Pahin kipu mitä olet kokenut

Niihin ei auta mulla mikään lääke. Se on ihan kauheaa, kun ei tiedä, milloin kipu lakkaa eli milloin kivi siirtyy sellaiseen paikkaan, ettei virtsatie ole tukossa. Joku täällä jo mainitsikin munuaiskivun, ja munuaiskivikohtaukseen liittyy munuaiskipu, kun munuaisallas laajenee virtsatien tukkeutumisen takia.



Sappikivikohtauskin on paha, mutta mulla lääkkeet jonkin verran helpottaa kipua.

Paljon karmeampaa oli se kun pantiin kerran tippaneula käteen (ei synnytyksessä). Siitä jäi hirveät traumat!

1. puudutuspiikki keskelle jalkapohjaa

2. aivokalvontulehduksen aiheuttama päänsärky

3. sektion jälkeiset jälkisupparit

Hekisistä kivuista äkillinen avioero- hylätyksituleminen ja toisena umpikuja väkivaltaisen narsistisen alkoholistin kanssa suhteessa, ennen eropäätöstä.

Tähän mennessä pahin fyysinen ja psyykkinen kipu on liittynyt keskeytyneeseen keskenmenoon, joka hoidettiin lääkkeellisesti. Kipu sai oksentamaan eivätkä mitkään kipulääkkeet auttaneet. Samaan aikaan päällä oli sokki keskenmenosta ja pelko lapsettomuudesta.

Pahin fyysinen kipu korvatulehdus, söin burana 400paketin vuorokaudessa paketissa 10kpl, saisi ottaa 3 päivässä). Kipu pysyi siedettävänä pari tuntia ja sitten taas palasi. Lääkärissä selvisi että oli todella paha korvakäytävän tulehdus. Pahin henkinen kipu, kun 1,5v poikaani vietiin ambulanssilla täyttä vauhtia, pillit soiden toiseen sairaalaan ja olin varma että kuolee. Niin ei onneksi tapahtunut.

buranaa saa ottaa 6 päivässä, kolme kertaa 1-2 tablettia, joten et ottanut kuin 4 "ylimääräistä"

määräsi 8 vuotiaalle pojalleni 400 mg x 2 tabletti, kolmesti päivässä eli 6 tablettia, ja kyseessä tosiaan 8 vuotias migreeni potilas.

Synnytykset, niistä henkisesti puolen välin synnytys ilman tulosta.



Jotan hyvää tietysti kaikesta tuskasta: korkea kipukynnys! Eikä jaksa marista turhista.

synnytyskipu ehdottomasti fyysisellä puolella. Ihan helvettiä oli ekan kanssa, eikä tippaakaan ole unohtunut tai helpottanut. Ei edes silloin, kun ihana esikoinen oli sylissä. Ihan hirvee kokemus. Toisen tein ihan EHDOTTOMASTI sektiolla. En vaan nää mitään ihanaa ja kaunista synnytyksessä. Joo, kivittäkää vaan. Onneksi ihanat, rakkaat lapset on nyt tehty ja ei tarvitse enää moista helvettiä miettiä. Vertailun vuoksi; olen ollut kolarissa, käsi poikki-irti, selkäydinpunktiokin on tehty ja hammassärytkin olleet helvetellisiä, mutta aika iisejä tohon 14 tunnin puristukseen verrattuna.

Henkinen puoli on ihan eri juttu; läheisten menettämiset ja sairaudet ja jne., mutta en niitä niinkään kipuina koe vaan henkisesti raskaina kokemuksina elämässä.

No huh.. Ja nyt haudasta käsin surffailet av-palstalla?

No huh.. Ja nyt haudasta käsin surffailet av-palstalla?

En palanut kuolleena enkä myöskään kuollut palaessani.

antaa sellaisen käsityksen että uhri on kuollut. Sen sijaan ehkä "palanut pahasti" tai "saanut pahat palovammat" voisivat antaa todellisemman kuvan?

paha henkinen kipu päällä koko ajan?

voi loistavasti... ihmettelen vaan, että miksei voi vastata kysymykseen: mikä on pahin tuntemasi kipu? jonka jälkeen vastaus.. Heti kun joku vastasi synnytyksen niin juuri sinunlaisten ihmisten piti mennä sanomaan: hammaskipu on 100 kertaa pahempi kuin synnytys! tai synnytytkset sen sijaan ollut kivuttomia ja ihan luomuna, hih! Mä voin kuvitella teidän ilmeet ja kuinka heitätte, kenties tukka hieman taakse siellä jne... Mutta luetun ymmärätäminen on vaikeaa, ei siinä mitään... ;)

Minä vastailen lyhyesti ja ytimekkäästi enkä puhunut vastauksessani synnytyksestä yhtikäs mitään. Olen kyllä piikikäs ja pakko oli kysyä...

antaa sellaisen käsityksen että uhri on kuollut. Sen sijaan ehkä "palanut pahasti" tai "saanut pahat palovammat" voisivat antaa todellisemman kuvan?

valittelee palamistaan nettipalstalla. Eiköhän se ole itsestään selvää että olet elänyt kun olet palanut.

Menkkakivut kyl menee omalla kohalla ihan listan kärkeen.

Nii ja toisena tulee varmaa se et sain värikuulasodassa osuman takaraivoo aika lähelle korvaa. Tuntu et kuulo ois lähteny.

Murtunut käsi.

Kaaduin pyörällä ja nilkkaan tuli avomurtuma. Siinä vaan luu törrötti ja mä huusin kun viimeistä päivää. Shokki tuli enkä muista mitään ambulanssimatkasta saati mistään muustakaan, vasta leikkauksen jälkeen kun heräsin..

Mut se kipu.. !

Murtunut varvas. Sata kiloa terästä kaatui varpaan päälle, ja koko varpaan luut jauhoksi.

Ensin ei tuntunut mitään, mutta sitten, kun kipu tuli, niin olihan se ihan perkeleellinen.

Nukkumaan pystyi vartin kerrallaan, ja sitten oli pakko lähteä keppien kanssa kinkkaamaan, koska särky oli ihan tajuton. Tramalia popsin, kuin popcornia, mutta edes se ei oikein auttanut.

Tramalissa on vielä se huono puoli, että se vetää nupin nurin, kun jotain huumettahan se lienee.

Miksi jotkut eivät saa synnytykseen kipulääkettä? Mikä silloin on esteenä?