Pahin kipu mitä olet kokenut
Kommentit (89)
ei varmasti olisi koskenut yhtä paljon jos joku olisi repinyt käden irti.
Kyllä se kun äitini ennenaikaisesti kuoli oli karmeampi paikka kuin se että synnytin kaksi erittäin toivottua lasta, mutta pakko silti vastata että synnytys oli juuri kipuna kovinta mitä itse olen kokenut. Äidin kuolema oli pahinta ja lasten syntymät parasta mitä minulle on tapahtunut, niin että ei niitä voi verrata.
fyysinen tai henkinen.
toivotttavasti tästä ei tule tylsä synnytyskipu ketju
kolmannen lapsen synnytys - syöksysynnytyksen 50 minuuttia oli yhtä taukoamatonta supistusta ja kipu järkyttävästi pahempi kuin kahdessa edellisessä synnytyksessä.
Henkisellä puolella taannoinen seurustelusuhteen päättyminen tuolloin yhä rakastamani miehen kanssa.
Äidin kuolema. Isuin vieressä ja pidin häntä kädessa kun hän taisteli viimeiset tunnit ja sitä tuskaa en toivo kenellekään.
Itse olen synnyttänyt sektiolla, joten synnytyskipua en ole kokenut. Kipu tuli vasta jälkeenpäin eikä sitä voi edes verrata siihen henkiseen kipuun minkä koin äidin kuoleman aikana.
alta kesken kauppareissun ja sitten oltiinkin sairaalassa ja puolenvuoden saikulla iskiasvaivan takia. Nyt tosi kiva kun päässyt suhtkoht hyvin irti kipukohtauksista ja sitten raskauduin ja vaiva tuli takas. Mitään lääkkeitä ei saa käyttää, eikä oikein mitään muuta kivunlievitystä ole olemassa.
korvatulehdus aikuisiällä oli pahempi.
en osaa päättää kumpi oli pahempi, synnytys vai tulehtuneen hampaan juurihoito (ei puutunut kunnolla). Synnytys ehkä, kun se kesti kauemmin, kipu oli aika samalla tasolla sietämättömän lähistöllä.
Henkisiä kipuja ei ole tarvinnut suuremmin kärsiä. Lapsen vakava sairastuminen 2-kuisena (onneksi parantui täysin) oli ehkä pahin, se vuorokausi, kun ei tiennyt mitä tapahtuu, oli pitkä.
ahtauma kaularangassa ja käsi todella kipeä. Alkuun ei diagnoosi osunut kohdalleen ja söin buranaa ja panacodia.
Lopulta pääsin sairaalaan ja sain morfiinijohdannaisia jolla kipu saatiin pois.
Hermokipu on kauheinta kipua sitä ei voita mikään kokemani.
Kolmen äiti olen ja yksi lapsista luomusti syntynyt. Kaikki alateitse.
Oli juuri nenän viereää ja koko naama meni vinoon. Kipu oli järkyttävä, ennen kuin saatiin tukehduspeäke avattua 4 päivän kuluttua. Samaa luokkaa oli korvakäytävän märkivä ihottuma, meinasin tulla hulluksi. Synnytyskipu ja suoliston röntgentutkimus ja colonoskopia olivat pientä siihen verrattuna.
menevät kivussa ykköseksi. Synnytin loppumetreille asti ja sitten päädyttiin sektioon joten synnytyskivut jäi näiltä osin kakkoseksi...
jotain sanoin kuvaamatonta - synnytyskivut (ilman kivunlievitystä) olivat aika helppoja tuon rinnalla vaikka eipä sekään herkkua ollut.
kun luuta jouduttiin poistaa n. 5 cm, kolarin jälkeen.
Olen synnyttänyt ja se kipu oli järkyttävää, mutta kivuliaammaksi sanoisin kun minulla oli munuaisissa jotain vikana, vieläkään en tiedä mistä se kipu johtui, se oli elämäni kamalin viikko. henkistä kipua ei voi verrata fyysiseen kipuun... tai minä en ainakaan voi.
Mä olen jättänty peukalon auton oven väliin. Toinen on kuparikierukan laitto.
ennen kivunlievitystä. Sille joka toivoi ettei tästä tulis vaan synnytysketjua; synnytys on useimmille kovin kipu mitä elämässään kokee, siis fyysinen. Se on ihan fakta, joka varsinkin näin vauvapalstalla korostuu.;)
Toiseksi kovin kipu, fyysisesti, oli sappitulehdus, mut se oli erilaista; kipu ei ollut niin kova kuin synnytyksessä, en siis ollut lähelläkään tajunnan menetystä, mutta samalla tiesin olevani niin sairas, että ekaa kertaa ajattelin, että tähän voi kuolla.
toiseksi menee kerran eräs mahatauti, siinä maha oli niin kipeänä, etten tajunnut että niin kipeä voi olla. Kolmantena on keuhkokuume, siinä oli hurjaa kipua kyljessä ,ei voinut liikkua sängyssä senttiäkään suunnilleen huutamatta. Tuntui kuin puukko olisi isketty täysillä. Kuopuksen syntymä taas ei ole top 5:ssä.
keskenmeno fyysisesti pahin. Synnytys ei ollu mitään siihen verrattuna... ;) tosin siinä oli iloinen ja onnellinen loppu...
Henkisesti kovimmille on ottanut isän kuolema. Istuimme koko perhe vieressä viimeiset hetket ja vaikka hän ei enää tajuissaan kuulemma ollut niin kyllä riipi sydäntä kun kyyneleet isän poskella vieri viimeisillä hengenvedoilla... ikävä on jumalaton!!
se ole synnytys ilman epiduraalia (joka ei tehonnut) tuntuu, että melkein tajuton olin kivusta...