Miten naisen RAIVOHULLUUTTA voi hoitaa?

Mihin tilanteeseen / tilanteisiin tämä liittyy?



Tuleeko raivoaminen esiin aina jossain samankaltaisen riidan yhteydessä?



Joskus aiheuttaja on ihan oikeasti se toinen osapuoli. Siis huutaminen ja tavaroiden heittely ei tietenkään ole ok, mutta mielenkiintoista on myös tietää mikä tämän aiheuttaa.



Esim. ex-mieheni oli minulle todella henkisesti hirviö. Hän piikitteli minua koko ajan ja joka päivä. Vähän kaikesta mutta mielestään ei kuitenkaan aiheetta.



Tässä hänen kommenttejaan (siis niitä ihan päivittäisiä)...



"sulla on vaan tosi huono kunto" (kun olin umpi väsynyt lastenhoidosta,



"miten sä voit olla noin sotkuinen" (kun en ollut ehtinyt siivota keittiötä ruoanlaiton jälkeen ennen kuin ukko tuli kotiin, tosin ruoka oli pöydässä, lasten kotiläksyt tarkastettuina, sängyt pedattuina, koirat ulkoilutettuja),



"aina myöhässä" (joopa joo, mutta mies ei koskaan tehnyt itse mitään sen eteen, että lapsilla oli eväät, tarvittavat varusteet ja varavaatteet mukana),



"illallinen ei nyt ollut niin kovin hyvää" (mutta se oli silti aina tehty ja parhaan mukaan väsätty),



"aina sä teet samoja reseptejä" (niinpä, mutta niitäkin oli montakymmentä erilaista)



"miten sä voit käyttää noin paljon rahaa" (viiteen vuoteen ostin itselleni takin ja kengät sekä, 3 t-paitaa ja alushousuja)... se paljon rahaa kului kyllä ihan ruokakauppaan ja lasten vaippoihin



"meillä on aina niin pölyistä" (mutta minä kuitenkin imuroin koko talon 1-2 kertaa viikossa)



Lisäksi miehelläni oli koko ajan sellainen "mun vaimoni on typerä/tyhmä"-ajattelutapa päällä. No enpä kovin älyllisiä voinut tehdä kun hoidin 3 lasta kotona, eikä ollut mahdollisuutta mitään harrastaa. Itselläni oli/on yliopistotutkinto, mutta en minä nyt kauheesti voinut mistään tieteen tekemisestä jutella, kun en ollut töissä.



Onneksi päsin eroon siitä ex-miehestäni. Hän nujersi minua jatkuvalla syötöllä henkisesti ja sai minussa aina välillä aikaan "pimahtamisen". Eli minä siis tosiaan huusin välillä kuin mielipuoli ihan pienestäkin asiasta, mutta toisaalta tämä pimahtaminen oli minulle itselleni pitemmän aikavälin painostuksen tulos.



Hän yritti aina tehd minusta jotain mitä en ole enkä voi olla. Onneksi pääsin hänestä eroon ja nyt minulla on ihana mies, joka antaa minun ja lasteni elää normaalia elämää minua ja lapsiani kunnioittaen.

raivoamisen kun aloin syömään neuroleptiä isolla annostuksella. Ei sitä tosin raivoamiseen määrätty.

ja siihen pitäisi olla lääkitys. Kysy lääkäriltä enemmän.

jotkut miehet ovat niin alistavia, että niiden kanssa on kenenkään mahdotonta elää, ikävä kyllä!

hormonaalinen ehkäisy. Jo helpottaa.

milloin raivoat? Raivoatko vain tietyissä tilanteissa, tiettyjen asioiden provosoimana?

ja menee sopimaan omia menojaan päällekäin mun menojeni kanssa ja tottakai minä sit olen se joka peruu. tosin ukko kuulee kunniansa ja niin kuulevat myös naapurit.

raivoan myös silloin kun mies myöhästyy joka saatanan kerta ja välinpitämättömyyttään ei edes saavu paikalle ellen muistuta.

Raivoan kun mies hukkaa tahallaan lasten kalliita vaatteita tai tavaroita.

Eipä ole tarvinnut raivostua sen jälkeen kun karistin elämästäni itsekritiikittömän kusipään :-D.