Aloitin uuden elämän.

Olen ikäni ollut kiljukaula. Puhun kovaa, kailottamalla ja huutamalla. Kun suutun, vedän keuhkot täyteen ja annan tulla niin paljon ääntä kuin pystyn.



Ja huudan ylhäältä alas ja alakerrasta yläkertaan, talonpäästä toiseen. Nyt menen sinne, missä se toinen ihminen on ja sanon asiani normaalilla äänellä.



En pidä huutamisestani ja nyt se on loppu.



Hevosenikin oli treeneissä ihan ihmeissään kun irtojuoksutuksen aikana aikana huutanut. Mies toetesi nyt illalla, että kyllä on kivaa kun et huuda enää.



Itselläkin on mukavampi olo :o)