Vaimo eilen ravintolassa
ja itse tässä juuri laitoin hautumaan päivän ruuan (tapana viikonloppuisin laitella hieman aikaisemmin, ainakin osittain valmiiksi) ja leivottiin lasten kanssa pullia.
Lähdetään vielä luistelemaan, jotta vaimo saa nukkua rauhassa. Eilisestäkin päivästä meni puolet lasten kanssa harrastuksissa temmeltäessä.
Miten teillä, arvon naiset, on aamupäivä mennyt? Ihan mielenkiinnosta kyselen, että mitä miehenne tekevät viikonloppuisin?
En tätä minkään "sädekehän" vuoksi tätä utele, minusta on mukava vapaalla ollessa puuhailla lasten kanssa ja ruokaa laitella. Toki otan itsellekin sitten vapaa-aikaa "miehisempien" harrastusten parissa, lähinnä viikolla.
Kommentit (29)
Siis miksi ootte marttyyreita? Miksi teette itse kaiken ja annatte miehen käyttyäytyä noin niinkuin monet tässä ketjussa kertovat? Turha valittaa, jos teette vaan, ettekä vaadi toiselta.
Mä ainkain "pakotan" miehen osallistumaan, jos se ei itse tajua. Jos en näin tekis, tulisin kamalan vihaiseksi, enkä jaksais todellakaan tehdä kaikkea itse.
Ap on ihana mies, kun tekee tuollaista omasta aloitteestaan pakottamatta!
Mua niin ottaa päästä, kun monet nykyajan miehet on äitinsä kasvattanut itsekkäiksi aikaansaamattomiksi otuksiksi (minun mieheni ainakin). Ei siinä muu auta, kun vaimon sitten kasvattaa niistä miehiä!
mies vei lapset liikuntatapahtumaan,ja minä kävin yksin uimassa=)Kun miehellä on vapaata on paljon lasten kanssa ja minä lähinnä laiskottelen,tehdään kyllä yhdessäkin asioita koko perhe ja tietysti miehellä omaakin aikaa..kumpikaan meistä aikuisista ei mitään säännöllistä harrasta..ellei nukkuminen ole harrastus=)Lapsia 3 kpl neljäs tulossa..
Tosin olin yöllä puoli tuntia hereillä, kun mies saapui kaverinsa kanssa kotiin ja kolistelivat pizzaa syödessään. Olivat baarissa.
Aamulla heräsin ihan normaaliin aikaan. Syötiin aamupala lasten kanssa ja laitoin pataruoan uuniin. Sen jälkeen mentiin lasten kanssa (1, 6 ja 8 v.) käymään kävellen läheiselle huoltoasemmalle täydentämään hieman ruokavarastoja ja siksi, että miehet saavat nukkua rauhassa. Lapset jäivät hetkeksi pihalle (valvoin ikkunasta) ja tein sämpylätaikina. Sitten menin lasten kanssa vielä hetkeksi ulos.
Sitten tultiin sisälle, annoin lapsille ruokaa ja tehtiin sämpylät. Sämpylöiden noustessa tein pari suolaista piirakkaa erityisesti miehiä varten.
Laitoi kuopuksen nukkumaan ja isompien kanssa siivoiltiin ruoanlaiton jäljet. Sitten katsottiin aamun lastenohjelmia (oli tallennettu). Tai siis minä tulin nettiin ja lapset ovat tuossa lähellä telkkarin luona.
Miehet taitavat nousta kohta. Sitten keitän heille kahvit ja syödään tuoreita sämpylöitä ja piirakkaa ja vaihdetaan illan kuulumiset.
Ihan normiviikonloppu. Joskus tosin minäkin menen leffaan, ruokaravintolaan yms. kavereiden kanssa ja mies tekee vastaavat hommat kotona.
samanlainen ihanuus olet kuin oma mieheni; jos olen ollut juhlimassa niin saan nukkua rauhassa seuraavana aamuna ja hän touhuaa tytön kanssa kaikenlaista ja iltapäivällä saan herkkuruoan eteeni.
Tämä aamupäivä meni erityisen mukavasti, onhan tänään syntymäpäiväni ja mies teki tytön kanssa aamiaisen toiveitteni mukaan ja jälkkäriksi oli kakkukahvit. Aamulla varhain herättäni kävin lenkillä muun perheen vielä nukkuessa, ja sai vieraatkin nukkua rauhassa.
Viikonloppuisin mieheni touhuaa kotihommia, harrastaa omia juttujaan milloin itsekseen tai seuran ukkojen kanssa, ja jos olen vkl duunissa niin tietty hoitaa tytön ja kotiaskareet sinä päivänä. Välillä han joutuu työasioitaan hoitamaan viikonloppuisinkin. Nyt on ollut mahtavaa talvea täällä etelässäkin niin viikonloppuisin on mieheni ollut monet tovit luistelemassa tyttären kanssa, ja pulkkamäessä käydään koko pesue.
Miten teillä, arvon naiset, on aamupäivä mennyt? Ihan mielenkiinnosta kyselen, että mitä miehenne tekevät viikonloppuisin?
Mies oli yön töissä, illalla bongasin lapsella kihomatoja. Tässä on mennyt taas siivotessa ja käsiä pestessä koko aamu. Yön valvoin, kun psyykkasin itselleni perskutinan. Mies kun tuolta herää, pääsen kertomaan ilouutisen...
Minä nukuin eilen pitkään ja mies nousi. Kymmenen aikaan lähdin pitkälle hiihtolenkille - mies oli sen aikaa lasten kanssa kotona. Mies puki lapset ulos ja olin heidän kanssaan vielä tunnin ulkona. Mies laittoi lounaan ja söimme. Nyt lapset leikkivät keskenään ja me kumpikin surffailemme. Aika normimeininkiä. Parin tunnin päästä tulee vieraita.
olisi aamu/päivä mennyt kuten ap:lla. Mutta kun mies oli yön töissä, nukkuu tuolla makkarissa.
Olen valvonut nuorimman kanssa yön, "herännyt" kuuden pintaan ylös. Isommat heräs seittemän aikaan. Aamutouhut jne.. 4-vuotiaan synttärit huomenna, olen leiponut niitä varten. Lapset leikkineet keskenään. Miehen tekemä makaroonilaatikko syötiin äskön, päivälevolla ovat muksut nyt. Tässä samalla vahdin piirakan paistumista. Sitten täytekakun täyttö ja päikkäreitten jälkeen siivousta. Siivoukseen osallistuu mieskin.
Jos mies olis ollu hereillä, oltais puuhailtu jutut yhdessä. Mies olis noussu aiemmin ylös, olisin saanut nukkua pidempään. Mies olis tehny aamutouhut lasten kanssa. Ylösnousun jälkeen minä olisin leiponu rauhassa, miehen ollessa ulkona muksujen kanssa. Ja loput sitten yhdessä tehden. Eilen leivoin ja mies siivos lasten kanssa yläkerran. Vessan kävin pesemässä =)
Peräänkuulutan hyvät naiset, miksi suostutte olemaan 100% vastuussa kaikesta. Tekemällä pelisäännöt alusta alkaen selväksi, ei perhe-elämästä tule yksin puurtamista. Vaan hauskaa yhdessä tekemistä, jossa kaikilla on hyvä olla. Välillä molemmille ne omat jutut, jolloin toinen hoitaa kaiken. Yö poissa kotoa, tietäen että homma toimii..virkistää kummasti.
Omat harrastukset viikolla jne..
Ai mitä mies tekee? Siis yleensä? Vai just nyt.
Yleensä mieheni hoitaa kotia siinä missä minäkin. Hän on ollut nyt pidempään kotona, joten on ottanut päävastuun kodinpyörityksestä. Isompien lasten läksyt katsoo ja hoitaa pienempää (viisivuotias) paitsi hoitopäivinä, joita on pari viikossa.
Jatkossa, kun joskus tuossa kevään korvalla kuntoutuu takaisin työntekijäksi, jakautunee hommat taas erilailla. Mies on siis ollut kotona sairauden takia pitempään, krooninen pysyväissairaus, ei psyykkinen eikä kuolemaksi, mutta liikettä hidastava.
Aamuisin nousen minä aina. Mies nukkuu pitempään ja heräilee hitaasti. Joskus ärsyttää, ärsyttää aivan älyttömästi. Mutta kaikki se johtuu vain hänen sairaudestaan. On hän aina ollu aamu-unisempi kuin minä, mutta nyt ihan extremeä.
Tänään: mies heräsi myöhään, kymmenen maissa. Minä seitsemän pintaan. Syötin lapset ja laitoin aamuohjelmat pyörimään. Lapset ovat jo aika isoja, mutta kaipaavat seuraa aamuisin, joten en raski jäädä itse nukkumaan ja käskyttää isompia huolehtiin pienimmästä.
Aamulla pesin pyykkejä ja kannoin miehelle laposteltavaksi kuivia, joita ei silitetä. Mies teki ruoan vähän puolen päivän jälkeen. Hänellä ei mahda olla niin kauhean kova nälkä, kun joutuu heti aamupalan jälkeen päivärualle, vaan lapsilla on tohon aikaan jo nälkä ;)
Miten voi sanoa, että lasten ja kodinhoito on harrastus... Jos kerran sanot, että otat itsellesikin vapaa-aikaa miehisimpien harrastusten parissa??? Musta kodinhoito on kaikkea muuta kuin harrastus. Ihan normirutiinia, päivään kuuluvaa touhua.
Mieheni on aina hoitanut lapset ja kodin niin hyvin, että työkaverini epäilevät minun olevan vapaamatkustaja tässä perheessä. Sitä en toki ole, mutta minulla nyt vain sattuu olemaan mies, joka toimii kotona siinä missä minäkin.
Minä heräsin lasten kanssa klo 8, mies nukkui puolisen tuntia pidempään. Syötiin aamupalaa, lapset katsoi lastenohjelmia. Sitten tein esivalmisteluja lounaan suhteen ja lähdin tunnin lenkille, mies lähti ulkoilemaan lasten kanssa.
Minä olin ennen muita kotona ja laitoin lounaan valmiiksi, sitten syötiin ja nyt lötkötellään.