Mikä on törkeintä, mitä teille on sanottu
raskauteen, äitiyteen tms. liittyen? Onko syynä ollut ikänne vai onko joku muuten vain ajatellut laukoa jotain vähemmän mukavaa?
Kommentit (13)
ylipäätään on törkeää kysellä ikää ( mitä lähes aina kysytään). Usein joutuu myös kuuntelemaan iäkkäämpien neuvoja, aivan kun he luulisivat että en osaa omaa lastani hoitaa. Törkeyden huippu tuli kuitenkin kätilöltäni joka vähätteli synnytyskipujani ja antoi minun ymmärtää että olen niin nuori että en tiedä vielä mistään mitään :/ synnytykseni ei siis ollut kovinkaan mukava tapahtuma.
töissä mun asiakas kerran sanoi että, miten minulla voi olla lapsi kun olen itekkin vielä lapsi?
en konnentoinut siihen mitään. tottakai jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta mielestäni parikymppinen ei ole enää lapsi...
töissä mun asiakas kerran sanoi että, miten minulla voi olla lapsi kun olen itekkin vielä lapsi? en konnentoinut siihen mitään. tottakai jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta mielestäni parikymppinen ei ole enää lapsi...
Ehdottomasti pahimpaa kuitenkin omalla kohdallani oli se, kun isäni naisystävä sanoi minulle keskenmenoni jälkeen, että "mieti nyt itsekin, eikös se ole parempi näin". Kyseessä oli siis toinen raskauteni, joka oli hyvin toivottu minun ja isännän puolelta. Pointtina hänellä kai oli se, että minulla on opiskelut kesken. SILTI, miten kukaan voi sanoa toiselle, että eikös olekin parempi, että lapsesi kuoli?
No hyvähän se on tietysti :)Toivottavasti jatkuu samaa rataa.
kun vihjasin tässä miehen sukulaisia tavatessani, että haluaisin lapsia jo, niin miehen kummitäti oli kauhuissaan ja kyseli, että eikö se koira nyt riitä teille.. silloin en loukkaantunut siitä, mutta nyt kun asia on ajankohtainen olen miettinyt sitä muutamaan otteeseen ja on kyllä sapettanut.. ei koiraa ja lasta voi edes verrata.. varmaan ajatteli, että näin nuorina siinä yhdessä koirassakin on meille tarpeeksi haastetta.
Yks puolituttu tiesi että oon raskaana, ja kun sai tietää ettei lapsi ollutkaan vahinko vaan ihan toivottu, niin sanoi: "ai tekö HALUSITTEKI vauvan??" oikeen järkyttyneen näkösenä..
Kerran olin kaupassa avokin ja hänen kahden lapsensa kanssa (ei siis minun lapsiani..). Pienempi 2v pisti tietenkin tavanomaisen show'n pystyyn, parkui lattialla ym ym ja itku vain jatkui kun poika tajusi että koriin sujahti trippimehua, jonka saikin juoda vasta sitten kun se on maksettu eikä saman tien.
Siinä sitten kassalla kun ladattiin ostoksia kasseihin ja poika edelleen huusi, tuli joku mummeli siihen selittämään minulle "ota nyt se poika syliin ja silittele vähän, on niin lohduttoman oloinen, kyllä minä tiedän, minulla oli itellä 3 samanlaista.." Varmaan hyvää tarkoitti, mutta kyllä otti päähän! Kuka muka menisi tuollaista sanomaan vaikka 30v äidille? Itse olen siis 20 ja näytän varmaan vielä vähän nuoremmalta. Mummo varmaan tyypilliseen tapaan meinasi, että typerille teiniäideille on ihan ok antaa vähän neuvoja lastenkasvatuksesta. Helvetti! Enkä minä ole edes lapsen äiti.. :P
Törkeintä mitä minulle on sanottu raskauteeni liittyen, on olettamus, että ehdottomasti teen abortin. Kyseinen henkilö myös aika kovalla kädellä kritisoi että vastuun voi kantaa muullakin tapaa kuin pitämällä lapsen, ja että olen liian nuori äidiksi. Olen siis 20. Hän myös katkaisi välit, eikä hetkeen halunnut olla tekemisissä kun heti kerroin pitäväni lapsen. Hän myös arvosteli ja halveksi todella paljon päätöstäni. Myöhemmin hän kyllä pahoitteli ja perusteli sanomisiaan sillä, että olen hänen ystäväpiiristään ensimmäinen joka on raskaana. Huvittavinta kuitenkin on se, että muut ystävät, vanhemmat, sisarukset ym. olivat todella onnellisia raskaudestani ja tiesivät heti kysymättäkin, etten aborttia tekisi vaikka tilanne olisi mikä. Nyt onnellisesti menossa Rv 32, enkä ole hetkeäkään katunut päätöstäni :)
Itse olin 18v kun esikoiseni sain. Raskausaikana ventovieraat tulivat vastuuttomaksi haukkumaan jne. Synnytyksessä taas kätilöni tokaisi toiselle kätilölle "mun tarvii nyt mennä kun tuolla on yksi lapsi synnyttämässä". Nyt odotan toista lastani eikä tätä (vielä) olla kommentoitu mitenkään erityisesti, tosin viikkojakin vasta 13+, joten ei ole mahakaan vielä kasvanut.
Ei se sanominen niinkään, mutta ne mulkoilut mitä olen nuorena äitinä joutunut kokemaan ja koen edelleen! :O Ihmiset osaa olla tosi töykeitä!
Oma äitini on ainoa, joka on tähän asti jotakin törkeää sanonut. Silloin kun kerroin hänelle, että meille tulee vauva sanoi hän ensimäisenä, että apua eihän se vain ole totta. Olen kuulemma liian nuori äidiksi, 22-vuotias pian 23, ja pilaan elämäni lapsen kanssa. Tästä jäi erittäin paha mieli, koska lapsi on todellakin toivottu.
Ite oon 17, ja lapsen syntyessä kerennyt täyttää jo 18. Kun kerroin rakaudesta miehen siskolle, hän sanoi ensimmäisenä että "no, aborttiin sitte vaan". kun ilmoitin etten tee aborttia, hän lähti pois aivan järkyttyneenä.. Mun täti (ei niin läheinen) oli jotain kautta kuullu raskaudesta, ja soitti ilmeisesti "onnitellakseen".. Puhelu alkoi sillä, että hän oli kuullut pikkulinnuilta raskaudesta.. "Kyllähän sitä nyt kaikki ollaan järkyttyneitä tästä.. No, saahan kaikki lapsia, ja kyllä kaikki ainakin JOTENKIN pärjää. Ja jos ei, niin kyllähän sen lapsen voi vaikka antaa sitten pois".. WHAT??!
Kyllä harmnittaa ja ärsyttää tommoset kommentit!! Onneks kaikki muut on ollut tosi onnellisia meidän puolesta, ja ennemminkin tulleet onnitellessa kertomaan että jos joskus tuntuu ettei miehen kanssa kahdestaan jakseta, niin apua on aina tarjolla, kunhan vaan soittaa. Ja tuollaiset kommentit ymmärrän, ja hyväähän niillä tarkoitetaankin.. Mutta ei huhhuh ihmettelen että heti tullaan tuomitsemaan, vaikka ei itselläkään asiat parhaalla mallilla ole, eikä mun elämästä muutenkaan mitään tiedä.
Eräs iäkkäämpi rouva totesi, että mites ne lapset tekee lapsia. En kehdannut paljon mitään asiaan kommentoida mutta, hieman kyllä ärsytti tuo kommentti. Olin tuollon 19, pian 20 täyttämässä. Ja tosiaan näytän kyllä kieltämättä todella nuorelta, joten varmasti tuo rouva minua alaikäseksi, mutta minun mielestäni voitaiseen tuollaiset kommentit jättää sanomatta. Miettikööt kukin pään sisällään mitä tahtoo, mutta kommentit jotka voi loukata voisi jättää sanomatta. Vaaikka minä kyllä edelleenkin harmistun nyrpeistä katseistakin joita usein rattaita työnnellessään saa.