Lääkäri Antti Heikkilä toteaa Kauneus ja terveys lehdessä 16/2009 mm. seuraavaa:

masennuksen ja omega3-tason yhteydestä. Tutkimuksen mukaan kalan syönti 2-3 kertaa viikossa ja/tai omega3-valmisteiden käyttö tosiaan auttoi LIEVÄÄN masennukseen, mutta keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen sillä ei enää ollut vaikutusta.



Kuka pääsee suomessa sairaseläkkeelle LIEVÄN masennuksen takia? Ei kuulkaa yhtikäs kukaan!



Lievään masennukseen tehosi myös muut elintavan parannukset: riittävä uni sekä liikunta. Mutta vain siis lievään.

En osta koskaan mitään missä on käytetty rypsiöljyä sillä se ei sovi mun elimistölleni ollenkaan.

Auringonkukkaöly sen sijaan sopii.

En ihmettelisi vaikka rypsiöljyä ruvettaisiin tulevaisuudessä käyttämään polttoaineena.

että Heikkilä on höpöguruja: "Tällä hetkellä Suomessa on 10 000 nuorta naista eläkkeellä masennuksen takia siksi, etteivät heidän aivonsa saa oikeita rakennusaineita vähärasvaisuushössötyksen takia." Tässä on niin moni asia oletusta, mutua, yleistystä ja pielessä, että johtopäätös on väistämättä seuraava: joko Heikkilä on tyyppiä "tarkoitus pyhittää keinot" tai sitten sitä tyyppiä, joka ei itsekään tajua olevansa ihan pihalla. Valitkaa siitä.

Minä olen kärsinyt masennuksesta ja koettanut lääkitä sitä esim. ravinnolla. Masenusaikoinani söin mm. hyvin terveellisesti ja liikuin, rasvoina - kyllä! - voi ja oliiviöljy. Nyt syön margariinia päivittäin enkä kärsi enää masennuksesta, koska olen terapian avulla päässyt niitten asioitten ytimeen jotka masennuksen aiheutti.

TOKI voi olla ihmisiä joille masennuksesta paraneminen on rasvojen vaihdosta kiinni, mutta epäilen kyllä suuresti tämän ryhmän kokoa.

Joka tapauksessa on älytöntä heitellä tuollaisia lausuntoja. Mistä Heikkilä tietää näitten 10 000 ihmisen taustat ja sairaskertomukset, ruokavaliot? Käsittääkseni Heikkilää on kritisoitu yksittäistapauksiin perustuvasta argumentoinnista. Paljonko Heikkilä on miettinyt sitä miten hänen vastaanotolleen karsiutuu porukka ja miten hyvin se edustaa näitä 10 000 masentunutta? Pystyykö hän erottamaan rasvojen vaikutuksen muusta mitä ihmisen elämässä tapahtuu? Esim. siitä mikä vaikutus on tällä hänen henkilökultillaan ja ylipäänsä sillä että ihminen saa JOTAIN apua masennukseensa, pääsee ihmisten yhteyteen, innostuu ehkä asiasta, saa elämäänsä uutta sisältöä? Mikä on tietysti aivan loistava asia, mutta mitä tekemistä sillä on rasvojen kanssa.

Entä mikä on ortopedi(?) Heikkilän kyky ylipäänsä arvioida psyykkistä "parantumista"? Erottaako hän vastaanotolleen saapuvan diagnosoimattoman bipolaarin, joka masennuksesta selvittyään on nousukiidossa kohti maniaa ja "laittamassa elämänsä kuntoon"? Tajuaako hän mistä on kyse kun seurantavastaanotolla ollaan virtaa täynnä ja julistetaan että nyt menee TODELLA hyvin, kiitos kalaöljyjen? Entä ne ihmiset jotka eivät ole sen vertaa yhteydessä omaan tunne-elämään että tajuaisivat oman tilansa? Nimimerkillä positiviisen ajattelun parantavasta voimasta saarnannut, joka samalla voi itse tosi huonosti, tajuamatta sitä edes itse (kunnes sitten vajosi taas syvään masennukseen). Onko näillä parantuneillä ihmisillä ollut jotain pitkäaikaista seurantaa?

Ja joka tapauksessa, vaikka Heikkilän potilaiden joukossa ihan joka ikinen masentunut olisi parantunut ihmeenomaisesti rasvojen syönnin lisäämisellä (ja on tulossa kansainvälinen sensaatio ja Nobel-palkinto), vastuullinen, jostain jotain tajuava lääkäri ei menisi antamaan sellaista lausuntoa, että hän tietää kategorisesti mikä vaivaa noita sairaseläkkeeläisiä. Mutta kas kun maltillisilla lausuinnoilla ei pääse television ajankohtaisohjelmiin. Niillä ei saa itselleen laumaa hurmoshennkisiä seuraajia, jotka luulee löytäneensä viisasten kiven. Niillä ei myydä asioita.

koska toimittajat aina hakee kyseenalaistajia ja vastaanväittäjiä.



Heikkilä on ortopedi, ei ravitsemustieteilijä.

Mutta joo, kokeilin kyllä. Söin aiemmin leivällä margariinia, nykyään maun takia vain oivariinia ja voita - homaa lähti liikkeelle siitä, että voi/oivariini on parempaa leivontaan ja kyllästyin ostamaan leirärasvan erikseen. Ei kuitenkaan minkäännäköistä eroa vatsan suhteen.

Vaikka runsaasta suklaansyönnistä tulee kyllä maha kipeäksi. ;)

Voisitko siis linkata minut suoraan siihen osioon, jossa käsitellään tunsashiilihydraattisen ruokavalion ja vähäisen eläinrasvojen saannin terveydelle positiivisia yhteisvaikutuksia?

Voisitko siis linkata minut suoraan siihen osioon, jossa käsitellään tunsashiilihydraattisen ruokavalion ja vähäisen eläinrasvojen saannin terveydelle positiivisia yhteisvaikutuksia?

http://www.poliklinikka.fi/?page=5331684&id=8536212

Kasviöljy on kasvin luonnollinen rasva, joka puristetaan ulos kasvista. Kaikkein hellin ja luonnollisin puristusmenetelmä on ns. mekaaninen kylmäpuristus, jolloin öljy ainoastaan puristetaan ulos ja siivilöidään. Öljystä ei poisteta mitään, eikä siihen lisätä mitään, joten kylmäpuristettu öljy on siis rasvaa kaikkein luonnollisimmassa muodossaan.



(Saatavilla on myös muuten oliiviöljyä, jota ei ole edes siivilöity (herkullista mutta kallista!.))



Ns. "tavalliset" öljyt ovat monimutkaisemman puristusprosessin lopputulosta. Ns. lämpöpuristuksessa öljy lämmitetään korkeisiinkin lämpötiloihin, ja öljyn erottamiseksi saatetaan käyttää erilaisia liuottimia. Lisäksi öljyyn voidaan lisätä esim. säilöntäaineita. Näin käsitelty öljy on jo aika kaukana alkuperäisestä luonnollisesta muodostaan. Koostumuksellisen eron huomaa hetkessä, kun vertaa kylmäpuristettua öljyä, ja tavallista lämpöpuristettua öljyä.



Kasvirasva taas on eri asia kuin kasviöljy. Kasvirasva on prosessoitua, kovetettua kasviöljyä, jota käytetään esimerkiksi margariinien valmistuksessa. Margariini ei siis ole luonnollista rasvaa, vaan se on moneen kertaan käsitelty ja prosessoitu synteettinen rasva.



Voi on rasvaa, joka kirnuamalla erotetaan maidosta ja kermasta. Eli maitorasvaa luonnollisessa muodossaan.



Terveyden kannalta parasta on välttää prosessoituja rasvoja (margariinit ja tavalliset kasviöljyt) ja pitäytyä rasvoissa jotka ovat mahdollisimman lähellä luonnollista muotoaan (kylmäpuristetut öljyt ja voi, ja tietysti siemenet, pähkinät, avokadot, kala).



Jos tätä syvemmälle haluaa hifistellä, kannattaa muistaa, että meillä länsimaissa suurena ongelmana on SEKÄ a) hyvien rasvahappojen puute ETTÄ b) näiden rasvahappojen vääränlainen suhde.



Hyvien rasvahappojen saamiseksi kerroinkin tuossa yllä jo keinon. Rasvahappojen oikeanlaisen suhteen ja tasapainon varmistamiseksi ei tule rypsiöljyn kanssa lutrata liikoja, vaan kannattaa suosia kylmäpuristettua oliiviöljyä (rypsiöljy vääristää omega3- ja omega6- rasvahappojen suhdetta).



Ja vielä viimeiseksi. Oikeanlaisten rasvahappojen riittävällä saannilla on erittäin tärkeä merkitys sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Lukekaapa uusimpia tutkimustuloksia esim. rasvahappojen vaikutuksesta mielenterveyteen.



t. Terveystieteilijä

lapsi tarvitsee rasvaa kehittyäkseen.

Heikkilä on vastaan sipsejä,hampurilaisia yms. eli on turha tulla sitä kautta kenenkään vaahtoamaan että niitäkö tässä sitten pitäisi syödä.

Olet syönyt ehkä läskiä muttet oikeenlaisia rasvoja.

Tietty depression etiologia on moninainen, mutta ainakin yksi iso vaikuttava tekijä on poissa, jos solut saavat tarpeeksi oikeanlaisia rasvoja.

Mä olen syönyt ihan takuulla tarpeeksi läskiä mutta silti vaan olen masentunut. Kasvorasvoja en ole kokeillut.

Ja vielä viimeiseksi. Oikeanlaisten rasvahappojen riittävällä saannilla on erittäin tärkeä merkitys sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Lukekaapa uusimpia tutkimustuloksia esim. rasvahappojen vaikutuksesta mielenterveyteen. t. Terveystieteilijä

samaa mieltä. Vaikka käytän margariinia voileivän päällä sen helppouden takia, meillä on edelleen käytössä myös oliiviöljy paistamisessa ja salaatinkastikkeissa jne.

MUTTA, voitko ihan rehellisesti sanoa, että on asiallista puhetta väittää että 10 000 sairaseläkkeeläisen masennus korjattaisiin rasvoilla? Oikeasti, se on absurdia. Ihan omasta kokemuksesta olen voinut todeta, että vaikean masennuksen hoidossa rasvoilla ei ole paskankaan väliä, tai vaikutus on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Omaan vakavaan masennukseeni ostin myös aikanaan kalliita omega-jotain-rasvakapseleita, en muista enää mitä koska siitä on vuosia. Lopetin käytön, koska en havainnut mainittavaa eroa.

teinien kanssa, ja väittäisin, että rasvahapoilla näiden nuorten ongelmia ei ratkaista, eivätkä ne ole oikeidenlaisten rasvahappojen puutteesta johtuneet!



Kyllä näiden nuorten elämässä on tapahtunut usein niin raskaita menetyksiä ja turvattomuutta aiheuttavia kokemuksia, että ne eivät pelkällä omega3:lla ole hoidettavissa.

Niin, vastasinkin jo tuossa edellisessä että depression kuten kaikkien muidenkin sairauksien syyt ja seuraukset ovat aina monen tekijän summa. On varmasti liioiteltua sanoa, että kaikki depressiopotilaat saataisiin parannettua korjaamalla heidän rasvahappotasapainonsa.

Uskon kuitenkin siihen, että rasvahappotasapainolla on merkitystä ihmisen hyvinvointiin, unohtamatta muita solujen toiminnan kannalta välttämättömiä aineita (esim. vitamiinit ja hivenaineet).

Kun soluilla on tarvittavat rakennusaineet ja ne toimivat kuten pitää, on elimistöllä paremmat edellytykset torjua muita sairauksiin johtavia syitä. Esimerkkinä voisimme ajatella kahta eri henkilöä, jotka kohtaavat samanlaiset vastoinkäymiset elämässään. Toinen depressoituu, toinen ei. Mikä selittää eron? Toki monta eri tekijää, mutta ehkä yksi näistä on toimiva, terve kroppa alkaen sieltä aivojen solukalvojen rasvahapoista...

Eli on absurdia sanoa, että kaikkien depressio voidaan parantaa oikeanlaisilla rasvahapoilla. Mutta mielestäni ei ole absurdia sanoa, että ainakin osa näistä depressioista olisi voitu välttää sillä, että elimistö olisi aikanaan ollut kunnossa ja saanut oikeanlaista ravintoa sekä riittävästi oikeita rakennusaineita. Eikä liene absurdia sanoa, että osa näistä depressioista ihan oikeasti voitaisiin myös parantaa hoitamalla elimistö kuntoon sieltä solutasolta lähtien (mikä ei tietenkään tapahdu muutamassa viikossa tai vain yhdenlaista omegapilleriä popsimalla...).

Monimutkaisia juttuja! Mutta kaiken kaikkiaan lähtökohdat sekä fyysisten että psyykkisten sairauksien ehkäisemiseen ja hoitamiseen ovat aivan varmasti paremmat, jos keho voi ja toimii hyvin. Ja tähän voi jokainen itse vaikuttaa sillä mitä suuhunsa pistää!

MUTTA, voitko ihan rehellisesti sanoa, että on asiallista puhetta väittää että 10 000 sairaseläkkeeläisen masennus korjattaisiin rasvoilla? Oikeasti, se on absurdia. Ihan omasta kokemuksesta olen voinut todeta, että vaikean masennuksen hoidossa rasvoilla ei ole paskankaan väliä, tai vaikutus on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Omaan vakavaan masennukseeni ostin myös aikanaan kalliita omega-jotain-rasvakapseleita, en muista enää mitä koska siitä on vuosia. Lopetin käytön, koska en havainnut mainittavaa eroa.

.. oli sanottu että sydämelle ei hyviä teolliset ylikäsitellyt rasvat vaikka niissä sydänmerkki onkin. Oli sanottu että paras vaihtiehti on tehdä voista ja öljysrtä seos leivälle jos haluaa leivällä rasvaa käyttää,

Eli on absurdia sanoa, että kaikkien depressio voidaan parantaa oikeanlaisilla rasvahapoilla. Mutta mielestäni ei ole absurdia sanoa, että ainakin osa näistä depressioista olisi voitu välttää sillä, että elimistö olisi aikanaan ollut kunnossa ja saanut oikeanlaista ravintoa sekä riittävästi oikeita rakennusaineita.

Kun itse on käynyt läpi depressiotaipumukseen johtaneen ahdistavan lapsuuden, kaikki ne masennuskaudet ja sitten vuosia kestäneen prosessin, jossa vanhat haavat avattiin ja saatiin parantumaan, ja kun ajattelen tätä nykyistä olotilaani ja entiseen verrattuna hyvin erilaisia ajattelutapoja ja tapoja hahmottaa maailmaa, puheet jostain omegahapoista tuntuu suoraan sanottuna lapsellilta. Voin luvata, että MIKÄÄN ruoka-aine tai kemiallinen yhdiste ei tule koskaan parantamaan kaikkia depressiopotilaita. Tai ehkä joskus tulevaisuudessa, ja siihen johtavaa teknologiaa ei pystytä vielä edes kuvittelemaan.

Eli on absurdia sanoa, että kaikkien depressio voidaan parantaa oikeanlaisilla rasvahapoilla. Mutta mielestäni ei ole absurdia sanoa, että ainakin osa näistä depressioista olisi voitu välttää sillä, että elimistö olisi aikanaan ollut kunnossa ja saanut oikeanlaista ravintoa sekä riittävästi oikeita rakennusaineita.

Kun itse on käynyt läpi depressiotaipumukseen johtaneen ahdistavan lapsuuden, kaikki ne masennuskaudet ja sitten vuosia kestäneen prosessin, jossa vanhat haavat avattiin ja saatiin parantumaan, ja kun ajattelen tätä nykyistä olotilaani ja entiseen verrattuna hyvin erilaisia ajattelutapoja ja tapoja hahmottaa maailmaa, puheet jostain omegahapoista tuntuu suoraan sanottuna lapsellilta. Voin luvata, että MIKÄÄN ruoka-aine tai kemiallinen yhdiste ei tule koskaan parantamaan kaikkia depressiopotilaita. Tai ehkä joskus tulevaisuudessa, ja siihen johtavaa teknologiaa ei pystytä vielä edes kuvittelemaan.

mutta nimenomaan ne jotka johtuvat väärästä ruokavaliosta. Vanhuksiakin ylisyötetään vanhainkodissa lääkkeillä kun heillä on "masennusta" mutta kun lääkitystä vähennetään ja vanhukset saadaan syömään ja juomaan,niin johan olokin paranee.

Ei kai kukaan sano että kaikki masennukset paranevat

10 000 hänelle tuntematonta nuorta sairaseläkkeellä olijaa saataisiin parannettua.

että omasta kokemuksestani Heikkilän arvoita sanoisin höpöpuheeksi. Sairastin pikkuhiljaa pahenevaa masennusta vuosia,olin sairauspäivärahalla, ja söin aivan samanlaista ruokaa kuin nytkin,jopa vähän rasvaisempaa. Enkä ole nyt enää masentunut. Että tuskinpa se vain ruokavaliosta on kiinni,ihan muita tekijöitä siellä oli taustalla,ei ravinto.



MUTTA olen myös huomannut olevani entistäkin virkeämpi kun mietin vähän syömisiäni,erityisesti jos unohtuu viikoksi vitamiinilisät ottamatta niin olo on tympääntynyt ja väsähtänyt eikä mikään oikein jaksa kiinnostaa. Liian rasvainen ruoka ja liikasyöminen myös tuo tuon kyllästyneen mielialan, mutta mitään vaikutusta en ole rasvan laadulla huomannut olevan,vai määrällä.

alunalkaenkaan ollut raateluhampaita, vaan talttahampaat jotka soveltuvat kasvisravintoon.

MUTTA olen myös huomannut olevani entistäkin virkeämpi kun mietin vähän syömisiäni,erityisesti jos unohtuu viikoksi vitamiinilisät ottamatta niin olo on tympääntynyt ja väsähtänyt eikä mikään oikein jaksa kiinnostaa. Liian rasvainen ruoka ja liikasyöminen myös tuo tuon kyllästyneen mielialan, mutta mitään vaikutusta en ole rasvan laadulla huomannut olevan,vai määrällä.

suosittelen kaikkia lämpimästi kiinnittämään huomiota syömisiin, oli masennusta tai ei. Sillä on suuri vaikutus vireystasoon ja itse olen aina ollut terveystietoinen yrityksissäni parantaa omaa oloani. Mutta nyt kun omat masennusvuoteni ovat takana ja olen läpikäynyt prosessin jonka se vaati, tajuan miten eri kaliperin asioista on kyse, kun ruvetaan oikeasti keskustelemaan mielen rakenteista ja vakavasta masennuksesta paranemisesta. Itse mm. olen aina harrastanut liikuntaa ja liikunta tutkitusti helpottaa masennusta, mutta myös se on lopulta vain marginaalinen asia verrattuna terapialla saavutettuihin syvällisiin muutoksiin. Tiedän mistä puhun, sillä epätoivossani hankkiuduin jopa ammattiin, jossa liikuttiin n. 3 päivässä! Ja edelleen olin ahdistunut ja epätoivoinen, siitä huolimatta että olin hoika, kovassa kunnossa ja kaapissa oliiviöljyä.

Äh. Miksi vedän tästä näin herneet =)? Varsinkin kun on erittäin kannatettavaa että ihmiset rupeaa kiinnittäämään huomiotaan rasvoihin. Jotenkin vain suututtaa tuo helppoheikkimeininki. On niitten kaikkien sairaseläkeläisten halventamista väittää, että heillä nyt vaan on rasva-asenneongelma.