Helmikuun helmet viikot 5 ja 6

Niin kyllä täälläkin ollaan vielä yhtenä kappaleena. Muutettiin lauantaina ja on ollut niin paljon puuhaa, etten ole oikein konetta ehtinyt avata. Tavarat löytää pikkuhiljaa paikkansa ja vauvan sänkykin on nyt koottu ja pedattu uuteen kotiin. Kaiken sekasotkun keskellä vielä sitten viemäri jäätyi, ja tämä päivä on taisteltu sen kanssa. Nyt toimii :)



Päivät on siis tullut touhuttua ja oltua koko ajan jaloilla ja illalla näihin aikoihin sitten rauhotuttua sohvalle ja päälle pitkät yöunet. Pikkuinen myllää kovasti aina iltaisin, miehelläkin on hauskaa kun katselee kun maha velloo puolelta toiselle. Mutta vaikka iltaisin tuntuukin kaikenlaista, niin yöksi taas tilanne rauhottuu eikä vielä mitään sen kummempaa ole tapahtunut...



Tänään oli neuvola, eikä mitään ihmeellistä auringon alla. Reilun viikon päästä ollaan jo yliaikaisuuden puolella, jos sinne asti mennään, ja voin sitten kuulemma marssia äitipolille ilman mitään lähetteitä. Toivottavasti nyt kuitenkin alkaisi synnytys ihan itsestään, kun musta tuntuu myös vähän pahalta ajatus käynnistyksestä kun kuvittelen että kivut on sitten pahemmat. Varsinkin kun lähtökohtaisesti haluan yrittää pärjätä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.



Mulla on ollut niin paljon puuhaa, että en ole ehtinyt vaipua apatiaan tän odottelun suhteen :) Mieli on siis virkeä mutta kurkku edelleen vähän kipeä tai aika paljonkin öisin ja aamuisin. Muuton ja kiireen ja hössötyksen takia on ollut vähän pakko ottaa jonkinlainen huumorivaihde päälle ettei mene ihan tiuskimiseksi tämä homma.



Sellainen ihmeellinen uusi oire ilmaantui viikonloppuna, että oikea käsi tuppaa puutumaan ihan totaalisesti. Etenkin aamuisin en meinaa saada kättä edes nyrkkiin kun sitä pakottaa niin paljon. Ja kun esim. kuorin porkkanoita tai teen jotain muuta vastaavaa pientä näperrystä tuolla kädellä, niin sormenpäitä alkaa nipistelemään ihan hulluna. Kai tuolla sitten jossain on joku hermo niin pinteessä että puuduttaa käden. Toivottavasti siis menee ohi synnytyksen jälkeen :)



Ai niin ja "hauska" yksityiskohta mahan rakenteesta: kaikki mahan ylimääräinen rasvakerros on "pudonnut" tuonne mahan alapinnalle, siellä näkyy ja tuntuu sellainen pieni läskireppu... :D



Meilläkin jopa miehen kaverit soittelee sille ja kyselee että joko olen haljennut ja just hetki sitten oma siskoni soitti ulkomailta, että eikö tosiaan ole vielä mitään tapahtunut kun ei olla mitään ilmoiteltu. Saati sitten kaikki muut jotka kyselee melkein päivittäin. Mua ei nämä ole ainakaan vielä alkaneet ärsyttää, tämä syntyy sitten kun syntyy :)



Hyviä vointeja viimemetreille kaikille odottajille ja oikein paljon onnea uusille pikkuisille perheineen!



Taateli 40+4

Nasuli 24.2. klo 1.49 42+1 3670g 51cm TYTTÖ

Täällä oli eilen illalla vähän alavatsan kk tyylistä kipua ja sit tuli oksettava olo. Oli sellainen olo, että tämä ei normaalia ole ja painuin pehkuihin. Yöllä jatkuivat alavatsakivut vaikka sainkin välillä nukuttua. Unet pyörisivät lapsiveden menon ym. ympärilä.

Aamulla kun nousin ylös niin tuli sellainen olo että lapsivesi valahtaa ja pistin kädet alle ja sieltähän tipahti iso verinen limatulppa käsiin :) Luulin jo muutama vk sitten että limatulppa olisi irronnut mutta se olikin jotain muuta, nyt ei ainankaan ulkonäön perusteella jäänyt epäselväksi etteikö olisi limatulpasta kyse. KK tyylistä kipua on pikkasen alavatsalla vieläkin, että varmaan siellä synnytykseen viittaavaa on tulossa, tietty viikkoja on nyt 41+1. Huomenna olisi tykssissä synnytyksen käynnistyskontrolli, saa nähdä tarvitaanko käynnistystä ollenkaan vai lähteekö tämä tästä pikkuhiljaa itsekseen. Voi kumpa tämä olisi nyt sitä eikä tarttisi käynnistyksiin lähteä.

Jotenkin sitä nyt ns. "pelästyi" aamulla että lähtö voikin olla jo lähellä, pitää alkaa laittamaan koiralle hoitokassia valmiiksi ja muutenkin huushollia että voivat varpajaisporukka juhlia kunnolla :)

Lisää taas omaa napaa kun tilanne muuttuu..



Voimia muillekkin loppuraskauteen!



Sandu 41+1

Juuri kun eilen kirjoittelin että ei tämä mihinkään etene, niin illalla klo 19 aikoihin alkoi maha mennä säännöllisesti pinkeäksi, ilman kipua tosin. Sitten pikku hiljaa tuli erittäin kevyttä kipuakin mukaan. Supistusten väli vaihdellen 5-20min. Samoihin aikoihin jäi vessassa paperiin limaa, aluksi ihan vaaleata ja nyt aamuyöstä vähän punertavaa. Niin paksua klönttiä että oli taatusti limatulppaa.



Tessuttelin tuossa yöllä sitten ees taas ja keräilin kamoja kasaan kun mies nukkui, olin varma että jossain vaiheessa lähdetään. Sitten totesin että en mä koko yötä voi hiippailla, että täytyypä koittaa saisko vähän nukuttua. Ja nukuinkin sitten ensin tunnin putkeen, heräsin välillä vessaan ja sitten taisin nukkua kolme-neljäkin tuntia yhtäsoittoa! Ja siis supistuksista ei enää tietoakaan (tai sitten nukuin niin sikeästi etten huomannut :) ). Nyt taas aamu ollut ihan rauhallinen, saa nähdä missä vaiheessa taas alkaa tapahtua. Tuskin tässä nyt kuitenkaan montaa päivää enää menee, sen verran hyvät oli nuo oireet viime yönä :) Ja mahakin on hulahtanut ihan alas, taitaa pieni olla siellä lähtökuopissa.



Mies oli kuulemma nukkunut huonosti kun oli odottanut lähtökäskyä :) Mutta oli tyytyväinen kun ei tarvinnut yöllä lähteä niin ehti kattoa Suomen jääkiekkomatsin viideltä... Miehet, miehet...



Taateli 40+5



- suihkusta ei tule lämmintä vettä prkl

+ jotain etenemisen merkkejä ilmassa :)

Heippa! täällä ei sitten eilen saatu enää supistuksia, eikä tänäänkään. Luulen, että limatulppaa tuli eilen illalla ja yöllä. Luulin lapsivedeksi, mutta eihän se sitä ollut. Kävin tarkistaa asian toiveikkaana päivystyksessä.



No kohta neuvolaan. Varmaan siellä varataan sitten tuo yliaikaiskontrolliaika.



Nyt varaudun henkisesti sitten siihen, että käynnistetään viikoilla 42+1 eli ensi vkon pe.



Lumielle 41+0



Oon ajat sitten siivonnut kämpän lähtökuntoon, mutta nyt tää alkaa taas näyttää räjähtämisen merkkejä ;) uutta siivoamista edessä.

Aamulla kirjoittelin että limatulppa irtosi, no ei mennyt kuin muutama tunti niin alkoi supistukset. Nyt on sitten supistellut tasaisesti puolen tunnin välein, olen kirjoitellut aina aikaa hieman ylös koska suppari tulee ni tietää ilmoitella isännälle töihin kun alkaa välit tiuhenemaan. Sillä on puolen tunnin ajomatka ekana kotiin ja sitten reilu puoli tuntia sairaalaan joten saa nähdä koska saa hätyytellä pois töistä. Hänellä oli juuri 4 vapaata ja tänään alkoi taas työputki ja lupasi tehdä kaksi vuoroa peräkkäin, tietty just kun eniten tarttisi tukea täällä kotosalla. Vaikka supparit onkin vielä harvakseltaan niin kyllä niissä potkua on ihan riittämiin jo, eikä lohduta se, että ne vain kipenee loppua kohden. No kyllä sitä täällä kotosalla niitä mielummin kestää kun lähtee sairaalaan liian aikaisin. Toivottavasti nyt sit seuraavan vuorokauden sisällä poika on jo sylissä :) Woimia muillekkin! Sandu 41+1

Tiistaina käytiin äitipolilla kontrollikäynnillä viikot silloin 41+3, tilanne oli oikein kypsä mutta eipä vaan ala vauva syntymään. Antoivat huomiseksi ajan klo 8.50 ja sytotekit kehiin eli käynnistykseen mennään huomenna:) toivottavasti saadaan vauveli maailmaan myöskin saman päivän aikana!painoarvio oli tiistaina 3,9-4 kg mutta eipä tuosta voi ikinä olla varma...otettiin jo tiistaina polille lähtiessä sairaalakamat mukaan kun oltiin melkeen varmoja että eivät laita enää kotiin kun tilanne on ollut jo kauan kypsä ja matkaakin meiltä sinne on 65 km. Mutta niimpä vaan laittoivat, ei ollut vissiin "mitään syytä" käynnistää:D Mutta huomenna sitten tositoimiin, TOIVOTTAVASTI. Meidän tuurilla siellä on joku tiukkis lääkäri ottamassa vastaan ja lykkää käynnistyksen viikonlopun yli...mut ei kyllä suostuta siihen, tää ei oo mitään herkkua kärvistellä pian jo yliaikasena 3- ja 2-vuotiaiden kanssa!!lauantaina tulee siis 42+0. Vähän jännittää, mutta mulla on niin hyvät kokemukset edellisistä synnytyksistä että ei pelota ollenkaan...ilmoittelen myöhemmin miten meidän käy, tsemppiä myös muille vielä odottaville!



Maurel 41+5

Tatteli!mulla on ollut rv 34 asti just tollasia öitä noin 3-4 viikossa, viime yönä jälleen sama kuvio! vaan aina kivut hiipuu ja poltot loppuu, kun olen nukahtanut aamuyöstä toiverikkaana:/ tää on NIIN turhauttavaa!

onneksi siskoni paras ystävä on kättärillä lääkärinä ja lupasi, että jos ei maanantaihin meneessä ole mitään tapahtunut, ko. ystävä ainakin sitten puhkaisee kalvot tai tekee jotain, mikä edistäs hommaa:) nyt siis suhteet peliin, niin epätoivoinen olen:D



kovasti mahaa kiristelee, kk-kipuja on ja kävely ihan tuskaaa. mutta ei tämä neiti nyt vaan halua vielä tulla ulos.



huomenna ä-poliaika, rr-kontrolli ja verikokeet. toiveissa TIETTY, että ensi yönä jotakin tapahtuisi...

taas supistaa....yltyis nyt hittolainen!!



kärvistelijöille zempitystä ja paljon suppareita ensi yöksi!



ihmetys rv 40+1

Heh, kiva kuulla että jollain on ollut tällasta jo pidempään, saattaa siis täälläkin kestää vielä... :)



Rupesin oikein kirjaamaan paperille supistusten välejä, kun niitä nyt taas näyttää tulevan säännöllisesti. Eivät kyllä ole mitään kivuliaita, saas nähdä yltyvätkö yhtään niinkuin viime yönä. Silloin puolenyön jälkeen oli sen verran kipua mukana, että tuntui ikävältä olla sängyssä pitkällään. Nyt vaan löhöilen sohvalla rentona ja kellotan :)



Nyt tulee aika keposia supistuksia siis n. 5-15min välein ja kesto sellaset 30sek. Anoppi on ihan hysteerinen kun kerroin sille viime yön supisteluista. Soittelee nyt ja patistaa ajoissa sairaalaan... Perhana kun ei tämä vielä edes tunnu missään niin en tasan lähde sinne takaisin käännytettäväksi kun matkaa on kuitenkin joku 45 min. Onneksi nyt lupasi että soittaa seuraavan kerran vasta aamulla :) jos meistä ei mitään kuulu. Miehelle juputan, että antakaa mun synnyttää rauhassa :)



Taateli

viime yö meni paljon vavoissa ku en saanu supistuksilta nukuttua ku tuli niin tiheään (alle 5 min) ja välillä aika kivuliaita..Aamuyöstä sit nukahdin ja nyt ei mitään...On tää näköjään sit erilaista ku esikoisen kanssa ku silloin rupes supistaa niin loppua ei tullut ennen ku poika oli maailmassa.

Väsyttää kovasti, onneksi mies tulee aiemmin tänään töistä pojan luokse niin pääsen yksin käymää neuvolassa. Saa nähdä mitä siellä sanotaan. Jänskättää vähän et miten lapsi masussa oikein on.



Jospa täällä vois ruveta synnyts lähenee kovaa vauhtia=)

Voimia ja jaksamista kaikille!!!



Hande86 39+5 ( su onneksi ja LA)

tulin just ä-polilta kotiin hakemaan kamppeita ja odottelemaan miestä töistä + mummua lapsia hakemaan. ä-polilta laittavat mut käynnistykseen, joko tänään vielä tai sitten aamulla. oli maksa-arvot kohonneet ja tombosyytit taas laskeneet ja rr koholla + mulla vielö päänsärkyä thän päälle. kohdunkaula oli kadonnut ja 3 sormelle oon auki. tilanne siis ihan kypsä kalvojen puhkaisuun!

Haikaranpesän voinen nyt sitten unohtaa...pääsisipä sinne edes lapsivuodeosastolle sitten.



hui kun jännittää....päivittelen kuulumisia sitten kun jotain konkreettista on tapahtunut:)



ihmetys rv 40+2

Tsemppiä ihmetykselle. Jos pääsisin salamana perässä, niin vaikka tavattai Kättärillä :) Vaan turha lienee toive, ei mitään oireita synnytyksestä vielä.



Onnittelu kaikille uusille vauvan saaneille, ja tositoimia kaikille oireileville! Sellainen yöhiippailu on niin jännää, kun nukkua ei enää voi ja hetki ihan ilmassa.



Mulla oli tänään neuvola, kaikki hyvin ja normaalisti, mutta ei mitään uutta. LA huomenna.

Eilen otettiin kaikki vanhan kansan synntyskäynnistys S:t käyttöön, mutta ei vaikutanut mitenkään.



Hania 39+6

Menin viikko sitten keskiviikkona äitipolille yliaikaisuus kontrolliin. Lääkäri teki sisätutkimuksen ja ultrasi. Totesi mun olevan kahdelle sormelle auki ja pyöräytti kipeästi kohdunsuulla.. Ultralla yritti mitata vauvan päätä, muttei saanut kunnolla mitattua, ku vauva oli jo aika alhaalla. Arvioi sit kuitenkin vauvan kooksi 4100g. Lääkäri päätti ottaa mut sisälle sairaalaan kayynistystä varten. Klo 12 pääsin osastolle ja klo 15 kaitettiin kapseli sisään. kuuden hujakoilla rupes olemaan säännöllisiä supistuksia. mulla oikeestaan kaikki supistukset kohdistuivat alaselkään. Käyriä otettiin vähänväliä. jossain vaiheessa kätilö kävi huoneessa toisen odottaja pyynnöstä ja totesi samalla et "puuskututtaako?" Sit taas käyrille.. mies tuli sairaalaan kuuden jälkeen ja kätilö kehoitti lähtemään kävelemään käytäville. Mulle tarjottiin jo lääkettäkin kipuun, mutten sitä halunnut,ku mielestäni ei sattunut vielä NIIN paljoa. Kasilta mies lähti kotiin ja mä jäin yksin.Supistuksia tuli säännöllisesti, ja huonekaveritkin olivat jo päässeet synnyttämään, joten olin yksin. Joka supistuksen tullessa mun piti nousta kävelemään, sängyssä en pystynyt olemaan. 22 aikoihin suostuin ottamaan kipupiikin, joka olisi lihaksia rentouttavaa. Tuolloin taisin olla 3 cm auki.

Kipupiikin sijaan mulle sit tuotiinkin ensin peräruiske, joka tuntui todella epämiellytävältä :( Sen jälkeen sit viimein sain sen piikin. Piikki ei vienyt kipuja pois, mut hiukan tasoitti kuitenkin niitä.Piikki pisti kuitenki pän pökkelöiseksi. Ajattelin, et yhdeltätoista käyn viimeistään nukkumaan. Sit taas otettiin käyrää, josta kätilö huolestui; vauvan syke oli liian tasaista. Hän jätti mut viel käyrälle ja lähti konsultoimaan lääkäriä. Takaisin tullessaan uusi käyrä oli jo parempi, eikä aiheuttanut huolta. n. 23.20 tutkittiin kohdunsuun tilannetta ja kappas, jo 5 cm auki! Niin vain sit jäi unet väliin, ku kätilö kertoi mun pääsevän pian saliin ja että miehelle vois nyt ilmoitella, et lähtisi tulemaan. -kiirettä ei kuitenkaan tarvi pitää..

23.30 soitin miehelle ja tiedustelin lätkän tilannetta, en kyl muista, mitä se oli. Kerroin sit, et tääl olis nyt se tilanne, et mut viedään kuulemma kohta saliin. Annoin miehelle kehoituksen ulkoilluttaa koiran, muttei sit mitään maratonlenkkiä :)

puolenyön aikaan mies tuli sairaalaan ja yhdessä käveltiin saliin.

Salissa kuunneltiin viereisen salin kauhean kovaa itkunsekaista huutoa. Naureskelin miehelle, et onpas tosi kannustavaa. Silloin ei ollut lainkaan kipeä olo, mitä nyt ssupistusten aikaan käskin miestä hieromaan alaselkää..

klo 1.55 sain epiduraalin,2.30 olin 7cm auki. 2.40 puhkottiin kalvot. 5.30 tuli ponnistuttava olo, mut tuli kielto; ei saa ponnistaa. Kuudelta sain aloittaa ponnistamisen kokeillut. Kellon lähetessä kasia, tunsin etten enään jaksa, enkä pysty. Mulle päätettiin soittaa apua, kun vauvan syke rupesi laskemaan. Äkkiä huoneessa oli kahden kätilön lisäksi kaksi lääkäriä ja he päättivät käyttää imukuppia.Mulle annettiin happimaski, kun en meinannut saada tarpeeksi happea. Lapsen pää jo näkyi, joten kuppi saatiin hyvin asetettua. Kello oli tuolloin kahdeksan. Muutama tuskainen ponnistus, joiden aikana kätilö leikkasi välilihaakin ja klo 8.04 syntyi suloinen pieni lapsemme. Poika nostettiin vatsani päälle ja pieni käheä määkäisykin kuului. Lapsi oli kuitenkin limainen ja sitä imettiin heti, ja annettiin mulla ollut happimaskikin naaman eteen.

Lopulta lapsi vietiin kiireesti pois luotamme, eikä mies saanut leikata napanuoraakaan :(



Poika päätettiin laittaa happikaappiin, kun oli kuulemma limaisuuden vuoksi sen tarpeessa. Pienokaisemme vietti yön kaapissa vastasyntyneiden teholla. seuraavana aamuna teholle mennessäni löysin lapsen normaalista vauvansängystä. Hänen piti päästä jo tuolloin vierihoitooni, mut tulehdusarvot oli koholla, joten pieni sai kanyylin päähänsä antibiootteja varten. Hänet siirrettiin sit aamupäivällä jatkohoitohuoneseen, jossa meni sit taas päivä ja yö. Viimein kahden yksin vietetyn päivän ja yön jälkeen sain suloisen kullanmuruseni vierihoitoon

Viikko oltiin sairaalassa ja toissapäivänä pääsimme kotiin. Nyt opettelemme kotona oloa ja yhteiseloa. Haastetta tuo imetys, kun teholla poika oppi syömään pulloa :(

Maitoa tulee onneksi paljon ja välillä joudun jopa lypsämäänkin, kun rinnat kipeytyy liiasta maidosta. Sitä onkin sit hyvä ollut hätä tilassa lämmittää, jos poika ei rinnalle suostu rauhoittumaan..

Tänään ja viimeyönä ei onneksi pulloa enään tarvittu.. Toivottavasti ei tulevinakaan öinä.



Tässä faktaa: Poika s.18.2.2010 klo 8.04 4670 g 53.4 cm päänympärys 38.8 cm

rv 41+4



Pojan jouduttua niin nopeasti pois synnytyssalista, mitään noista mitoista ei saatu. Illalla teholla kuulimme pojan painon ja muut mitat saatiin sit seuraavana päivänä.



(tikkejä tuli useaan kerrokseen ja kuulemma n. parikymmentä. Muutoin ei ole kipeä olo ollut, mut tikattu kohta on ollut tosi kipeä. Nyt, kun synnytyksestä on jo viikko aikaa, rupeaa tikkaukset ilmeisesti paranemaan, kun on kiristävänkutiava olo, joka on myö samalla kipeä :( Nyt on myös kulunut sen verran aikaa, et vaikka synnytys oli tosi rankka ja kipu aivan sietämätön, kun epiduraali katkastiin ponnistusten alettua kunnolla, niin nyt voisin jo ajatella synnyttäväni toisenkin lapsen :) On tuo pikkuinen vaan niin valloittava, vaikka yöt meillä suurimmaksi osaksi valvotaankin huutaen ja päivät ollaan kiltisti.)



Onnea kaikille odottajille tulevaan ja kiitos kaikille tästä vertaistuesta :)

Niin ja Oikein paljon onnea teille kaikille, jotka olette pienokaisen jo syliin saaneet :)



Sara ja "Kaino" 1vk :)

pojan painossa virhe. Poika painoi 3670, eikä 4670, onneksi! :)



Sara

Ei oo montaa päivää, että mennään maaliskuun puolelle... Huomiseen asti aikaa saada helmivauva ;) Mä kattelin horoskoopitkin niin jos ois laskettuna aikana tullut niin ois ollut vesimies, mutta nyt tulee haaveileva kalat lapsi. No noi on vaan tollasta hauskaa viihdettä, eli en tosissaan niihin usko :D



Mun pitää huomenna soitella kättärille yliaikaiskontrollia, jos nyt vauva ei ensi yönä esim. synny. Ja mihis se nyt sieltä yhtäkkiä tulisi ;) Huomaatteko, alkaa usko loppua :D En vaan millään haluaisi lääkkeellistä käynnistystä kuitenkaan, vaikka haluaisin vauvan pian syliin.. Se kuulemma on sen verran kivuliaampi ja pidempi ja sitten pelkäämäni imukupin käyttö prosentti lisääntyy...



Oon nyt tehnyt suunnitelmia ja liikkunut kaupungilla yms. vaikka reippaasti ollaan yli. En kyllä jää kotiin homehtumaan kun liikkuminenkin sujuu. Jos nyt synnytys sitten alkaa jossain muualla, niin alkakoon :D



Elikkäs nyt kirppareille kiertelee ->



Haleja kaikille isomasuisille ja tuoreille äideille!

ä-polilta siis käynnistykseen...kalvot puhkaistiin 17 aikaan, oksitosiinitippaa alettiin antaa 18.30 maissa ja kivuliaat supistukset alkoivat 20.00. Sain paraservikaalipuudutteen, joka ei toiminut lainkaan ja olin niin järkyttävän kipeä! Onneksi talossa oli kokenut miesnukutuslääkäri, joka sai kun saikin laitettua mulle spinaalin ja se auttoi puolittain (oikea puoli jäi puutumatta!). Rentouduin kuitenkin sen verran, että 23.25 aloin ponnistaa ja 7 minuutissa, 3 työnnöllä tyttö tuli maailmaan:)



Muutaman tikin sain, mutta muuten kaikki ok. Mulla edelleen paineet koholla ja ne maksa-arvot, tytölläkin hieman tulehdusarvot yläkantissa.



Kaikki meni siis juuri päälaelleen, kuin olin suunnitellut. Ei Haikaranpesää, ei vesisynnytystä, ei lääkkeetöntä synnytystä, ei perhehuonetta:D Mutta silti jäi hyvä maku kaikesta, olo on rento ja fiilis ihana!



Tytön mitat 3825g, 50cm (pipon kokoa en muista...)



ihmetys rv 0!!!! ja neiti 1vrk

Laitoinkin viestia etta poika syntyi viime viikon torstaina 18.2 suunnitellulla sektiolla. Nyt han on 9 paivan ikainen pieni hurmuri, joka ei tosin nuku oisin ollenkaan! ;o) Eli rytmia yha haetaan, eilenkin kukuttiin aidin kanssa klo 4 asti ja sitten nukuttiin klo 8.20 asti, syotiin ja nukuttiin klo 13 asti! Nyt on taas nukkunut koko iltapaivan joten yosta on tulossa siis ihmettelyn ja valveilla olon aikaa... Mutta mennaan nyt nain, eikohan tama tasta.

Poika on aivan ihana! Olemme koko perhe ihan taysin rakastuneita tuohon pieneen mieheen. Jopa esikoinen joka ei alkuun ollut innostunut ollenkaan mun raskaudesta, on ihan hurmaantunut pikkuveljesta ja on sanonutkin ettei olisi ikina uskonut etta vauva voi olla NOIN sopo!



Itse syntymasta sen verran etta menin miehen kanssa sairaalaan suunnitellusti klo 7.30 ja meidat vietiin suoraan synnytysosastolle jossa vaihdoin sairaalakaavut ylleni ja sitten odoteltiin vuoroa. Eras laakari tuli sitten ja ultrasi ja totesi etta vauva onkin kaantynyt paa alaspain (oli peratilassa monta kuukautta) ja han sanoi etta jee saastyt sektiolta, kerroin sitten tilanteeni ja han ei ollut lukenut kansiota loppuun asti, koska tarvitsin sektion joka tapauksessa kahden edellisen sektion vuoksi. Ensin sitten kertoivat etta minun sektioni on noin klo 11 aikoihin mutta klo 9.50 katilo tulikin hakemaan ja sanoi etta 'Aika on tullut.' Kaveltiin saliin ja kipusin poydalle istumaan, laitettiin spinaali (onnistui hyvin!!) ja sitten tuli leikkaava laakari, poika syntyi 10.35 ja minulle naytettiin vain pyllya servin yli ja alkoi kova parkuminen. Hoin vain miehelle, ainakin keuhkot toimii! Sitten mies sai vauvan syliin paketoituna ja jonkin ajan kuluttua mies ja vauva lahti kahden katilon kanssa punnitsemaan ja tarkistamaan vauvan ja minut kursittiin kokoon.

Eivat pitaneet kiiretta koska sektioon oli varattu aikaa ja menivat siis vanhoja arpia pitkin sisaan ja sitten huolellisesti ommeltiin kaikki kiinni (seurasin kattolampuista leikkausta!) ja vanha mies laakari opasti ja kertoi jatkuvasti mita tekee, miten han tykkaa tehda ja miten kannattaa tehda, kertoi siis nain nuoremmalle apulaislaakarille.

Sitten minut karrattiin miehen ja vauvan luo jossa minua monitoroitiin vahan aikaa ja sitten siirrettiin osastolle.

Seuraavana aamuna katilo kehoitti nousemaan ylos ja suihkuun ja kyselin olisinko voinut saada jonkun avuksi ekaan ylosnousemiseen mutta sanoi vain etta soita kelloa jos tuntuu silta. Joten nousin sitten ylos itsekseni ja kavelin suihkuun ja sen jalkeen olenkin sitten kopotellyt ihan normaalisti. Ainoa oire mika tuosta sektiosta tuli; multa puutui takapuoli! Ensin oli molemmat kannikat ihan puuduksissa, sitten ehka noin 4 paivaa sektiosta vain toinen, mutta yha nyt on vasemmalta puolelta hieman tunnoton ja tunnen kipua siella kohdin mihin spinaali laitetiin. Anestesialaakari sanoi etta voi kestaa parisenkin viikkoa, ehka jopa parikin kuukautta. Noh, toivottavasti paranee pian.



Kotiin paastiin jo viime viikon lauantaina, eli vain 2 paivaa sektiosta. Kaikki on siis mennyt ihan hyvin, tuota lievaa kipua lukuun ottamatta. Imetys on sujunut hyvin, aamuisin pitaa pumpata rinnat koska vauva ei jaksa imea kuin toisen rinnan ja sitten nukkuu suurimman osan paivasta.



Sektiosta annan taydet pisteet sairaalan henkilokunnalle, kaikki meni loistavasti, taysin yli odotusteni. Voin sanoa etta oli kaikkein parhaiten onnistunut sektioistani, huh helpotusta!

Haavakin on parantanut alyttoman hyvin verrattuna edellisiin.



Huvittavaa on ollut kun kutsumme miehen kanssa poikaa 'she' tai 'her' kun ollaan lapsia niin kutsuttu viimeiset 9 vuotta. Ei oikein tajua etta tama vauveli on 'he' ;oD

Nimi rekisteroitiin torstaina kun vauva oli viikon ikainen, eli nyt on ihan virallinen nimikin.



Kuvia pienokaisesta olen laittanut yahoon-listalle.



Kolmaskerta ja Emil 9pv

Lukeehan joku vielä tätä sivua :D? Olenko yksin :D?



Neuvolasta sanottiin, että soittele kättärille sunnuntaina jos olet raskaana vielä, mutta siellä ei ole äitipoli tänään auki, joten pyysivät sitten soittelemaan huomenna sinne uudestaan. No näin sitten toimitaan. On alkanut pelottaa kun olen nyt sitten erehtynyt lukemaan kaikkia yliaikaisuuden riskejä vauvalle ja minulle ja kuinka moni niistä käynnistetyistä sitten päätyykään hätäsektioon tai mun kauhuun- imukuppiin. Josko huomenna pääsisin sinne yliaikaiskontrolliin ja jos ultrassa mtn epäselvää lapsiveden tai istukan toiminnan kanssa niin sitten käynnistys tuntuu hyvältä idealta, mutta jos kaikki hyvin niin mielellään odotan luonnollista käynnistymistä vaikka siihen, että poksahtaa se 42vkoa. Mutta sitten saa jo käynnistellä muutenkin.



Eilen jopa sain 2 (?!!?) kipeää supistusta illalla. Mahtavaa..... Tänä aamuna kylläkin supistellut, mutta ei kipeästi. Ja menkkamaista kipua. Mutta en uskalla näidenkään tarkoittavan yhtään mitään, kun ei ne ole aikaisemminkaan tarkoittanut.



Tänään en lähde mihinkään hösäämään vaan laiskottelen ja rentoudun kotona.



Lumielle 41+3



Jos kokemuksia yliaikaisuudesta tai käynnistämisestä niin mielellään kuulen?

mullahan käynnisteltiin kalvojen puhakaisulla ja homma eteni tosi nopeesti! sain tietenkin oksitosiinitippaa, mutta hyvin se meni. oli aika rajua toimintaa, 3h ja vauva oli ulkona. 'tehdyt' supparit ovat tietenkin kovempia yleensä kuin 'luonnolliset'. älä turhaa pelkää käynnistystä, mutta toki ns. luonnollinen tapa olisi paras:) kyllä tätä lukee vielä monikin, minä muun muassa:)

pääsisitpä pian tositoimiin!



ihmetys ja neiti 1,5vrk