Huoh, miehen vanhemmat omii vauvani

Taitaa olla väärinymmärrystä ja ylireagointia puolin ja toisin. Hyvä että saivat nyt suunsa auki ja hyvä että osasivat sanoa asiallisesti.

Tuo tuskin oli tämän ketjun pointti

Kai se vauva vähän miehenkin vauva on?

miehen vanhemmat omii vauvani

tällaista kommentointia, vaikka sanotaan että jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla ottaa.

"Ylireagointi" ainakin multa tulee välittömästi jos joku tunkee nokkansa meille aamukuudelta päsmäröimään.

Joku aika sitten täällä joku kyseli mitä tekee kun siskonsa tuo vauvansa heille hoitoon useasti ja öiksikin. Sillon kommentoitiin, että sisko on huono äiti ym. tähän tyyliin ja nyt tässä ketjussa osa ihmetellyt, että miksi ap moisesta käytöksestä suuttuu ja että pitäis olla kiitollinen kun isovanhemmat auttaa. Voi tsiisus, tuo menee niin liiallisuuksiin, ap:n isovanhemmathan (ainakin tekstistä näin ymmärsin) niin haluaisivat hoitaa ap:n ja miehensä vauvaa koko ajan. Sekö on sitten vauvalle hyväksi???

Keskusteltiin miehen kanssa eilen taas hänen vanhempiensa käytöksestä ja päätettiin, että kun seuraavaksi tulevat niin mies keskustelee heidän kanssa ja kertoo säännöt vielä kerran (aiemminkin on tästä heidän kanssaan puhuttu). Molemmat ollaan sitä mieltä, että puuttuvat liikaa meidän vauvan hoitoon ja haluaisivat hoitaa vauvaa koko ajan ja varsinkaan minä en saisi vauvaa hoitaa kun en sitä heidän mielestä osaa (kun en tee niin kun anoppi aikoinaan) ja silti valittavat siitäkin, jos poikansa on muutaman yön vauvan kanssa valvonut. Lisäksi puhuttiin, että jos haluavat nähdä lapsenlastaan, niin minun haukkumiseni on loputtava. Tiedän kyllä, että suurin syy tuohon valittamiseen ym. on mahdollisesti se, että miehen vanhempien mielestä hankimme liian aikaisin vauvan ja anoppi sanoi suoraan kuullessaan raskaudestani, että olen varmasti salaa jättänyt pillerit pois. Pillerit olin kyllä jättänyt pois, mutta se oli mieheni ehdotus.

Miehen vanhemmat tuli taas tänään aamulla tapansa mukaan suht aikaisin. Mies meni avaamaan ja minä jäin loikoilemaan vauvan kanssa. Mieheni kertoi vanhemmilleen, että heidän apunsa on tervetullutta kun sitä itse pyydämme, mutta että nyt ovat menneet liiallisuuksiin ja että lisäksi jos haluavat tavata lapsenlastaan niin minun arvosteluni pitää loppua. Anoppi vastasi tapansa mukaan, että onhan heidän pakko auttaa kun minä en ymmärrä mm. antaa kiinteitä, vaikka vauva itkee yöt. Mies sanoi ystävällisesti takaisin, että vauvan hoito-ohjeet ovat muuttuneet siitä kun äitinsä hoitanut vauvoja ja että haluamme tutustua vauvaamme emmekä kaipaa ainaista arvostelua jne. Anoppi ei pitänyt kuulemastaan ja totesi myös, ettei aio hyväksyä sitä, että hänet suljetaan vauvan elämästä vain siksi kun hän haluaa auttaa. Mieheni sanoi tuohon sitten mm. että saavat hoitaa vauvaa tai käydä meillä ETUKÄTEEN SOVITTUINA aikoina ja että sillon ei tule poikkipuolista sanaa meidän tavasta hoitaa vauvamme. Appi ja anoppi lähtivät tuon jälkeen ja anoppi sanoi mennessään, ettei ymmärrä miksi poikansa asettuu vanhempiaan vastaan. Äänestä kuuli, että oli kiukkuinen, mutta nyt ainakin tietävät pelisäännöt. Oma häpeänsä, jos eivät niitä hyväksy.

Sinulle, joka ehdotit, että annettais vauva miehen vanhemmille pariks tunniks, niin ei se oikeen onnistu. Ensinnäkään en voisi luottaa siihen, että anoppi ei tuon parin tunnin aikana antais vauvalle kiinteitä tai jotain muuta mitä ei vielä tarvitsis antaa, koska nälkäänsä vauvamme ei itke öisin. Itkuja on saatu vähenemään minun imetysdieetilläni. Allergiaa alettiin epäillä kun ekana yönä, jona mies valvoi vauvan kanssa niin antoi korviketta ja sen vauva oksenti kaaressa pois ja iho lehahti kirjavaks sekä lisäksi oli mahavaivoja entistä enemmän ja ripulia. Allergiatesteissä on käyty vauvan kanssa, niiden mukaan ei olisi allergioita, mutta lääkäri sanoi, ettei testit aina kerro totuutta ja nyt kun olen jättänyt ruokavaliostani yleisimmin allergisoivat (maito ja naudanliha oli jo aiemmin poissa, koska olen itse maitoallergikko) ruoat niin yöitkut ovat vähentyneet. Olen myös harkinnut pitää muutaman viikon erittäin tiukan imetysdieetin ja syödä vain niitä, jotka minulle sopi aina 4v ikään. Minä sain syödä viittä eri ruoka-ainetta ekat neljä vuotta. Odotan kuitenkin ensin ensi viikon tiistaihin, jolloin olen menossa ravitsemusterapeutille, jonka kanssa katsotaan, että miten minun kuuluu syödä, jotta saan kaikki tarvitsemani päivän aikana. Tiedän kyllä, ettei vauva välttämättä ole samoille allerginen kun minä pienenä, mutta niistä on sitten jo helppo karsia ja katsoa mistä tulee oireita ja mistä ei.

Tähän tilanteeseen on ajauduttu osin siksi, kun omat vanhempani ovat kuolleet ja minä en omassa lapsuudessani ole koskaan saanut olla isovanhempieni kanssa, toiset olivat kuolleet ja toiset eivät vaan olleet kiinnostuneita lapsenlapsistaan. Haluaisin, että omat lapseni saisivat olla myös isovanhempiensa kanssa ja osin tämän takia kynnys sanoa anopille suoraan oli korkea. Aiemminkin olemme sanoneet, että haluamme viettää aikaa vain vauvan kanssa ilman, että he ovat neuvomassa tai yleensäkin estämässä sitä hoitamalla itse vauvaa.

En tietenkään halua, että lapsemme ei ollenkaan tapaisi isovanhempiaan, mutta alkoi ottaa jo voimille tuo jatkuvan arvostelun kuuntelu miten en osaa mitään jne.

ap

olen viettänyt hyvin kamalan viikonlopun oman anoppini kanssa, ja ymmärrän sinua enemmän kuin hyvin.

kun on selvillä allergiat ja oikea ruokavalio ja kiinteitä ei enää maistella vaan syödään kunnolla.



Minulla on samanlainen anoppi/isovanhemmat ja tekstisi olisi voinut olla minun kirjoittama. Me teimme sen virheen, että annoimme anoppini hoitoon vauvamme ja kun tiesin, ettei varmasti osaa ruokia tehdä tai tekee tahallaan vääristä ruoka-aineista niin vein valmiit ruoat. Kun illasta haettiin poika pois niin ihmeteltiin, että miks on ihan laikuilla ja todella itkuinen. Pari yötä meni sitten valvoessa pojan kanssa, kunnes kiukuttelu loppui ja kun aikani ihmettelin ja anopilta monesti kyselin niin lopulta anoppi myönsi, että oli antanut itse tekemäänsä sosetta ja viskannut roskiin minun tekemäni ruoan. Kyllä suututti siinä vaiheessa ja tuon jälkeen poika meni anopille hoitoon vasta kun osasi itse kertoa mitä on syönyt.



Yhä anoppini on vaikea tapaus, mutta jonkin verran on vähentynyt tuo valitus ym. kiusanteko kun meillä on lapsia jo viisi.

kun on selvillä allergiat ja oikea ruokavalio ja kiinteitä ei enää maistella vaan syödään kunnolla.

Minulla on samanlainen anoppi/isovanhemmat ja tekstisi olisi voinut olla minun kirjoittama. Me teimme sen virheen, että annoimme anoppini hoitoon vauvamme ja kun tiesin, ettei varmasti osaa ruokia tehdä tai tekee tahallaan vääristä ruoka-aineista niin vein valmiit ruoat. Kun illasta haettiin poika pois niin ihmeteltiin, että miks on ihan laikuilla ja todella itkuinen. Pari yötä meni sitten valvoessa pojan kanssa, kunnes kiukuttelu loppui ja kun aikani ihmettelin ja anopilta monesti kyselin niin lopulta anoppi myönsi, että oli antanut itse tekemäänsä sosetta ja viskannut roskiin minun tekemäni ruoan. Kyllä suututti siinä vaiheessa ja tuon jälkeen poika meni anopille hoitoon vasta kun osasi itse kertoa mitä on syönyt.

Yhä anoppini on vaikea tapaus, mutta jonkin verran on vähentynyt tuo valitus ym. kiusanteko kun meillä on lapsia jo viisi.

Kai se vauva vähän miehenkin vauva on?

miehen vanhemmat omii vauvani

Tuo nyt oli aika turha kommentti, ketjun pointti oli mielestäni, ettei anoppi tai isovanhemmat anna ap:n hoitaa vauvaansa ja ap:n teksteistä kyllä näkyy, ettei pidä vauvaa vaan omanaan tuossa tarkoituksessa kun sinä sen tarkoitit.

Ei kukaan isovanhempi ole niin innokas ja viitseliäs, että hyppäisi lapsensa perheessä riesaksi asti. Tai ainakin se on TOSI harvinaista.



Koeta nyt vaan nätisti sopia mitä apua tarvitset, ettet karkoita auttavia ihmisiä pois! Kun kerran noin onnellisesti on, että apua on tarjolla.



Mä olisin itkenyt riemusta jos mun appivanhemmat olisivat vähän auttaneet mutta eivät ikinä! Eivät edes pyydettäessä.

klo 6 tai 7 aikaan aamulla turhantakia, kun itse vois vielä nukkua ja tämä olisi vielä jatkuvaa...

Kyllä mua ainakin vituttas.

Ole vaan kateellinen, mutta pikkusen on ääripäitä nämä sinun ja ap:n appivanhemmat.

Kyllä minua rasittais ja vituttais, jos minun tai miehen vanhemmat tulis meille kuudelta päivittäin kutsumatta ja minun ei annettais hoitaa vauvaa ja jos sanoisin vieväni vauvan nukkumaan ja meneväni itsekin niin sitä ei oteta kuuleviin korviin ja kaiken tämän lisäksi vielä kuulis koko ajan haukkuja, miten en osaa hoitaa omaa lastani ja että itkut johtuu siitä, että vauvalla on nälkä jne. Tämähän jo haittaa äidin ja vauvan vuorovaikutus/kiintymyssuhteen kehittymistä!

Ja kuten eräs toinenkin sanoi, niin sinun ja ap:n isovanhemmissa on kaks ääripäätä.

Ja jos lapsille tarvitsee hoitajaa niin niitä on kyllä ihan varmasti muitakin (esim. mll tai vastaava), josta voi pyytää hoitajan joka ei ainakaan anna väärää ruokaa ym. Voisin veikata, että ap:n anoppi lienee sitä mieltä, että allergiat on huuhaata.

Ei kukaan isovanhempi ole niin innokas ja viitseliäs, että hyppäisi lapsensa perheessä riesaksi asti. Tai ainakin se on TOSI harvinaista.

Koeta nyt vaan nätisti sopia mitä apua tarvitset, ettet karkoita auttavia ihmisiä pois! Kun kerran noin onnellisesti on, että apua on tarjolla.

Mä olisin itkenyt riemusta jos mun appivanhemmat olisivat vähän auttaneet mutta eivät ikinä! Eivät edes pyydettäessä.

Ei kenenkään isovanhemmat pomppaa kyllä kuudelta oven taaksen ja tuskin seitsemältäkään. Niin paksua liitoittelua, että!

lähipiirissäni on yksi vähän vastaava anoppi, tosin ystäväni laittoi anopille ja appiukolle rajat jo 3viikon jälkeen, josta närkästyivät, nyt kun heidän vauva on 11kk niin appivanhemmat on vähän leppyneet, mutta yrittävät luistaa sopimuksesta useasti, mm. anoppi joka toisella kertaa arvostelee ystävääni miten ei ole hyvä äiti kun ei imettänyt tai jotain muuta yhtä idioottimaista.

Lisäksi olen kuullut yhdeltä sukulaiselta vastaavasta anopista kun ap:lla joten minusta tuo ei niin outoa tai yliampuvaa ole.

61

Ei kenenkään isovanhemmat pomppaa kyllä kuudelta oven taaksen ja tuskin seitsemältäkään. Niin paksua liitoittelua, että!

Jos tarvitsemme hoitajaa, niin miehen kanssa on puhuttu, että sillon vauva menee sylikummilleen. Häneen luotamme molemmat, mutta anoppiin meni luotto tämän myötä.

ap

Kuulostaa tyypilliseltä esikoisen äidiltä, epävarmuutta riittää kun mistään ei oikein mitään tiedä ja hipiä ei kestä mitään kommentteja, kaikki tulkitaan pahimman mukaan kun hormonit jyllää täysillä. Siihen kun ynnää yli-innokkaat mutta sinänsä varmasti hyvää tarkoittavat isovanhemmat niin soppa on valmis.

Kai se vauva vähän miehenkin vauva on?

miehen vanhemmat omii vauvani

Tuo nyt oli aika turha kommentti, ketjun pointti oli mielestäni, ettei anoppi tai isovanhemmat anna ap:n hoitaa vauvaansa ja ap:n teksteistä kyllä näkyy, ettei pidä vauvaa vaan omanaan tuossa tarkoituksessa kun sinä sen tarkoitit.

Ihan oikeesti, onko pakko takertua pikkuseikkoihin. Ap ei minusta ole ylireagoinut, mutta isovanhemmat voisivat ajatella hiukan muutakin kun itseään. Olen saman kokenut toisen lapseni kanssa. Esikoiseni oli eri miehelle, joka kuoli ja löydettyäni uuden miehen ja meidän saatuamme vauvan niin appivanhemmat käyttäytyi kuten ap:n appivanhemmat ja minulla ei todellakaan ollut kyse ylireagoinnista ja ap:n kertoman mukaan ei ole hälläkään.

Miks täällä on niin vaikea käsittää, että isovanhempia on erilaisia!

Miksi otsikko sitten oli niin eikä "miehen vanhemmat omii vauvamme"? Kuulostaa tyypilliseltä esikoisen äidiltä, epävarmuutta riittää kun mistään ei oikein mitään tiedä ja hipiä ei kestä mitään kommentteja, kaikki tulkitaan pahimman mukaan kun hormonit jyllää täysillä. Siihen kun ynnää yli-innokkaat mutta sinänsä varmasti hyvää tarkoittavat isovanhemmat niin soppa on valmis.

Kai se vauva vähän miehenkin vauva on?

miehen vanhemmat omii vauvani

Tuo nyt oli aika turha kommentti, ketjun pointti oli mielestäni, ettei anoppi tai isovanhemmat anna ap:n hoitaa vauvaansa ja ap:n teksteistä kyllä näkyy, ettei pidä vauvaa vaan omanaan tuossa tarkoituksessa kun sinä sen tarkoitit.

Mieheni ja miehen sisko kertoivat aikaa sitten miten äitinsä oli heidän toisen veljensä ja tämän vaimon perheeseen myös tuppautunut auttamaan ja kertomaan miten vauvaa kuuluu hoitaa ja samassa arvostellut tämän äidin taitoja hoitaa. Tuo kuulosti tosi uskomattomalta enkä meinannut uskoa sitä, vaikka minua ei koskaan ole tähän perheeseen hyväksytty ja alusta asti saanut ns. paskaa niskaan, mutta nyt uskon, kun itse koin saman.



Jos tarvitsemme hoitajaa, niin miehen kanssa on puhuttu, että sillon vauva menee sylikummilleen. Häneen luotamme molemmat, mutta anoppiin meni luotto tämän myötä.



ap

vanhemmissa ihmisissä on paljonkin sellasia jotka nousee ihan muuten vaan esim. kello 5 aikaan. ja muutekin on kunniakasta olla aikaisin liikkeellä



terveisin yksi, joka yrittää kauniisti, jämäkästi, selkeästi ja hienotunteisesti viestittää äitinsä (oikeasti oikein kultaiselle ja paljon auttaneelle) 71 v-siskolle että hän EI tulisi auttamaan jo kahdeksalta aamulla, kun sovittu on kahdelta iltapäivällä...

Ei kenenkään isovanhemmat pomppaa kyllä kuudelta oven taaksen ja tuskin seitsemältäkään. Niin paksua liitoittelua, että!

vanhemmiten yöunen tarve vähenee. Monet ikäihmiset menee klo 6 jo uimahalliin, lenkille tai tunkee itsensä toisten kotiin.

Heillä on menossa jo päivä klo 7 aikaan. Illalla puoli ysin uutiset katsotaan ja mennään nukkumaan ja ollaan aamulla valmiina kukkumaan.

Ei kenenkään isovanhemmat pomppaa kyllä kuudelta oven taaksen ja tuskin seitsemältäkään. Niin paksua liitoittelua, että!

vanhemmiten yöunen tarve vähenee. Monet ikäihmiset menee klo 6 jo uimahalliin, lenkille tai tunkee itsensä toisten kotiin.

Heillä on menossa jo päivä klo 7 aikaan. Illalla puoli ysin uutiset katsotaan ja mennään nukkumaan ja ollaan aamulla valmiina kukkumaan.

Törkeä anoppi. Siitä on tultava loppu!! Oma anopini oli yhtä kauhea. En päästä enää kylään. Ei äitiä saa kiusata. Ja äiti tietää miten vauvaansa hoitaa!

Kyllä on meilläkin ovikello soinut pyhäaamuna puoli seitsemän maissa. Appi ja anoppi päättivät tulla kylään.