Nyt se on myönnetty (luokkaeroasiaa)

Varakkaammat hankkivat usein vakuutuksia, joiden turvin esim pääsee helposti erikoislääkäreille.

se tuli kanssa todistettua, että ne jotka tupakoivat, nukkuvat liian vähän, kännäävät jne. menestyvät huonoiten koulussa.



Yksilötasolla on tietysti poikkeuksia, mutta kyllä oma arkikokemus omasta nuoruudesta samaa todistaa.

...että tämä kaikki käännetään jossakin vaiheessa taas hyvin koulutettujen viaksi?

Asiasta on olemassa kymmeniä ja satoja tutkimuksia (mm. runsas alkoholin käyttö + tupakointi liittyvät alhaiseen koulutustasoon, korkeasti koulutetut äidit imettävät yleisemmin ja pidempään, syöttävät perheelleen terveellisempää ruokaa jne. jne.)

kunhan on edes töissä. Jos mietitään terveydenhoitoa niin monilla työpaikoilla on työterveys, jonka kautta pääsee tosi helposti kaikenmaailman tutkimuksiin, terapioihin ynnä muuta.

vai ajatteletko, että vain köyhien lapsilla allergioita tai muita sairauksia, ja vain köyhien lapset ja nuoret nukkuvat liian vähän?











Terveys- ja elintavat jakavat nuoret jo koulussa



4.2.2010 4:55

A A



Merituuli Saikkonen



Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.



* Sähköposti



Merituuli Saikkonen

Helsingin Sanomat



Milka Sauvala



Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.



* Sähköposti



Milka Sauvala

Helsingin Sanomat



Väestöryhmien välisten erojen synty alkaa jo lapsuudessa. Nuoret jakautuvat jo peruskoulussa eri ryhmiin terveys- ja elintapojensa sekä opintomenestyksensä myötä. Terveysongelmat ja haitalliset tottumukset kasautuvat ryhmiin, jotka sijoittuvat myös aikuisina alempiin koulutus- ja sosiaaliryhmiin.



Näin toteaa lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuspaneeli. Eri alojen asiantuntijoista koostunut paneeli on julkaissut lausuman nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista Suomessa.



"Suomessa on ajateltu, että koulut ja terveydenhuolto ovat kaikkien väestöryhmien saavutettavissa, eivätkä ne erottele eri väestönryhmiä. Nyt näyttää siltä, ettei tämä toimikaan ihan näin", sanoo lastenpsykiatri Matti Kaivosoja, joka johti paneelia.



Huonosti peruskoulussa menestyvät nukkuvat vähemmän, harrastavat harvemmin liikuntaa, syövät enemmän reseptilääkkeitä, polttavat useammin tupakkaa ja kokevat terveytensä huonommaksi kuin hyvin koulussa menestyvät.



Mitä vanhemmiksi lapset kasvavat, sitä suuremmiksi terveyserot venyvät. Helsingissä 12 prosenttia lukiolaisista tupakoi päivittäin, mutta ammattikoululaisista liki 40 prosenttia.



13–22-vuotiaita nuoria on koko väestöstä noin 12 prosenttia. Heistä yli neljä viidestä arvioi terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi.



Toisaalta jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistusta tai käytöshäiriöitä, kokee viidennes nuorista ja noin joka kymmenes 12–18-vuotias kertoo, että päivittäistä elämää haittaa pitkäaikainen sairaus, kuten diabetes, astma tai allergia, vika tai vamma.



Nuorten stressioireista etenkin niska- ja hartiasäryt, selkäoireet ja väsymys ovat lisääntyneet. Selitys voi osin löytyä siitä, että nykyisin kolmannes lukiolaisista ja ammattikoululaisista menee nukkumaan vasta puoliltaöin.

peruselintavoissa on eroja ns. sosioekonomisesta asemasta riippuen.

Varakkaammat hankkivat usein vakuutuksia, joiden turvin esim pääsee helposti erikoislääkäreille.

Ei kun töissäkäyvillä on usein työterveyshuolto, johon pääsee heti hoidattamaan itseään. En minä ainakaan ole itseäni vakuuttanut, mutta jos mua joku vaivaa, menen työterveyslääkärille.

mutta asun maassa jossa luokkaerot on vahvasti esillä ja tuo on ainakin täällä ihan totta.



Alempi sosiaaliluokka on täällä usein lisäksi kouluttamatonta, joten osasyy epäterveellisiin elämäntapoihin lienee myös puhtaasti tiedonpuute. Laihempi kukkaro myös ehkä pakottaa osan ostamaan paljon edullisia, hiilalreita sisältäviä tuotteita kalliimpien hedelmien ja vihannesten sijaan. Liikuntaharrastus ei myöskään pääsääntöisesti kuulu heidän intresseihin.

"uutinen" on uusi asia. Tämä on ikivanha asia, ollut olemassa jo monia tuhansia vuosia... Peruskoulu-uudistuksen myötä sitä vaan luultiin, että se hävittäisi luokkaerot.

Näin se on. Työterveyshuollolla on väliä. Jos ei ole töissä ei tule käytyä lääkärilläkään. Itsekin alkaisin heti käyttämään työterveyshuollon palveluja jos onnistuisin työpaikan saamaan. Arvauskeskukseen ei todella huvita mennä.

Kun ei ole varaa hoitoihin eikä lääkäreihin, niitä ei käytetä. Ja halvempaan ruokaan on pakko tyytyä kun ei ole rahaa kalliisiin ja terveellisiin elintarvikkeisiin.

ne, jotka menestyvät huonommin koulussa, tupakoivat, liikkuvat vähän ja kokevat terveytensä huonommaksi, ovat aikuisina huonommin koulutettuja ja toimeentulevia kuin paremmin menestyvät ikätoverinsa.

Ei tässä vanhempien luokkaeroista puhuta mitään.

Toki jossain määrin vanhempien koulutustaso korreloi jälkikasvun koulutustasoon ja koulumenestykseen, muttei välttämättä yksi yhteen. Ihan tavallisten duunareiden ja alemman keskiluokan perheistä tiedän lähteneen monta supermenestyjää ja taas päinvastaisia tarinoita. Riippuu tietenkin hyvin monesta seikasta, yksilön kyvyistä, lahjakkuudesta, perheen tuesta jne.

Esimerkiksi erityislahjakkuudet tai vaikkapa hyvät ja tavoitteelliset harrastukset suojaavat nuorta tupakoinnilta ja varhaiselta alkoholinkäytöltä, samoin kotona asetetut rajat jne.

Kun ei ole varaa hoitoihin eikä lääkäreihin, niitä ei käytetä. Ja halvempaan ruokaan on pakko tyytyä kun ei ole rahaa kalliisiin ja terveellisiin elintarvikkeisiin.

MYYTTI. Peruselintarvikkeet ovat todella edullisia, mutta niistä pitää ihan ITSE valmistaa se ruoka...

Kun ei ole varaa hoitoihin eikä lääkäreihin, niitä ei käytetä. Ja halvempaan ruokaan on pakko tyytyä kun ei ole rahaa kalliisiin ja terveellisiin elintarvikkeisiin.

Tässä puhutaan lapsista ja nuorista.

Se, että terveellinen ruoka olisi kallista on MYYTTI. Peruselintarvikkeet ovat todella edullisia, mutta niistä pitää ihan ITSE valmistaa se ruoka...

Kyllä, jos vertaa valmisruokiin. Mutta ruokaryhmien sisällä tuo pätee: rasvainen jauheliha on halvempaa kuin vähärasvainen, sokeroitu ja vedellä jatkettu mehu on halvempaa kuin täysmehu, sokeroitu jugurtti halvempaa kuin sokeroimaton, lenkkimakkara halvempaa kuin kunnon lihasta tehty...

Peruna ei pidemmän päälle ole kovin terveellistä syötävää. Ainoo edullinen juures on porkkana sen lisäksi. Liha muuten ON kallista. Makkara huomattavasti halvempaa.

Kun ei ole varaa hoitoihin eikä lääkäreihin, niitä ei käytetä. Ja halvempaan ruokaan on pakko tyytyä kun ei ole rahaa kalliisiin ja terveellisiin elintarvikkeisiin.

Tässä puhutaan lapsista ja nuorista.

Ja kotiruokaan vaikuttaa vanhempien tulotaso

Se, että terveellinen ruoka olisi kallista on MYYTTI. Peruselintarvikkeet ovat todella edullisia, mutta niistä pitää ihan ITSE valmistaa se ruoka...

Kyllä, jos vertaa valmisruokiin. Mutta ruokaryhmien sisällä tuo pätee: rasvainen jauheliha on halvempaa kuin vähärasvainen, sokeroitu ja vedellä jatkettu mehu on halvempaa kuin täysmehu, sokeroitu jugurtti halvempaa kuin sokeroimaton, lenkkimakkara halvempaa kuin kunnon lihasta tehty...

nyt kun yritän nipistää ruokamenoistamme niin arvatkaa mitä jää pois? Juu useimmat hedelmät ja kasvikset! Millä kannattaa täyttää vatsalaukku jos on köyhä? No vaikkapa makaronilaatikolla. Halvemmaksi tulee vielä jos ei siihen laita mitään lisukkeita, esim. salaattia.

Että ei se mikään myytti ainakaan ole. Toki porkkanaa ja lanttua saa halvalla mutta elääkö niillä monipuolisesti? Mikä hedelmä on nyt halvin? Joku ulkolainen omena.

Kalaakin olisi kiva joskus ostella mutta se on niin samperin kallista! Kalaöljyä yritän välillä ostaa, mutta maksaa sekin.

Kun ei ole varaa hoitoihin eikä lääkäreihin, niitä ei käytetä. Ja halvempaan ruokaan on pakko tyytyä kun ei ole rahaa kalliisiin ja terveellisiin elintarvikkeisiin.

Tässä puhutaan lapsista ja nuorista.

Ja kotiruokaan vaikuttaa vanhempien tulotaso

viikkorahaa tai muuten käyttörahaa, mikä käytetään karkkiin, energiajuomiin ja hampurilaisiin. Ei syödä kouluruokaa, vaan mennään ostamaan herkkuja. Köyhien lapsilla ei tuohon mahdollisuutta.