli vauva ja valvotti ja minun vointini oli valvomisen takia todella huono. Sillon kävi perhetyöntekijä kyselemässä jos vaikka mitä ja yritti laittaa sanoja suuhuni, jotta olisi saanut mieleisensä vastaukset ja lapset olisi voitu ottaa huostaan.
Aiemmin minäkin kuvittelin, ettei aiheettomia huostaanottoja ole, mutta tuo muutti näkemykseni kertaheitolla.
Mikset siirrä vihaasi hyttysiin?
Miksei sossu yrittänyt auttaa mitenkään muuten kuin viemällä _kaikki_ lapset _vuodeksi_??
mutta eikö tämä ole nyt väärä ketju sossujen haukkujille? Missä viipyy neuvolan terkkojen haukkujat?? Miksi on kohtuutonta ottaa lapset vuodeksi huostaan vauvan pahoinpitelyn jälkeen? Mikä olisi mielestäsi kohtuullisempi aika?
kun sossut pyydettiin paikalle liian myöhään, siksi eivät voineet tuossa tilanteessa tarjota muuta "apua" kuin kiireellisen huostaanoton. en tiedä syitä miksi huostaanottoa jatkettiin vuoden verran, avaisiko ap asiaa..
En vaan jaksanut ja kuukausien valvomisen jälkeen päässä naksahti. Säikähdin tuota todella ja otin itse yhteyttä lastensuojeluun ja itkin, että tarvitsen apua, etten jaksa enää ja pelkään, että tapahtuu vielä pahempaa, jos joudun vielä valvomaan. Meillä tilanne ratkaistiin niin, että saimme ilmaiseksi pph:n meille päivisin hoitamaan meidän lapsia ja lisäksi äitini otti töistä omaa lomaa auttaakseen. Meille ei koskaan sanottu, että lapsemme otettais huostaan tämän takia.
Miksei sossu yrittänyt auttaa mitenkään muuten kuin viemällä _kaikki_ lapset _vuodeksi_??
neuvola tyrkyttämällä tyrkytti vaikka perhetyöntekijää, jo äitysneuvolan puolella. Esittelivät tälläisen vaihtoehdon, ehdottavat ilm. kaikille, tai siis kertovat? Joo, no siis sanoin että en tarvitse esittelyä siitä sen enempää, seuraavan kerran kun menin neuvolaan, sijainen luki koneelta että tänne on kirjattu että perhetyöntekijä olisi tulossa mukaan seuraavalle vastaanotolle. Mä olin että whaat??
Loppujen lopuksi kun vauva syntyi pienikokoisena ja neuvola käyntejä oli 1x vko, mutta paino ei noussut, sain terkkarin niskaani, hän sanoi että ptt tai sitten sossun, jompi kumpi. Tulivat sitten kaksin kappalein käymään, ja ravaavat täällä edelleen, syynä siis että terveydenhoitaja syytti minua lapsen heitteillejätöstä. No lapseni kasvaa edelleen alakäyrien tuntumassa, ruokaa saa silloin kun haluaa, mutta ei liho edelleenkään sen enempää, omaa tahtiaan. Ja satuin löytämään omat kasvukäyräni, olen ollut 6kk:n ikäisenä samaa painoluokkaa kun tyttäreni. Etttä mua on ainakin ahdisteltu "sossujen" toimesta ihan turhaan. Neuvolassa käynti oli siis yhtä helevettiä, pelotti mitä ne seuraavaksi keksivät..
Tähän päivään mennessä en ole keksinyt että mikä minusta tekee niin epäilyttävän. Apua eivät siis saa ne ketkä sitä haluavat/tarvitsevat, ei koska sitä apua tyrkytetään väkisin toisille.
kirjoitin niin tohkeissani että tuli virheitä, sori! T: Edellinen.
vaan olet jo siinä vaiheessa ollut silmätikku.
Ja se perhetyöntekijä on vakooja. Ei muuta. Hän kyttää ja kyylää ja kirjailee, jotta on sitten tonnikaupalla materiaalia, kun sossu haluaa iskeä.
Vai että ihan vakooja, onkohan nyt jäänyt yksi päivittäinen sininen pilleri ottamatta ;)
aika moni pienten lasten äiti on aivan zombie, mutta vain harva pahoinpitelee siksi vauvaansa. Pelkällä väsymyksellä ei voi perustella pahoinpitelyä, taustalla on muutakin (esim. persoonallisuuteen liittyvää). Siksi joissain tapauksissa se huostaanotto on tehtävä välittömästi.
Aika monen umpiväsyneen äidin on varmasti tehnyt mieli ravistella vauvaa (sinänsä ihan normaali tunne), mutta hyvin harva astuu sen rajan yli ja toteuttaa asian. Siinä onkin se ero.
vaan kysyin, että miten pääsisin eroon huostaanottopelosta. Kiitos asiallisista vastauksista ja niistä vinkeistä, joita osa teistä antoi. En aio enää tätä ketjua seurata tai kommentoida.
Meillä on kohta 1kk ikäiset kaksoset ja mieheni työpäivinä on lastenhoitaja apunani, vaikkei kaksoset nyt mitenkään kauhean itkuisia ole, mutta kyllä tämä on kahden vauvan kanssa paljon raskaampaa, vaikka sinänsä helppoja molemmat. Niin kun jo aiemminkin kirjoitin niin en usko, että ajaudumme enää samaan tilaan kun vuosia sitten, koska nyt meillä on paremmat tukiverkot kun aikoinaan.
Lastemme huostaanoton syy oli minun sekä mieheni väsymys ja se, että vahingoitin vauvaamme väsymyksen takia. Kadun tuota loppuelämäni, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi, onneks virheestään voi oppia.
Meidän elämämme on tällä hetkellä melko normaalia ja toivon, että se tällaisena pysyykin. Neuvolassa tuskin edelleenkään tulen puhumaan väsymyksestäni eikä se nyt ole tarpeenkaan, koska nyt meillä on ulkopuolista apua jo valmiiksi.
ap