Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua, kun ei enää oikeasti jaksa?
04.02.2010 |
Meillä on viisi lasta, nuorin on 2,5kk vauva ja hän on syntymästään asti valvottanut. Itkenyt melkeinpä yöt ja päivät ja kaikki mahdolliset tutkimukset on tehty eikä ole löytynyt allergiaa, refluksia tai muutakaan. Olen myös ollut tiukalla imetysdieetillä, mutta tuostakaan ei ollut mitään apua. Ilmeisesti vauvalla on koliikki ja omat voimat on ihan lopussa. Olen pyörittänyt tätä arkea jo pidemmän aikaa yksin kun miehelle sattuneen tapaturman takia hän ei saa tehdä juuri mitään.
Neuvolassa olen tästä väsymyksestäni puhunut, mutta siellä on vaan sanottu tyyliin, että sellaista se on kun vauva on vähän itkuisempi. Jos olen sanonut, että oikeasti kaipaisin apua, koska omat voimat ei enää riitä ja univelkaa on vaikka muille jakaa, niin siihen ei ole enää kommentoitu mitenkään tai korkeintaan arvosteltu lapsilukua. Tämä tuntuu oudolta, koska esikoisen ollessa vauva ja kun hällä oli koliikki niin saimme apua, vaikka sillon pystyi mieskin auttamaan. Asuimme kyllä sillon eri paikkakunnalla. Tähänkö tämä yhteiskunta on todellakin mennyt, että apua ei saa, vaikka sille olisi oikeasti tarvetta?
Sukulaiset ja tutut auttavat minkä voivat, mutta heillä on omakin elämä. Pelottaa, että väsymykseni takia tapahtuu vielä jotain, jota ei voi peruuttaa.
Kommentit (83)
Useimmilla pikkulapsi-aika on enemmän tai vähemmän raskasta mutta ei se ikuisesti kestä. Sitä vaan on jaksettava kun on pakko. Eli silleen nyt psyykkaat itsesi, että sä jaksat koska et muutakaan voi. Vai mitä sitten ajattelit tehdä kun lopetat jaksamisen? Ihan oikeasti. Ajattelitko jättää lapsesi heitteille vai? Sulla sentään on sukua auttamassa, kaikilla ei ole sitäkään.
Eli itse on jaksettava. Valitettavaa, mutta totta. Siksi pitäisikin jokaisen ottaa enemmän vastuuta siitä omasta elämästään. Yhteiskunnan tarjoamaa apua on vähemmän ja vähemmän saatavilla. Ja niitä avuntarvitsijoita on enemmän ja enemmän.
Voisiko ap:n vanhimmista lapsista olla apua? Vai onko vanhinkin vielä liian nuori auttamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän naapurissa on vähän vastaava tapaus, tosin sillä erolla, että heillä lapsia neljä, joista kaksi koulussa ja ei kaksosia ja mies terve. He saivat kunnan maksaman hoitajan kun nuorin oli itkenyt 1,5kk. Hoitaja on heillä vieläkin, vaikka nuorimman koliikki loppui 6kk iässä (vasta) ja nyt tuo nuorin on 9kk ja heillä siis oli vain taapero 2v vauvan lisäksi kotona ja muuta ongelmaa heillä ei ollut kun väsymys
Useimmilla pikkulapsi-aika on enemmän tai vähemmän raskasta mutta ei se ikuisesti kestä. Sitä vaan on jaksettava kun on pakko. Eli silleen nyt psyykkaat itsesi, että sä jaksat koska et muutakaan voi. Vai mitä sitten ajattelit tehdä kun lopetat jaksamisen? Ihan oikeasti. Ajattelitko jättää lapsesi heitteille vai? Sulla sentään on sukua auttamassa, kaikilla ei ole sitäkään.
-vie lapsi yksityislääkärille, jos itkuisuus ei helpotu kuukauden sisällä. se voi olla KUITENKIN allergiaa
-laita vanhemmat lapset päivähoitoon
-pyydä kunnan perhetyöntekijää kotiin avuksi
-hemmottele itseäsi: hyvää ruokaa, lepoa, mieluisaa tekemistä
jos kotipalvelut lakisääteisiä; MÄKIN HALUUN, EN JAKASA HOITAA LAPSIA TAI TEHDÄ KOTITÖITÄ. ON niin raskasta...
tilaa neuvolan kautta kotilapalveua-uhkaa "kilttejä neuvolan tätejä" lääninhallitusvalituksella että jos kotipalveluasaa, Koska on Noin iso perhe Sinun tulee saada Apua jonon ohi KOTIPALVELU ON LAKISÄÄTEISTÄ!
kotipalvelun aikana väsynyt äiti KUTEN AP saa NUKKUA
-------------------
jos haluat apua kotitöihin tilaa kotipalvelufirma 30 e/ tunti ja saat kotitalousvähennystä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vain sylissä ja liikkeessä täytyy olla koko ajan. Olen monesti miettinyt, että mitä jos oikeasti lähtisin jonnekin (nukkumaan), niin auttaisko sitten vihdoin joku vai vieläkö todettais, että itse se on jaksettava vauvan pieni itkuisuus. Vielä en ole kyennyt (onneksi) toteuttamaan, mutta jos univelka kasvaa tätä menoa niin kynnys alenee koko ajan.
Juuh, on tosiaan hurjasti sukua apuna. Ainoastaan siskoni voivat välillä auttaa, mutta eivät hekään usein. Tästä jo aiemmin kirjoitin. Naapurin eläkkeelle jäänyt täti on välillä vienyt isompia lapsia ulos, jotta saan hetken yrittää nukkua vauva vieressä.
Soitin neuvolaan eivätkä vielä suostuneet neuvolan tätiä vaihtamaan, mutta selvittelevät asioita ja tänään tai viimeistään huomenna selvinnee, josko saisimme mahdollisesti hoitajan kotiin tmv.
Tuo isompien hoitoon laitto ois tietysti yks vaihtoehto, mutta kaksoset ovat nyt jo mustiksia vauvasta ja näinköhän tuo hoitoon laitto sitä ainakaan auttais.
Kiitos kaikille neuvoista.
ap
Vai mitä sitten ajattelit tehdä kun lopetat jaksamisen? Ihan oikeasti. Ajattelitko jättää lapsesi heitteille vai?
Sulla sentään on sukua auttamassa, kaikilla ei ole sitäkään.
mulle tuli paha mieli saamistasi ikävistä kommenteista, en voi kuvitella miltä se sinusta tuntuu, kun ongelmia on jo muutenkin. Älä anna niiden lannistaa vaan hanki apua. Tiedät itse, miten asiat ovat, eli ettet ole tarkoituksella tilannetta aiheuttanut. Toivottavasti saat asiat selviämään ja miehesi kuntoutuu hyvin. Varmasti olisi paljon apua vaikka siitäkin, että saisi jutella ja jakaa kokemuksia toisten kanssa, joskus sekin auttaa kummasti jaksamaan, että joku kuuntelee ja ymmärtää. On tärkeää tietää, ettei ole yksin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luovutan maitoa sairaalaan. Pitäisikö lopettaa vaan koska joku ei onnistu?
Kyllä se vaan niin menee että perheet on tasavertasia: oli lapsia 1 tai 6 ja joskus jaksaa ja joskus väsyy.
Ei kaikkeen voi vaan varautua ja vaikka varautuu niin yllätyksenä elämä asioita eteen heittää ja se perheen elämä silti jumissa!
Kyllä neuvolan paikka on tarjota apua KAIKILLE perheille, he ainakin vähintään osaa sanoa mihin kääntyä.
Ja terkan saa vaihtaa.
On helppo täällä palstalla sanoa, että sitä on saatava ja se on pakko. Totuus on kuitenkin, ettei sitä riitä kaikille. Näin se tulee olemaan yhä enenevässä määrin. Paljon on niitä, jotka tarttis, mutta eivät saa!
Yrittäkää hyvät ihmiset ymmärtää, ettei kunnilla ole loputtomasti varoja. Ei ole valtiollakaan. Nyt on jo pitkän aikaa alasajettu hyvinvointipalveluja. Tuo varmaan korostuu nyt laman aikana.
Ihmiset joutuvat enenevässä määrin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Joskus oli kenties toisin. Ne ajat on kuitenkin kaukana takanapäin ja paluuta siihen ei ole. Kannattaisi ihan oikeesti miettiä, kuinka paljon on leikattu jo vuosikymmenien ajan hyvinvointipalveluja. Ihanko oikeesti joku on niin sinisilmäinen, että uskoo yhteiskunnan huolehtivan? Silmät auki arvon mammat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en minäkään nyt tarkoittanut pelkästään mitään kunnan apua, vaan ihmisen antamaa apua, oli se sitten sukulainen, tai vaikka minä, vieras ihminen. Ihmiset tarvitsevat toisiaan ja se ei tässä yhteiskunnassa toteudu. Kaikkien pitää pysyä omassa lokerossaan ja pärjätä siellä, mieluummin vielä paremmin kuin naapuri ja haukkua sivumennen muut... Järkyttäväksi on mennyt. Ei mitään yhteisöllisyyttä tms. joka olisi todella tärkeää, etenkin yllättävissä tilanteissa, kuten ap:lle on käynyt.
t. 43
On helppo täällä palstalla sanoa, että sitä on saatava ja se on pakko. Totuus on kuitenkin, ettei sitä riitä kaikille. Näin se tulee olemaan yhä enenevässä määrin. Paljon on niitä, jotka tarttis, mutta eivät saa!
Yrittäkää hyvät ihmiset ymmärtää, ettei kunnilla ole loputtomasti varoja. Ei ole valtiollakaan. Nyt on jo pitkän aikaa alasajettu hyvinvointipalveluja. Tuo varmaan korostuu nyt laman aikana.
Ihmiset joutuvat enenevässä määrin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Joskus oli kenties toisin. Ne ajat on kuitenkin kaukana takanapäin ja paluuta siihen ei ole. Kannattaisi ihan oikeesti miettiä, kuinka paljon on leikattu jo vuosikymmenien ajan hyvinvointipalveluja. Ihanko oikeesti joku on niin sinisilmäinen, että uskoo yhteiskunnan huolehtivan? Silmät auki arvon mammat.
Olen mäkin pyytänyt, hakenut ja vaatinut apua! Mutta en ole saanut. Enkä hitto vie minäkään jaksa! Sääivä katse on ainut apu mitä olen saanut ja sillähän ei pitkälle pötkitä.
Mutta mitä se auttaa ettei jaksa. Jos kerran apua ei saa niin on vaan pakko jaksaa huvitti tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ARVATKAA MITÄ MAKSAA SITTEN LASTEN HUOSTAANOTTO JA LAITOSHOITO KUN EI OLLA PERHEITÄ TUETTU. SOSIAALIAPU ON HUONOMPI KUN SODAN JÄLKEISEN SUOMEN HISTORIASSA IKINÄ JA KUSTANNUKSET KASVAVAT, KOSKA ENNALTA EHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ EI TEHDÄ.
siis se että perhe saa apua tuossa vaiheessa on suora säästö koko yhteiskunnalle. nyt otetaan huostaan niitä viime laman häviäjien lapsia ja tämä on muuten kriisiytynyt totaalisesti. veronmaksajat maksavat kalliit hoidot jotka jatkuvat loppu elämän usein.
saa käyttää päätään täälläkin!
voi varautua??? Yllättäviä asioita tapahtuu, joita ei ole osannut kuvitellakaan tapahtuvan itselle. Miksi aina oletetaan, että kaikki (jopa onnettomuudet) ois ennakoitavissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasten huostaanotto ym, joka on todella kallista!
Useimmissa kunnissa ei kyllä noin helposti saa.
Meidän naapurissa on vähän vastaava tapaus, tosin sillä erolla, että heillä lapsia neljä, joista kaksi koulussa ja ei kaksosia ja mies terve. He saivat kunnan maksaman hoitajan kun nuorin oli itkenyt 1,5kk. Hoitaja on heillä vieläkin, vaikka nuorimman koliikki loppui 6kk iässä (vasta) ja nyt tuo nuorin on 9kk ja heillä siis oli vain taapero 2v vauvan lisäksi kotona ja muuta ongelmaa heillä ei ollut kun väsymys
Useimmilla pikkulapsi-aika on enemmän tai vähemmän raskasta mutta ei se ikuisesti kestä. Sitä vaan on jaksettava kun on pakko. Eli silleen nyt psyykkaat itsesi, että sä jaksat koska et muutakaan voi. Vai mitä sitten ajattelit tehdä kun lopetat jaksamisen? Ihan oikeasti. Ajattelitko jättää lapsesi heitteille vai? Sulla sentään on sukua auttamassa, kaikilla ei ole sitäkään.
on juuri se kaikkivoipaisuuden kuvitelma, kun ei ole koskaan kohdattu ongelmia, vaan kakki on mennyt juuri niin kuin haluaa. Kun sitten ei yhtäkkiä saadakaan kaikkea, voi tulla yllättävä silmien aukeaminen. Ehkäpä sitten tajutaan, mikä se ap:n kaltainen tilanne olikaan... Jos sittenkään.
Kyllä aikas paljon voi ennakoida ainakin ajatuksen tasolla. Esim varautua siten, että talous on turvattu myös yllättävissä (esim. onnettomuus) tilanteissa jne. Psyykkisiä vaikutuksia ei voi etukäteen tietää, mutta muita tekijöitä voi minimoida etukäteen, jotta kuormitus helpottuisi.
mutta vaikka ap:lla olisi vain yksi lapsi siis vauva niin jos yksin joutuu hoitamaan ja kantamaan niin eihän hän sillonkaan saa levätä koskaan.
Ja minusta ap:lla ois täysi oikeus laittaa lapset ns. virikehoitoon, jos eivät muuta apua saa, mutta siihenkin lienee pitkät jonot monissa kaupungeissa.
Ja sinä, joka totesit, että koliikki loppuu 3kk iässä, niin ei se aina lopu, meillä koliikki kesti ekat 7kk.
Kyllä aikas paljon voi ennakoida ainakin ajatuksen tasolla. Esim varautua siten, että talous on turvattu myös yllättävissä (esim. onnettomuus) tilanteissa jne. Psyykkisiä vaikutuksia ei voi etukäteen tietää, mutta muita tekijöitä voi minimoida etukäteen, jotta kuormitus helpottuisi.
fiksu ihminen varautuu kaikkeen myös siihen, että puoliso saattaa jopa kuolla ennenkuin tekee lapsia. Lapsi on kuitenkin huollettava yksin tai kaksin voimavarat on punnittava sen mukaan mihin riittä voimat. Lapsia ei vain tehdä, vaikka kivaa olisikin niistä kantaa huoltaja vastuun seuraavat 20 vuotta!
Ap:llä on ollut jo rankkaa yhden kanssa niin miksi tehdä niitä lisää? Vai pettikö ehkäisy??
Voi ajatella ja suunnitella, että jos kävisi näin ja näin niin mitä sitten, mutta kyllä se käytäntö on sitten jo ihan eri kun se tilanne oikeasti iskee.
Minä menetin mieheni kaks viikkoa ennen kun neljäs vauvamme syntyi, miehelläni oli syöpä ja äitini kuoli täysin yllättäen samana päivänä kun vauvamme syntyi. Olimme mukamas puhuneet ja varautuneet tuohon, mutta niin se vaan meni, etten jaksanut yksin hoitaa koliikista itkevää vauvaa ja muita isompia lapsia ja kun vaatimalla vaadin niin sain apua, mutta helposti sitä ei saanut.
Ap:lle voimia ja toivottavasti saat jotain apua, tuossa tilanteessa ei todellakaan tarvitse jaksaa yksin, vaikka täällä suuri osa niin väittääkin. Ihme idiootteja, jotka ei tajua, ettei kaikkea voi ennakoida.
tilaa neuvolan kautta kotilapalveua- uhkaa "kilttejä neuvolan tätejä" lääninhallitusvalituksella jos et kotipalveluasaa, koska on noin iso perhe sinun tulee saada apua ohi jonon
KOTIPALVELU ON LAKISÄÄTEISTÄ!!!