Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko tämä tabu: sektiovauva ei tunnu omalta

Vierailija
04.02.2010 |

jouduin sektioon, ja vaikka vauva on jo 6kk, en silti jotenkin koe häntä omakseni. Rakastan tietysti suuresti ja ilolla vietän hänen kanssaan aikaan, mutta jotenkin, humps vaan, vauva oli maailmassa. "Tässä tämä nyt on", sanoi kätilö ja esitteli vauvaa. "Aha". Oleko outo, kun koen näin..? Milloinkahan alkaa mennä ohitse?

Kommentit (34)

Vierailija
21/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joo eikä mun sektio ainakaan ollu mikään "humps vaan" kaikkee muuta!Ensinn olin synnytys salissa vuorokauden, kuumenousi, kädessä kiinni 5 eri tippaa, kohdunkaula ei alkanut avautumaan ja takana valvottuja tunteja synnytyksen päätyttyä 35 eli kyllä sektioon päättynyt alatie synnytys ainakaan mikään helppo vaihto ehto ollu!!

Vierailija
22/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuntui alkuun vieraalta.



Kaksi muuta lasta ovat syntyneet alateitse ja olen saanut heidän heti iholle (toinen suoraan iholle ilman napanuorankatkaisuakaan) ja kyllä myönnän, että nämä synnytykset ovat olleet jotenkin kokonaisvaltaisempia ja vauva on heti tuntunut enemmän omalta jos näin voi sanoa. Sektion jälkeen olin pökerryksissä ja rehellisesti voin sanoa, että minulle olisi voitu tuoda ihan mikä vauva vain enkä olisi tunnistanut onko se omani vai ei.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka tulee kun kova kipu yllättäen loppuu, lapsi on rinnalla ja alkaa imeä.



Mulla on kaksi alakautta synnytettyä, toinen vietiin suoraan teholle ja toisen sain rinnalle. Jälkimmäinen tuntui heti omalta, ensimmäinen vasta kuukausien kuluttua.

Vierailija
24/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

..synnytystapa tulee olemaan sektio, sen ovat jo lääkärit minulle kertoneet. Vatsan aukaisu ei ole mikään simppeli juttu ja sektioonkin voi kuolla.

Minua lähinnä naurattavat nämä sektio-puheet. Onko lapsen saaminen joku suoritus? Eikö tässä mennä kaikki ihan oman terveyden ja lapsen terveyden ehdoilla??



:)

Vierailija
25/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka äiti ei ole samasta puusta veistetty. Jollakulla voi hyvinkin vaikuttaa noin, vaikka toisella ei vaikuttaisikaan...

Vierailija
26/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi suunnitellulla sektiolla ja kaksi alakautta. Synnytykset on olleet niin rankkoja, etten ole jaksanut nauttia vauvasta enkä ole jaksanut kiintyä saati iloita, mutta sektion jälkeen olin tietysti aivan pirteä ja hyvinvoiva ja jaksoin nauttia vauvasta heti. Se on ollut paras alku äiti-lapsisuhteelle. Vaikka pitkässä juoksussa ei mitään väliä olekaan tuleeko suuri rakkaus tunnissa vai viikossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla 1 elektiivinen sektio ja 1 hirveä alatiesynnytys.



Elektiivinen sektio ei ole "synnytys" vaan leikkaus, toimenpide. Imetys käynnistyy hankalasti, vallankin kun sektioitu oli eka lapsi. Ja kun opettelet äidiksi leikkaustoipilaana, niin olosi on aika hutera, morfiinit ja muut vaikuttaa asiaan. Tuo huteruus katosi kuitenkin noin 2 viikossa, jonka toipuminen vei.



Hirveän alatiesynnytyksen jälkeen eka uskomaton onnentunne oli jotain aivan mahtavaa - me molemmat selvisimme !!!! Vauva oli niin rakas, kuin pieni enkeli jne. Ne hormonit!! Mikä euforia...



No, arki kahden lapsen äitinä päätti tuon eforian lyhyeen ;) kun imetys, vaippa ja valvomisrumba alkoi.



On niissä jotain eroa, mutta aika lyhytaikainen ero varmaan. Nyt molemmat lapset yhtä rakkaita, omantuntuisia ja ihania.



Toivottavasti sinullakin pian.

Vierailija
28/34 |
05.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä pettyneitä sektioon jonka vuoksi vauvakin tuntunut vieraalta? Tai itseensä alatiesynnytyksessä? Jokatapauksessa erikoista tuntea noin pitkään tuolla tavoin. Aivan samat hormonit käynnistyvät myös sektion jälkeen,kun istukka poistuu elimistöstä eikä imetys ole sen vaikeampaa. Maidonnousu voi kestää ehkä kauemmin. Ehkä joku endorfiini voisi jollain tasolla selittää asiaa. Itse olen synnyttänyt sektiolla molemmat lapseni ja kokenut heti voimakasta rakkaudentunnetta lapsiini, vastaavaa en ole aikaisemmin kokenut. Ja kotiutunut kahdessa vrk:ssa sen jälkeen,eikä kipuja ole ollut. Yksilöllisiä juttuja nämä ovat, mutta suoranaisesti sektioon en liittäisi, äidin kokemukseen siitä ennemminkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/34 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sulla on nyt jokin muu ongelma kiintymyssuhteessa. Kyllä mun sektiovauva tuntui omalta ihan ensimmäisestä sekunnista kun hänet näin. Projisoit ongelmasi sektioon.

Vierailija
30/34 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

MOLEMMISTA tuntui ihan samalta. Eli hyvä provo tai mikä lie sektiokirjoittelu nyt valloillaan :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/34 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vai miten se meni. Outo olet, ehkä masentunutkin. Ei se vauva siitä omemmaksi muutu, että saat maksimaaliset repeämät synnytyksessä ja menetät litrakaupalla verta.

Vierailija
32/34 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miesparkan ei koe minkäänlaista kipua lapsen syntymän yhteydessä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/34 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan tuntui omalta ja rakkaalta. Ekaksi tietty tuntui oudolta, mutta eiköhän se kaikilla aluksi ole sama. Vierahana lapsi minulle alkuun oli, mutta rakkaus kehittyi vauhdilla.

Vierailija
34/34 |
04.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos ap on tosissaan, hae äkkiä apua, sulla on suuremmanluokan ongelma, joka ei mitenkään liity sektioon.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kaksi