Helmikuun helmet vk 4

Neiti syntyi kättärillä 27.1. klo 18.05. Mitat 3245g ja 50cm. Raskausviikkoja oli 39+1. Kaikki on hyvin tytöllä ja äidillä =) Tänään päästiin koko perhe kotiutumaan haikaranpesän perhehuoneesta.



Kirjottelin 27.1. supisteluista, joita tuli yöllä klo 03 lähtien. Lähdimme vasta 16.30 ajamaan kättärille kun supistusten välit heitteli siihen asti 10-20min. Neljän maissa tihentyivät ja alkoi jo olla aikasta tukalia. Suihkuttelin kotona ja soitin puoli neljän aikoihin kättärille jossa totesivat että kaikki haikaranpesän salit ovat täynnä, joten sopisiko odotella vielä kotosalla? No en uskaltanut kauaa odotella ja päästiin sitten tavalliselle puolelle synnyttämään. 6cm auki ja kätilö veikkasi nopeaa etenemistä. Ei oikeen enää suositellut spinaalia tai epiduraalia, joten päädyin pudendaalipuudutukseen, jonka pitäisi auttaa varsinkin ponnistuvaiheen kipuun. Pakarat ja reidet ainakin puutui täydellisesti =), ponnistusvaihe oli yhtä kamalaa kuin aina ennenkin, että en tiedä miten paljon sitten lopulta toimi. Suihkulla siis menin loppuun saakka ja kun vähän epäilin että saattaa ponnistuttaa niin kävin sängyn viereen lattialle patjalle polvilleni ja roikuin sängyn yli mieheni käsissä, ponnistin muistaakseni 3 supistuksen aikana ja 5 minuutin ponnistusvaiheen jälkeen sain urakan päätökseen. Oli lähellä ettei taju mennyt ponnistusten aikana, sen verran tiukkaa teki. Miehen kommentti jälkikäteen oli että ajattele et se oli kuitenkin vaan 5 minuuttia sun elämästä. Jep, 5 minuuttia pahinta mahdollista kidutusta -et ei siinä mitään... Miehet =D. Mut oli kyllä mies muuten tosi hyvin tukena ja painoi selkää supistusten aikana, joka auttoi paljon kipuun.



Nopea synnytys siis oli, ainakin loppuvaihe. Kaikki vauvalla hyvin, vähän oli sinertävä, joten piste lähti siitä, mutta happisaturaatio kunnossa. Väri johtui kuulemma tästä synnytyksen nopeudesta. Mullekaan ei tullut pieniä nirhamia enempää, ei tikin tikkiä! Ihan mahtavaa! Aiemmin on muutama laitettu ja niiden kanssa toipuminen on ollut inhottavaa. Käytin raskauden viimeviikkoina Weledan synnytykseen valmistautusöljyä, josta voi olla ollut jotain hyötyäkin? Ja jotenkin sitä jo tietääkin vähän enemmän miten kannattaa toimia, joten ponnistin aika oikeaan aikaan ja maltoin odottaa supistuksia apuun. Oli myös ihanaa olla täysin "selvinpäin" vauvan ensihetkinä. Ei ollut verenhukkaa, tippaa tai ilokaasuhöyryjä sotkemassa. Verensokeri oli matalalla ja söin ennenkuin uskaltauduin suihkuun ja tietysti olin aika väsynyt kun yöstä asti oli noita supistuksi ollut, mutta se on niin pientä! Olin itsekin ihan ihmeissäni että kaikki meni niin hyvin ja nopeasti.



Me päästiin sitten yöpymään haikaranpesän puolelle perhehuoneeseen, johon lapsetkin oli tarkoitus tuoda, mutta olivat jo ehtineet untenmaille mummilassa, joten ensimmäinen yömme meni kolmistaan mieshen ja vaavin kanssa. Hyvä niin sillä tämä toinen yö alkoi näitten vanhempien muksujen riehunnalla ja huudolla. Ja kun ei saa ovia kiinni niinkuin kotona vaan ollaan samassa tilassa niin kyllä oli raivostuttavaa. Meidän pikkuneiti (vajaa 3v) on varsin tempperamenttinen tapaus ja nukkumaanmenot on haastavia ihan kotioloissakin. Nyt yritettiin vielä saada lapset nukkumaan samassa pedissä, niin eihän siitä mitään tullut... Onneksi päästiin kotiin!!!



Nyt odotellaan toista mummia käymään ja kotiudutaan ihan rauhassa. Ihanaa kun on käärö rinnalla tuhisemassa ?



Voimia teille loppumetreille!!!

crisantemo

paivaklinikalla sairaalassa mittauttamassa verenpaineet ja ne olivat 113/73, pissa puhdas ja seuraavan kerran tarvitsee menna vasta viikon paasta perjantaina. Hyva niin! Ilmeisesti nyt vihdoin laakitys auttaa.

Katilon tapaaminen on ensi keskiviikkona, sen ajattelin pitaa, kun en ole omaa katiloani nahnyt yli kuukauteen.

Mulla vauva on ollut koko ajan enemman oikealla puolella, vaikka oli poikittainkin oli paa oikealla puolella ja nyt peratilassa keho kaartaa oikealla puolella.

Mina olen "laskenut" itse painoarvion kaavojen mukaan tuosta mun raskauskansioistani ja mittauksistani viime viikon mukaan ja arvioisin vauvan tulevan olemaan sellainen 3300-3400g, eli hyvin saman kokoinen kuin kuopus oli (3340g). Saas nahda osuuko lahellekkaan!!



Mulla meni lapsivedet sairaalassa. Torstai aamuna aloitetiin kaynnitelemaan niilla Cytotec muruilla ja vasta perjantaina noin klo 15 meni vedet ja heti alkoi supistelemaan, mutta hyvin hissukseen ja tosi lievasti. Sita ennen ei siis kertakaikkisen mitaan tunteita etta vauva olisi aikeissa tulla ulos. Vedet vain holahtivat poksyihin, muutamaan otteeseen...



Kolmaskerta rv 35+6

Suurimmat onnittelut!!!



Oih, miten ihana sopolainen!!!



Ihanaa kuulla etta kaikki on hyvin. Hyvia vointeja ja ihanaa vauvantuoksuista eloa teille!



Kolmaskerta

Ihanaa taas saada päivitellä näitä synnyttäneitä!!



Minulla oli ensimmäisen kerran tässä raskaudessa kauhea yö. Heräsin kun esikko itki että kurkku kipeä ja sairaaksihan hän sitten tuli. Loppuyöstö alkoi kauheat menkkamaiset kivut ja selkä oli kohtua myöten kippee. Valvoin parisen tuntia kunnnesnukahdin kipuihin mutta aamulla ne oli kavonneet. Kohdun aluella viel välillä tuntuu kipua mutta ei sitten sen kummemmin supistele. Mutta jotain merkkejä et ehkä siellä paikat hiljalleen kypsyvät!



Nyt potilasta hoidellen päivää vietetään.



Nyt hommat jatkuu joten palataas taas







Nemotus rv 37+4

Itselläkin jo mielessä kävi..hui, viime yönä näin jopa synnytyksestä unta. supisteli hieman, joten siitäköhän sitten johtui.

saisi jo vaikka alkaa tuntumaan kunnon supistukset.

Mulla on Ainun sähköpumppu ollut kovassa käytössä ensimmäisen lapsen synnyttyä. oli rintatulehdus, eikä tosiaan käsikäyttöisellä tehnyt mitään! en saanut mitään sillä irti.

Jokaisen kohdalla olen alussa joutunut tyhjentämään rinnat imetyksen jälkeen, ja silti tulee tulehdus, vaikka niitä kuinka yrittäisinkin suojella, ja kotikonstein hoitaa. Lie joku rakenne vika.

Meillä autona Hyundai trajet 7hengen. käytiin todella monet autot koe ajamassa, ja tämä oli halvin hintaluokaltaan / koko luokaltaan.käytiin kaikki 7hengen autot läpi. ollaan oltu tyytyväisiä! ei suuria huolia!

tosin nyt kun on viides syntymässä ollaan mietitty vielä isompaa autoa. joku pikku bussi?

vaikka vielä tähänkin mahdutaan..mut vaunuille tekee jo tiukkaa...saati muille tavaroille, mitä reissuun tarviis?

RV38

että anna ONNEA tuhannesti ihanasta pikkuneidistä:) Kiva oli myös lukea sun synnytyskertomusta...sitä omaa odotellessa. Bronkiitti ei meinaa parantua, yskittää eikä pysty puhumaan kunnolla:(



Mulla on vedet menneet silleen, että ennakoivia vähän kipeempiä suppareita on tullu iltasella telkkarin ääressä...mutta ei mitään kovin järisyttäviä. Yällä sitten on kylkeä vaihtaessani kuulunut oikeesti kovissa POKS ja vedet menneet sänkyyn. Kahdesti samaan aikaan klo 01.00 ja samalla tavalla:)



Mulla taitaa limatulppa irrota vähitellen...nyt jälleen alavatsaan sattuu menkkamaisesti. Mutta todella toivon, etten pääse tositoimiin, en voisi hengitellä mitenkään nyt vauvaa ulos tässä kunnossa.



+ nyt alkoi ä-loma!!

+ ihania vauvauutisia!



ihmetys rv 36+3

ihana pikku-prinsessa!



Täällä imuri heiluu, jos vaikka...



Ranskis-vaavi rv 38+2

Ihana kuulla vauva uutisia!!!! Jospa ittelläkin kohta puoliin!!! 2-5 vkoa sillä välillä...



Vesien menosta: mulla menny molemmista pojista klo 04.00 aamu yöstä vedet. Esikoisesta heräsin yhtäkkiä, että jotain valuu sisältä, apua, äkkiä vessaan! Ja sitten on saanukkin istuskella aikas kauan pöntöllä valuttelemassa vesiä...viimeiset vedet synnärin vastaan otot lattialle, kun aloin vaihtaa sairaalan kamppeita päälle...



Kuopuksesta kuului tosiaan se Naksahdus, ja heräsin luultavasti siihen ja valuvaan tunteeseen...Neuvolan täti ei kyllä tätä teoriaa uskonut...Nytkin odottelen joka aamu yö tuota samaa tunnetta!!! Tässä raskaudessa on ollut sitä vetistä valkovuotoa, jossa vähän samanlainen tunne valuvasta olosta...muttei kuitenkaan ole sen enempää mitään tullut alapäästä. Pitää muistaa pyytää neuvolasta tiistaina niitä tikkuja, joilla vois varmistaa, että se on tosiaan jotain muuta kuin lapsivettä...ettei tuu mitään kuumeista tulehdusta...

sagom 36+4

täällä alkaa olla jo aikamoinen kessi:)



ihmetys 36+3

-hih, ajattelinkin tulla tänne kaatsomaan onko uutisia ja olihan niitä :)



Onnea Crisantemo ja koko perheelle pienestä prinsessasta!



Tätä vauvaa ei huvita vielä tulla maailmaan. Kärräsin tänään halkojakin autotalliin kuivumaan, mutta ei tehoa...



Täälläkin vauva on köllötellut melkolaolla samassa asennossa selkä oikealle ja jalat ja kädet vasemmalle.



T.Lauris rv 39+3 (kakkonen syntyi tällä päivällä)

Näin perjantai-illan ajankuluksi porstasin saunan ja kylppärin lasten kanssa (3h). Olin välillä kontallaan ja mitä vaikeammissa asennoissa...sitten saunottiin tietenkin päälle:) Että jospa vihdoin......



Onko kenelläkään muuten tietoa mikä on se ns. raja millon ei enää anneta spinaali/epiduraalipuudutusta?vai onko synnytyskohtainen?



Ja onnea crisantemolle, kovin on meidän näköinen vauva!:D



Maurel 37+6

Onnea Crisantemolle, herkisti ihan kun luki ilouutiset ja sitten vielä ihana kuva pikkuneidistä. PALJON ONNEA!



Tuota sinun kertomusta luin ja sanoit, että nyt tiesit mihin aikaan ponnistaa, joten osaatteko sanoa mikä tämä aika on? Pitää käydä läpi vähän tätä synnystystä mielessä, josko sitten siellä salissa jotain muistuis mieleen. Oon nyt harjotus supistusten tullessa koettanut tietoisesti rentoutua ja se kyllä helpottaa oloa. Olen aikaisemmin harjoitellut tietoisesti kropan rentouttamista ja siitä tuntuu olevan nyt hyötyä.

Pitää myös käydä ostamassa tota weledan öljyä ja alkaa venyttelee ja öljyymään. Tavallinen oliiviöljy ei taida hommaan sopia??



Sain tänään vikat ostokset tehtyä. Pitää alkaa tässä ompelemaan pinnasängyn reunasuojusta. Tuli ostettua vaipat, kosteuspyyhkeet, topsit ja pumpulitkin :) Sairaala eväät vielä niin sitten on ihan kaikki! :D Laukkuja en tosin ole vielä pakannut. Josko ensi viikolla sitten nekin valmiiksi. Tuskin tässä ennen sitä mitään tapahtuu. Ei ainakaan siltä tunnu.



Meillä poika makaa poikkeuksellisesti kaikista edellisistä vasemmalla puolella. Neuvolassa sanottiin, että pää ehkä liikkui vielä vähän.



Kissakin alkaa öisin rauhoittua. Viime yönä ei huutanut kertaakaan. Paitsi salamana oli herätyskellon soitua maukumassa ovella, että nyt on käynyt joku erehdys ja ovi on mennyt kiinni ja hän on jäänyt ulkopuolelle ;)



37+1 Lumielle

Ihana pikkuneiti :)



Mulla kanssa alkoi eka synnytys vesien menolla. Mitään oireita ei ollut etukäteen (eihän mulla ollut ollut niitä harkkareitakaan tms. koko raskausaikana). Olin nousemassa aamupäivällä ylös sängystä kun tunsin jotain valuvan jalkojen välissä. Ensin luulin sen olevan vaan valkovuotoa tai muita nesteitä edellisen yön sekstailun jäljiltä ;) mutta kun ei sille tullut loppua vessassakaan niin pakkohan se oli uskoa. Niin kauan kuin makailin paikoillani, vedet pysyi kurissa mutta aina kun nousin ylös niin lorahti uudelleen. Mitään leffatyylistä järkyttävää lammikkoa en kuitenkaan kokenut vaan sitä tuli sen ekan lorahduksen jälkeen reilusti vähemmän. Supistukset alkoi tästä noin 5 (?) tunnin päästä ja siitä sitten menikin enää alle pari tuntia kun oli lähdettävä sairaalaan. Auton penkki vuorattiin sillä äitiyspakkauksen kosteussuojalla ja pyyhkeillä + housuissa oli useampi side ihan varmuduen vuoksi.



Neuvolassa oli taas kaikki ok. Painoa oli tullut nyt ekan kerran ihan kunnolla, 1,1kg/vko =O yhteensä kuitenkin edelleen alle 6kg joten eikai tuohon voi olla muuta kuin tyytyväinen :) Terkka epäili tuon johtuvan turvotuksesta vaikkei mulla mitään "näkyvää" turvotusta olekaan. Itse epäilen kovasti eilisiltaista suklaa, pulla, nami ja metukkaleipäherkuttelua syypääksi :D:D



Sanoin terkalle heti, että mun mielestä maha on eilisen aikana valahtanut ihan selvästi alaspäin kun ennen alkoi heti rintojen alta ja nyt on paljon alempana. Sf-mitta olikin sentin viime viikkoista pienempi ja kovasti vauva tuntui olevan (täysin) kiinnittynyt. Ainakaan ei saanut sitä enää liikkumaan mihinkään suuntaan :) Toi sf-mitta tekee siinä käyrällä aikamoista sahausliikettä, joka toinen kerta nousee ja seuraavaksi taas laskee mutta ei kuulemma pitäisi olla hätää.



Hemppaa ei tänään mitattukaan, kun terkka sanoi ettei se viikossa kuitenkaan ehdi paljon muuttua. Ens viikolla sitten taas jos silloin vielä tavataan samoissa merkeissä.. kumpikin kyllä oltiin kovasti sitä mieltä, että toivottavasti ei nähdä enää ilman vauvaa :D



Poika sitten veteli tuossa iltapalaksi koko paketillisen (200g) mustikoita kun ei puuro kelvannut:O :D



Kunpa pääsisi jo tositoimiin :)



+ päivä meni Jumboillessa :)

- jääkylmä keli sen kuin jatkuu =(



evian, rv 39+2

pienokaisen saaneille. Sitä rupeaa jo odottamaan kunnolla oman pikkuisen syntymää, kun näitä vauvauutisia satelee :)



Mulle iski eilen toissapäivänä "kiva" flunssa, nenä vuotaa ja aivastuksia satelee.. Inhottavaksi olon tekee osaltaan myös astma. Nuhan myötä on ahistellutkin nyt pitkin päivää ja avaavaa on saanut muutamia kertoja jo päivän mittaan ottaa..



Joku puhui noista seksiasennoista. Musta on kurjaa, kun vauva on nyt niin alhaalla, et nivusiin sattuu tosi paljon, joten mä en ainakaan pystynyt olemaan yhtään päällä, kun tuntui tajunnan vievältä kivulta samantein. Meillä siis vain lähetyssaarnaaja toimii.. Tosin miestä kuulemma pelottaa, ettei vain satuta mua tai vauvaa päällä ollessaan ;) Kyl se kuitenki rohkaistu, kun vakuutin, ettei meihin satu, vaik hän työt tekiskin..



Supistuksetkin loppui yllättäen taas viikonlopun tullessa. Saa nähdä, koska tuo pikkuinen oikein lopulta syntyy. Muutoin ei tukalaa oloa juurikaan ole, jollei oteta repivää kipua alapäässä huomioon. Paikallaan seisominen on ihan ok, mut kun istumisen jälkeen yrittää lähteä liikkeelle, on pakko saada jostain tukea mihin nojata, tai hommasta ei tule mitään. Onko muilla ollut vastaavaa tunnetta?



Sara rv 38+5

Onpa teillä tosi suloinen vauva!! Tälle alkaa vähitellen tulla aellainen olo et olis kiva saada lähiviikkoina omakin käärö syliin=)

Mulla on ruvennu rintoja pakottaa,esikoisen aikaan en muista olleeni tällaista..mistähän tämä voisi johtua?? Mietin itse et valmistautuuko rinnat jo tulevaan...

Tänään olis tarkoitus lähteä siskon kanssa shoppailee tietty poika mukana=)



Kovasti nyt voimia kaikille, pian jokaisella on oma käärö kainalossa=)



- suklaanhimo on iskeny kovasti nyt!!Yritän voittaa sen..



+ihana kuulla vauva kuulumisia=)

+Tänään pääsee shoppailee



Hande86 35+6

Onnea Crisantemolle suloisesta tytöstä!



Vauvan liikkeistä olen ollut kohtuullisen huolissani viime aikoina. Vauva ei enää potki juuri ollenkaan. Meillä on kotidoppleri, jolla olen voinut tarkistaa sydänäänet, jotka ovat tähän mennessä onneksi vielä aina löytyneet. Mutta riittääkö se, että sydänäänet kuuluvat, jos muutoin tuntuu ettei vauva liiku ollenkaan? Joku kyseli puudutuksista, milloin niitä vielä annetaan. Edellisessä synnytyksessä (ensimmäinen lapsi vuosi sitten tammikuussa) olin 8 cm auki sisääntulotarkastuksessa. Siitä kärrättiin sitten pikavauhtia synnytyssaliin, jossa sain odottaa anestesialääkäriä toivottoman pitkältä tuntuvan ajan. Jossain vaiheessa tuli jo sellainen ponnistustarve tunnekin, mutta kätilöä ei silloin näkynyt mailla eikä halmeilla. Lapuissa lukee, että sain spinaalipuudutuksen, mutta en ole ihan varma sainko itse asiassa sekä epiduraalin että spinaalin. Synnytyksen kulku meni jotenkin siten että säännöllisinä todella rajut supistukset tulivat klo. 18.30 lähtien, sairaalaan sisääntulokirjaus klo. 19.10, kalvojen puhkaisu klo. 21.21 ja lapsi syntyi klo. 22.40. Eli huolimatta siitä, että olin 8 cm auki sain puudutuksen ja sen jälkeen en tuntenut minkäänlaista kipua enää koko loppusynnytyksen aikana. En tuntenut mitään (siis myöskään ponnistustarvetta) ponnistusvaiheessa ja silti 10 minuutissa vauva sieltä tuli maailmaan. Itse koin supistuskivut täysin sietämättömän kovina ja kätilökin sanoi, että kivut olivat varmasti asteikolla 1-10 reippaasti sen kympin yläpuolella.. Lääkäripuolisoni mukaan synnytykseni taas oli niin helppo ja nopeasti ohi, että hän on aivan innoissaan odottamassa tätä uutta synnytystä. En ole edes varma haluanko häntä mukaan koko synnytykseen… Nyt alan olla jo etukäteen ihan paniikissa koko synnytyksestä. Ristiriitaisissa tunteissa täällä siis synnytyksen osalta. Merkkejä synnytyksen lähestymisestä ei taas viime aikoina ole ollut. Luulen että mennään lasketun ajan toiselle puolelle tätä vauhtia, jos tuntemukset eivät muutu. Vaikka mistä sen tietää.



Fanni rv 38+0

Ihanan suloinen neiti teillä, Crisantemo, lämpimät onnittelut!



Ja valitusvaroitus.. Olen NIIN lopen kyllästynyt tukalaan oloon. TUrvotusta ei onneksi ole, mutta kun ei saa nukutuksi, ei jaksa esikoisenkaan kanssa leikkiä eikä muutenkaan tehdä mitään. Nytkin esikoinen katsoo DVD:ltä leffaa, että saan hetken (no, parin tunnin..) rauhan.



Tänään kastui alushousut ja housut vetisestä valkovuodosta vai olisiko ollut tihkuvaa lapsivettä peräti. Mutta ei supistuksen supistusta seurannut siitä:( Vauva möyrii paljon.



Esikoisesta meni vedet juuri samalla tavalla kuin muutamilla muillakin palstalaisilla eli sängyllä makoillessa kuului ihan selkeä POKS kun vauva potkaisi kalvot rikki kantapäällä ja sitten alkoi valua vettä litrakaupalla, iso froteepyyhe kastui kokonaan. Jäi osa niistä lammikoista siivoamattakin siinä hötäkässä. En muista että vauva olisi ollut erityisen hiljainen tai erityisen vilkaskaan ennen tätä tapahtumaa. Matkalla sairaalaan, noin 30min päästä, alkoivat voimakkaat, kivuliaat supistukset.



t. Feonia rv 38+5



+ tarvikkeita osteltu edullisesti käytettyinä

Oli tosiaan eilen illalla jotain tunnin-puoltoista alavatsalla sellaista menkkajomotusta, mutta sitten sekin taas loppui eikä sen jälkeen ole ollut mitään oireilua =/

Limaa tuli taas aamulla ihan järkyttävän paljon vessassa käydessä.



Mulla ei ole edelleenkään mitään tukalaa oloa, nukkumisvaikeuksia (viime "yönäkin" heräsin vasta puol seiskalta vessaan ja sen jälkeen jatkoin vielä pari tuntia unia), ei särkyjä tms. mutta silti oisin jo NIIN valmis synnyttämään. Tuntuu jotenkin vaan niin "turhalta" tässä enää odotella, kun vauvan kuitenkin pitäisi olla jo ihan valmis syntymään :) Mitä lie nyt haluaa vaan kiusata äitiään pitkittämällä väistämätöntä ;)



Mä kyllä ainakin soittaisin neuvolaan/kävisin siellä jos vauvan liikkeitä ei tunnu. Kerranhan oli itselläkin näin silloin noin 30 viikon paikkeilla ja kyllä se vaan kummasti rauhoitti mieltä kun sai varmistuksen että kaikki on kunnossa :)



Eilen illalla VIHDOINKIN vaihdettiin järjestystä tuolla meidän makuusopessa niin, että vauvan sänky saatiin mahtumaan meidän sängyn viereen. Pedannutkin olen jo sängyn + ä-pakkauslaatikon aikaa sitten, mutta kansi saa olla vielä paikoillaan siihen kun vauva kotiutuu ettei turhaan pölysty ja mene kissankarvoja.



Vielä kun jossain vaiheessa saisin niin paljon aikaiseksi, että ostaisi maalinpoistoainetta + uutta maalia ja laittaisi keinutuolin kuntoon kun nyt se mahtuisi tuonne huoneeseen hyvin :) Mutta saas nähdä milloin innostun vai jääkö se(kin) asia jonnekin hamaan tulevaisuuteen... ainiin ja sitteri on edelleenkin hukassa, ei vaan millään löydy sieltä kaiken roinan seasta =/ nyt kyllä harmittaa etten ostanut yhtä TODELLA hyväkuntoista kirppikseltä KAHDELLA =o eurolla kun aattelin että ihan turhaan kun meillä sellainen kuitenkin jossain on jo olemassa =(



Vaan nyt taas liikenteeseen, jospa se vauvakin siitä innostuisi syntymään :)



evian, rv 39+3 (tasan 2 viikkoa pojan syntymäraskausviikoista:)

Täällä ei mitään uutta auringon alla, synnytyksen lähestymisestä ei edelleenkään mitään tietoa :) Pikkuinen myllää kovasti erityisesti aamuisin ja iltaisin, päivän aikana ehdin aina välillä vähän huolestua jos on pitempään hissukseen. Mutta sitten alkaa taas möyrintä :)



Olen muuten koko raskauden ajan mittaillut vatsanympärystä tuosta navan kohdalta, ja nyt on jo 133 senttiä :) Ei ole mitään vertailukohtaa, mutta veikkaan että tuo on aika paljon, kun tuo maha puskee todella paljon eteenpäin kun ei ylös pääse kun on niin lyhyt selkä.



Meillä on sänkykammarielämä hiljentynyt aika paljon viime viikkoina, kun mä olen valitellut valasoloa ja mies ei ole sitten viittinyt yrittää mua vikitellä :) Meidän yksi ehdoton suosikki on tuo aikasemmin mainittu jalat olkapäillä, mutta jo kuukausi-pari sitten se tuntui kyllä tosi tukalalta. Nyt ei ole kun kaksi ollut käytössä: mä päällä tai takaa :) Selällään mä en voi olla enää ollenkaan, alkaa tuntumaan että en saa happea.



Sara kyseli "Muutoin ei tukalaa oloa juurikaan ole, jollei oteta repivää kipua alapäässä huomioon. Paikallaan seisominen on ihan ok, mut kun istumisen jälkeen yrittää lähteä liikkeelle, on pakko saada jostain tukea mihin nojata, tai hommasta ei tule mitään. Onko muilla ollut vastaavaa tunnetta?"



Ja kyllä on, vaihtelevasti. Erityisesti jos olen kävellyt tai touhunnut pidempään ja sitten istun tai makoilen sohvalla tunninkin, niin ylösnousu on kyllä tuskaa. Mutta onneksi ei ole kiire minnekään (paitsi välillä vessaan :) ), niin voi rauhassa ähistä. Pari päivää sitten pakattiin iso kasa muuttolaatikoita ja jätesäkkejä, ja vaikken juuri muuta tehnyt kun pitänyt säkin suuta auki, tuli selkä tosi kipeeksi. Onneksi meni kuitenkin ohi, koska se selkäkipu yhdistettynä alapään vihlontaan ei todellakaan ollut mitään hauskaa. (Täysin siedettävää silti kun ottaa huomioon mitä on tulossa :) )



Taateli 37+0 (kolme viikko laskettuun aikaan ja muuttoon :) )

Kuulostaa tosiaan aikamoiselta masulta sulla :) mä just kanssa olikohan eilen mittailin omaa ympärysmittaani ja sain noin 118-119 cm. Tää on kyllä tosiaan mitattu vasta sen jälkeen, kun vatsa ihan selkeästi laskeutui eli eiköhän se ainakin jonkun sentin ole olut isompikin..



Harmittaa ihan ettei koskaan tullut mitattua esikoisesta ympärysmittaa, se varmaankin meni samoissa mitoissa kuin sulla nyt koska oli aikamoisen mahtava verrattuna nykyiseen masuun :D



Ei mitään uutta täälläkään =/ Vauva on myllertänyt koko päivän niin että vessahädän tunne on ihan jatkuva, mutta sitten tulee kuitenkin vaan muutama tippa kun menee pöntölle. Välillä juilii vähän pahemminkin, mutta pakko kai se on alkaa alistua siihen ettei tää ihan lähiaikoina ole ulostautumassa vaikka kuinka sitä tahtoisin ja toivoisin :D isäänsä taitaa tulla pikkuinen ainakin itsepäisyydessä ;)



evian ja viikot edelleen 39+3