Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tulipa paha mieli 6-vuotiaan tyttöni takia:-(

Vierailija
19.03.2010 |

Tytön kaveri oli iltapäivästä asti kyläilemässä luonamme. Kaikki meni oikein mukavasti, tytöt leikkivät eri leikkejä yhdessä, välillä rupateltiin asioita, piirreltiin, pelattiin lautapelejä ja syötiin päivällinen yhdessä.



Kun vieraan kotiinlähdön aika tuli, sanoi hän minulle, että tyttöni oli sanonut hänelle että olen tyhmä ja tollo äiti. Tyttöni lehahti punaiseksi mutta myönsi sen. Sanoin rauhallisesti vieraan edessä tytölleni että olen tosi surullinen kuulemastani ja että olisiko kiva jos joku toinen sanoisi tytöstäni samanlaisia asioita selän takana. Tyttö meni huoneeseensa ja pisti oven kiinni.



Vieraan lähdettyä pääsi minulla sitten itku, jotenkin tuntui tosi pahalta kuulla nuo sanat vieraan lapsen suusta. On tyttö joskus riideltyämme sanonut että olen tollo äiti, mutta riidat on sitten selvitetty ja anteeksi pyydelty heti. Jotenkin se että tyttö meni "haukkumaan" minua kaverilleen, varsinkin vaikka meillä oli todella kiva päivä tänään yhdessä, ilman riitoja ja kinasteluja, tuntui pahalta eikä sovi yhtään tyttöni luonteeseen.



Tyttö tuli sitten pyytämään anteeksi ja siinä yhdessä vähän itkeskeltiin, ja lupasi että "ei enää koskaan" sano samanlaisia asioita ja rakastaa kuulemma minua yms.



Vaikka minulla on vieläkin paha mieli tapahtuneesta, täytyy varmaan alkaa pikkuhiljaa hyväksyä että se lapseni pikkutyttö-aika alkaa olla nyt lopullisesti ohi.. Kaipa sitä tulee seuraavina vuosina kokemaan paljon kamalampia asioita kuin tämänpäiväinen:-)



Ja siis esikoisesta kyse jos ette jo arvannutkin:-)







Kommentit (47)

Vierailija
1/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaverinsa edessä, en usko että tuossa on mitään sen kummempaa takana. Itsellänikin on siis tyttö 6 v. ja vaikka tuollaisia ei olekaan sanonut, kavereiden kanssa on selvästi tarve olla "cool" ja se tulee esiin monin tavoin. Ei siis kannata ylireagoida ja ottaa liikaa itseensä, koska on aika epätodennäköistä että tyttösi oikeasti tarkoitti mitä sanoi (vaikka toisaalta tuskin sille mitään voi jos loukkaantuu/tulee surulliseksi); toisaalta oli ehkä tytöllesi hyväkin nähdä että tulit surulliseksi tuosta, ei ehkä päästele tuollaisia enää suustaan sinulle tai muille ihmisille.

Vierailija
2/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse varmaan kavereiden kesken tuli puhuttua samanlaisia jo 6-vuotiaana. Juurikin esittääkseni coolimpaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olevani tyhmä, mutta olisin myös yllättänyt jos kertoilisi niin ystävälleen.

Ajattelisin hänen esittäneen juurikin coolia, mutta loukkaantuisin myös. Minustakin kuullosti hyvältä, että tyttö ymmärsi sinun pahoittaneen mielensä.

En usko, että ihan heti haukkuu uudelleen :)

Tsempit, minulla kanssa kyse esikoisesta. Mitä tässä vielä onkaan edessä ;)

Vierailija
4/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis en ymmärrä, miksi alat itkemään ja suremaan 6v:n juttuja.



Tosin jälkikäteen pitäisin 6v:lle tiukan puhuttelun, mitä on vanhempien kunnioitus ja mitä kavereille puhutaan.



Teinit on eri asia, mutta 6v täytyy olla vielä vanhempien hallittavissa. Toki hänkin saa olla pettynyt ja vihainen vanhemmilleen, mutta on erilaisia tapoja ilmaista se.

Vierailija
5/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei taida haukkua ihan heti ainakaan. On niin katuneen oloinen nyt:-)



Rakastan omaa tyttöäni yli kaiken ja olen todella ylpeä hänestä kuinka iso tyttö hän jo on ja osaa jo paljon asioita, mutta toisaalta vaan tuntuu niin haikealta huomata että sitä viatonta pikkutyttöä ei enää olekaan olemassa..



Kiitos vastauksista ja tsemppiä myös teille muillekin äideille!

Vierailija
6/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei mielestäni kovin aikuismaiselta käytökseltä vaikuta (ties miten tyttö siitä säikähtänyt). Ei tyttösi varmaan oikeasti pidä sinua tyhmänä ja tollona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei taida haukkua ihan heti ainakaan. On niin katuneen oloinen nyt:-)

Rakastan omaa tyttöäni yli kaiken ja olen todella ylpeä hänestä kuinka iso tyttö hän jo on ja osaa jo paljon asioita, mutta toisaalta vaan tuntuu niin haikealta huomata että sitä viatonta pikkutyttöä ei enää olekaan olemassa..

Kiitos vastauksista ja tsemppiä myös teille muillekin äideille!


menkää itseenne!

Vierailija
8/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuo kuuluu ihan normaaliin kasvamiseen.



arvaa montako kertaa olen tuon kuullut 5 lapsen äitinä? Ja isäkin on saanut osuutensa :)



Eihän se sillä hetkellä naurata. Teineille sanon että varokaa vaan, älykyys on perinnöllistä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi alkaa pikkuhiljaa ottamaan askeleita poispäin äidistä ja yhtenä asiana tähän vaiheeseen kuuluu, että esitetään - varsinkin kavereille - isoa ja vaikka hiukan arvostellaan tai haukutaan äitiä.



Ihan suoraan sanoen minua ottaa päähän nämä epävarmat äidit, jotka omassa epävarmuudessaan laittavat lapsiaan kamalaan tilanteeseen. Tajuatko mitä syyllisyyttä lapsesi nyt tuntee? Hänen ei pitäisi tuntea, mutta tuntee sitä sinun käytöksesi takia. Äitien ei aina kuulu olla kivoja, äidit ovat välillä kamalia ja lapsesta on ihan ok tuntea niin. Se ei vähennä lapsen rakkautta äitiin eikä vahingoita turvallista äiti-lapsisuhdetta, koska tuollaisetkin tunteet ovat normaaleita eikä lapse pitäisi tuntea niistä syyllisyyttä.



Mikset yksinkertaisesti kuitannut asiaa "niinhän se välillä on, äidit ovat välillä tolloja"? Itse sanon usein vastaavissa tilanteissa, että näin on, äitien tehtävä on välillä olla ikävä ja vähemmän kiva, se on tosiseikka joka lapsen pitää vain kestää =)

Tosin kuulen päivittäin olevani maailman paras äiti ja ihana, ikävä ja kurja ja tyhmä olen vain joskus =) (lapsi alakouluikäinen)



Pientä itsetunnon kohotusta nyt naiset! Aikuisuutta ja vanhemmuutta on myös se, että kestää välillä ne lapsen negatiivisetkin tunteet.

Vierailija
10/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma esikoistyttö on nyt reilu 5v. ja alkanut suuttuessaan sanoa minua tyhmäksi jne.

Olen ajatellut samalla tavalla, että "nytkö se pieni tyttö on kasvamassa isoksi lapseksi". Vähän surullista ja haikeaa, vaikka tiedän, että ne vaikeat ajat on vasta tulossa. ;)

Osaat kasvattaa tyttöäsi hienosti tuon kirjoittamasi perusteella. Tsemppiä! :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

"äiti, sä oot ihan tylsä". Minusta se on lopulta aika suloista. Ei sitä äitikään aina oo ihan paras, vaikka on kuitenkii

Vierailija
12/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

vähän näyttää kaverilleen...Pojat (myös ne kiltit) harrastavat tuossa iässä vähän toisenlaisia ökyilyjä..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi alkaa pikkuhiljaa ottamaan askeleita poispäin äidistä ja yhtenä asiana tähän vaiheeseen kuuluu, että esitetään - varsinkin kavereille - isoa ja vaikka hiukan arvostellaan tai haukutaan äitiä.

Ihan suoraan sanoen minua ottaa päähän nämä epävarmat äidit, jotka omassa epävarmuudessaan laittavat lapsiaan kamalaan tilanteeseen. Tajuatko mitä syyllisyyttä lapsesi nyt tuntee? Hänen ei pitäisi tuntea, mutta tuntee sitä sinun käytöksesi takia. Äitien ei aina kuulu olla kivoja, äidit ovat välillä kamalia ja lapsesta on ihan ok tuntea niin. Se ei vähennä lapsen rakkautta äitiin eikä vahingoita turvallista äiti-lapsisuhdetta, koska tuollaisetkin tunteet ovat normaaleita eikä lapse pitäisi tuntea niistä syyllisyyttä.

Mikset yksinkertaisesti kuitannut asiaa "niinhän se välillä on, äidit ovat välillä tolloja"? Itse sanon usein vastaavissa tilanteissa, että näin on, äitien tehtävä on välillä olla ikävä ja vähemmän kiva, se on tosiseikka joka lapsen pitää vain kestää =)

Tosin kuulen päivittäin olevani maailman paras äiti ja ihana, ikävä ja kurja ja tyhmä olen vain joskus =) (lapsi alakouluikäinen)

Pientä itsetunnon kohotusta nyt naiset! Aikuisuutta ja vanhemmuutta on myös se, että kestää välillä ne lapsen negatiivisetkin tunteet.

jotenkin vielä pelottavampia ja ahdistavampia on ne äidit, jotka itkee kun 2-vuotias ei huoli äitiä, vaan vaatii isän/mummon/ kenet tahansa. Lapsilla kun tuppaa olemaan sellaisia kausia.

Mikään ei ole surkeampaa, kuin lapsensa suosiota kalasteleva vanhempi. Miettikääpä miksi se onkin niin, että mitä enemmän vanhempi mielistelee ja matelee lapsensa edessä, sen törkeämmin lapset näitä vanhempia kohtelee. Se kun vaan menee niin, että lapsi arvostaa sellaista aikuista, joka on oikeasti AIKUINEN, jolla on itsetunto kohdallaan, ja joka on turvallinen. Aikuinen, joka on henkisesti lapsen tasolla tai vielä pahempaa, alapuolella ei koskaan saa lapsen kunnioitusta ja arvostusta, harvoin edes rakkautta. Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen, ja mielestäni aikuinen, joka ei kestä lapsen pieniä tai isompiakin kapinoita ei ole sellainen.

Vierailija
14/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

..ylireagoit. Niikuin tuossa joku toinenkin sanoi. Eikä kuusivuotias ole mikään iso!!

Mun poika on monta kertaa sanonut minua tyhmäksi. Myös kavereidensa kuullen. Tähän olen todennut, että kyllä tiedät, että se joka toista sanoo on itse tai muista, että sinä olet sen tyhmän lapsi. Poika on kohta kuusivuotias, välillä kipakka luonteeltaan. En kyllä koskaan ole noita hänen edessään itkenyt. Keskusteltu kyllä ollaan monesti siitä, että myös aikuisille tulee paha mieli lasten sanomisista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli se selän takana tai vasten kasvoja, ja oli kyseessä aikuinen tai lapsi, tuttu tai tuntematon. Myös oman 4-vuotiaani suusta "sä oot ihan tyhmä äiti" saa minun mieleni pahaksi. Ehkä minä sitten olen epävarma äiti, mutta pohjimmiltani kuitenkin ihan ihminen vain.



Tiedän kyllä, että äidin ja isän haukkuminen ja tyhmänä pitäminen kuuluu lapsen kasvamiseen, että sitä tehdään ollakseen coolimpia kavereiden edessä ja niin edelleen. Olen minäkin ollut lapsi, sanonut ja tehnyt kaikenlaista. Silti minusta on lapselle tärkeää nähdä myös se, että kyllä tuollaisesta pahoitetaan mieli, eikä sitä kuitata millään olankohautuksella, ettei ole hyväksyttävää haukkua ketään, ei edes äitiä. On ihmisellä lupa itkeä, jos itkettää, jopa aikuisella, myös äidillä.

Vierailija
16/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun 6-v ei saanut mielikarkkejaan muuna kuin karkkipäivänä. Tai telkkari piti sulkea liian aikaisin ;) Että pikkasen ylireagoitu aloittajalla, juu.

Vierailija
17/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

näyttää tunteensa mutta oudolta tuntuu että pienen (!) 6-vuotiaan tyhmäksi sanomisesta aletaan itkeä. Jotenkin tuntuu että aikuinen ei silloin ole aikuinen eikä turvallinen vanhempi lapselleen.

Vierailija
18/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla 6- ja 4-vuotiaat lapsety ja olen lukemattomia kertoja saanut kuulla olevani tyhmä, ruma ja ties mitä. Välillä on jopa toivottu, että lähden kotoa enkä koskaan palaa. Eikä minulle ole kyllä tullut mieleenkään pahoittaa siitä mieltäni, sillä on itsestäänselvää, että olen lapsilleni isänsä ohella maailman ylivoimaisesti tärkein ihminen. Itkisin, jos aikuinen sanoisi noin, mutta eihän pikkulasten puheita voi ottaa vakavasti. Aika ikävään tilanteeseen asetit, ap, lapsesi. Jos jatkat tuolla tyylillä lapsestasi kasvaa miellyttämisenhaluinen ja arka "kiltti tyttö", joka äidin itkun pelossa yrittää tehdä kaiken oikein ja lopulta, viimeistään aikuisena, masentuu, sairastuu syömishäiriöön tms. Oikea reaktio olisi ollut todeta, että aikuiset ovat joskus tyhmiä tai että ketään ei saa sanoa tyhmäksi tai että harmi että äiti on sinusta tollo kun äiti kuitenkin rakastaa sinua valtavasti. Vähän ryhtiä, ap!



Vierailija
19/47 |
19.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai vanhemmat on tolloja kun ei saa kattoa telkkaria yömyöhään tai karkkia kaupasta, mutta aivan varmasti kirpaisee kun on tehty kaikkea kivaa ja kaikki on hyvin ja silti menee sanomaan äitiä tyhmäksi.



Ja mä ymmärsin ap:n tekstistä sen kyllä niin, ettei tietenkään tarkoittanut 6veen olevan ISO, mutta äidit helposti sortuu pitämään omia vauvojaan aina vaan... Se, kun huomaa ettei olekaan enää taaperoa vaan jo "iso" tyttö!



Mä ymmärrän sua ap! Enkä todellakaan näitä "pidän-puhuttelun-vanhempien-kunnioittamisesta-äitejä"!