Miten saisi miehen oppimaan suomen kieltä?
Olen naimisissa britin kanssa ja asuneet Suomessa lasten kanssa jo 8 vuotta. Mies osaa suomea niin paljon, että pärjää appivanhempien kanssa ja ymmärtää mahdollisesti enemmän kuin kielellisesti tuottaa. Kielen kehitys on jäänyt samalle tasolle viimeiset vuodet ja mies ei suostu suomen kielen kursseille, koska ei katsonut siellä oppivansa mitään uutta. Nyt minun pitäisi itseäni tsempata siihen, että puhuisin miehelle suomea ja kannustaisin häntä vastaamaan takaisin suomeksi. Ei vain osaa muuttaa tapoja. Toisaalta en halua, että lasten englannin kielen kehitys kärsii jos kotikielenä ei ole enää suomi. Mahdollisuutta englanninkieliseen kouluun tai päivähoitoon ei ole paikkakunnallamme.
Olisiko jotain hyviä kirjoja joista voisi olla hyötyä? Tai muita ajatuksia? Työssä suomenkieltä ei tarvita.
Kommentit (19)
sillä tilanteet olisivat teennäisiä, ja lipsahtaisitte kuitenkin englantiin, sillä viestintä on kuitenkin tärkeämpää perheessä kuin kielen opettelu : )
Nähdäkseni paras ja ehkä ainoa vaihtoehto on, että miehesi aloittaa harrastuksen, johon sinä et osallistu. Käytännössä sen pitäisi varmaan olla urheilua, jokin joukkuelaji, jonka päälle käydään mielellään kaljalla : ) Miehesi voisi kertoa muille, että haluaa oppia kieltä ja toivoo ettei muut puhu englantia. Mitähän muita harrastusmahdollisuuksia olisi?
Niitä on aika paljonkin.
Tai jos yrittäisi lukea ihan kaunokirjallisuutta suomeksi?
Tuli muuten mieleen Roman Schatzin kirja Suomesta, rakkaudella. Siinä taisi olla ikään kuin sama kirja suomeksi ja englanniksi. Eli jos ei suomeksi ymmärrä jotain kohtaa, vois tarkistaa sieltä englanninkielisestä.
englannilla pärjää ympäsi Suomea, mutta tarkoitin ehkä enemmänkin sitä luontaista kontaktia esim. muiden pariskuntien kanssa.
Englanninkielinen mieheni on asunut täällä jo 20 v ja suomi ei kovin kummoisesti suju. Ymmärtää hyvin, mutta lukee kyllä mielummin Hesarin englanninkielistä versiota kuin paperilehteä. Kun asiat hoituu myös englanniksi ja työpaikalla pääkieli on englanti, niin tarvetta ei kauheasti ole. Ystävät, sukulaiset ja naapurit puhuu englantia, ja lapsikin käy englanninkielistä koulua, joten suomea ei juuri tarvitse osata.
Suomessa niin ehkä huomaisit, että suomalaisiin on vaikeaa saada kontaktia (muualla kuin Helsingissä) muulla kuin suomenkielellä. Ja lisäksi ei siitä suomenkielentaidosta varmasti haittaa töissä olisi. Lisäksi mies aina valittaa kun tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja ihmiset katsovat kaupoissa kun englanniksi keskustelemme. Jotta pysyisimme Suomessa, uskon, että suomenkielen taito olisi tärkeää miehenkin viihtyvyyden kannalta. Mies vain uskoo kielitaitonsa olevan parempi kuin se onkaan.
Motivaatio hukassa. Kieltämättä. Mutta miten sen motivaation löytää???
t.ap
Niin, minusta suomalaisiin on vaikeaa saada kontaktia, oli kieli mikä tahansa. Ei siis mahdotonta, mutta jotenkin vaivalloista ja kovaa työtä vaativaa, verrattuna kaikkiin muihin tuntemiini kansallisuuksiin. Mutta siis kuulostaisi siltä, että miehesi ei itse oikeasti koe kielitaitoaan ongelmaksi (jos kerran pitää sitä tarpeeksi hyvänä noihin mainitsemiisi asioihin)? Meillä ongelma on ollut ennemmin niin päin, että kun asuimme Suomessa ja mies kävi suomentunneilla, kukaan ei HALUNNUT puhua hänen kanssaan suomea, vaan aina halusivat puhua englantia... Miestä sitten harmitti se, että vaikka hän aloitti aina suomeksi, puhe kääntyi kohta englanniksi, ja mies koki sen viestinä, että hänen suomensa ei ollut tarpeeksi hyvää.
se diggaa J. Karjalaisen ja Edu Kettusen yms musiikkia:-)
mies oppi alkeet, siita on nyt 8 vuotta aikaa ja takapakkia ollaan vaan menty, haluaisi opiskella suomea, ja paikallisessa suomikoulussa kaykin muttei tee itse asian eteen oikeastaan yhtaan mitaan, etta luki suomenkielella tms. Ja minusta ei ole opettajaksi!
Kyllahan sita suomea olisi osattava ja mita sujuvammin sita parempi, jos siella kerran asuu, helpompaahan se olisi.
... Mutta siis vinkkeja en oikein osaa antaa... Se on vaikea vaihtaa sita kielta milla on alunperin puolisonsa kanssa oppinut kommunikoimaan.
jos tosiaan jotain kaunokirjallisuutta. Ja meillä joskus olu Roman Schatzin kirja (katosi jonnekin) ja mies piti siitä kovasti. Pitää käydä ostamassa uusi ja katsoa samalla niitä erialisia suomenkielen oppikirjoja!
Jospas saisin miehen potkittua johonkin joukkoharrastukseen. On niin jotenkin ujo tekemään uusia tuttavuuksia, joten siksikin minusta suomenkieli olisi hyvä bonus "suomalaistumisessa". Tiedän, että kaipaa ystäviään ja sosiaalista elämää. Vaikka kyllähän lapset sitä karsii meiltä jokaiselta.
t.ap
Niitä on aika paljonkin.
Tai jos yrittäisi lukea ihan kaunokirjallisuutta suomeksi?
Tuli muuten mieleen Roman Schatzin kirja Suomesta, rakkaudella. Siinä taisi olla ikään kuin sama kirja suomeksi ja englanniksi. Eli jos ei suomeksi ymmärrä jotain kohtaa, vois tarkistaa sieltä englanninkielisestä.
aloitti jalkapallon peluun suomenkielisessä joukkueessa - se toimi. Tosin valitus suomalaisen jalkapallokulttuurin alemmuudesta on loputon ja valitettavasti tosi. :)
Myös suomenkielisen musiikin saloihin perehdyttäminen vie pitkälle. Tuo tuttava tykkää ainakin Ismo Alangosta, Tuomari Nurmiosta ja PMMP:stä.
Suomenkielistä kaunokirjallisuutta hän lukee aika säästeliäästi, koska kuulemaa sen tyypin kirjailijat, joista hän tykkäisi, kirjoittavat liian vaikeaa suomea. Riku Korhonen on kuulemma ihan hyvä ja kotimainen sarjakuva kyllä uppoaa. Myös suomenkielisten leffojen katsominen englanniksi tai suomeksi tekstitettyinä on ollut hyvää kielikoulua.
t.ap
aloitti jalkapallon peluun suomenkielisessä joukkueessa - se toimi. Tosin valitus suomalaisen jalkapallokulttuurin alemmuudesta on loputon ja valitettavasti tosi. :)
Myös suomenkielisen musiikin saloihin perehdyttäminen vie pitkälle. Tuo tuttava tykkää ainakin Ismo Alangosta, Tuomari Nurmiosta ja PMMP:stä.
Suomenkielistä kaunokirjallisuutta hän lukee aika säästeliäästi, koska kuulemaa sen tyypin kirjailijat, joista hän tykkäisi, kirjoittavat liian vaikeaa suomea. Riku Korhonen on kuulemma ihan hyvä ja kotimainen sarjakuva kyllä uppoaa. Myös suomenkielisten leffojen katsominen englanniksi tai suomeksi tekstitettyinä on ollut hyvää kielikoulua.
se valitus suomalaisesta jalkapallosta on jo olemassa!
t.ap
Täällä on tullut hurjan hyviä ideoita!
Musiikin kuuntelu on aivan loistava keino, samoin TV:n ja elokuvien katselu. Siinä ei tosiaan edes huomaa oppivansa.
Lehtien ja kirjojen lukeminen on toinen. Jos ei muuten meinaa käynnistyä, niin entä jos hän joskus lukisi jonkun suomenkielisen sadun lapsille?
Tutut pariskunnat ovat harrastaneet myös sitä, että tietyt tilanteet ovat aina suomenkielisiä. Puhuvat esim. kotona ruotsia, mutta sunnuntaisin päiväkävelyillä vain suomi on sallittua.
Formaali opetus ei varmaankaan tässä tapauksessa toimi, joten kannattaa ottaa luovat keinot käyttöön!
se valitus suomalaisesta jalkapallosta on jo olemassa!
t.ap
italialaisessa saunassa... ;)
Nyt pitää oikeasti ottaa itseä ja miestä niskasta kiinni. Ensiksi Makuuniin vuokraamaan joku leffa, ja sitten kirjakauppaan.
t.ap
Täällä on tullut hurjan hyviä ideoita!
Musiikin kuuntelu on aivan loistava keino, samoin TV:n ja elokuvien katselu. Siinä ei tosiaan edes huomaa oppivansa.
Lehtien ja kirjojen lukeminen on toinen. Jos ei muuten meinaa käynnistyä, niin entä jos hän joskus lukisi jonkun suomenkielisen sadun lapsille?
Tutut pariskunnat ovat harrastaneet myös sitä, että tietyt tilanteet ovat aina suomenkielisiä. Puhuvat esim. kotona ruotsia, mutta sunnuntaisin päiväkävelyillä vain suomi on sallittua.Formaali opetus ei varmaankaan tässä tapauksessa toimi, joten kannattaa ottaa luovat keinot käyttöön!
Olemme myös asuneet 8 v Suomessa ja mies kyllä puhuu suomea hyvin, käyttää sitä töissään sekä kirjallisesti että suullisesti ja myös perheeni ja ystävien kanssa käytämme suomea. Siitä huolimatta kielitaitoa pitäisi kohentaa, jos haluaa esim. ryhmässä pystyä kommunikoimaan sujuvasti, ja mieheni haluaisi.
Meillä mies on tykännyt opetella suomea sarjiksista sekä aikakauslehdistä. Kaljalla käyminen parin kaverin kanssa on tosiaan myös hyvä keino :-) ja sitten olemme pelanneet erilaisia lautapelejä suomeksi aika paljon. Kahdestaan suomen kielen käyttäminen ihan normaalikeskusteluissa tuntuu tosiaan teennäiseltä.
Siis esim. että tiistaisin töiden jälkeen kotona kommunikoidaan koko ilta vain suomeksi. Yhdessä illassa ehtii jo tulla paljon eteen uutta sanastoa. Aikaa ei juuri kannata lyhentää: jos sovitaan, että suomea puhutaan vain seitsemästä kahdeksaan, tuo aika on helppo istua tuppisuuna. :)
Meillä omassa kaksikielisessä perheessäni lapset lauleskelevat toisella kotikielellään Singstaria ja oppivat huomaamattaan sekä sanoja että rakenteita.
MIKSI ap:n miehen pitää parantaa suomentaitoaan, kun ilmeisestikään hän ei koe sitä arkielämässään (työssä, kotona, suvun kanssa) tarvitsevansa? Eli siis ehkä avain motivaatioon (tai sen puutteeseen) löytyy parhaiten siitä, mitä oikeasti kokee tarvitsevansa.
Minulla myös englanninkielinen mies, emme tosin asu Suomessa (emmekä myöskään engl. maassa). Mies itse haluaisi parantaa suomentaitoaan (pärjää perhepiirissä, Suomessa käydessämme kaupassa jne. mutta mitään syvällisiä keskusteluja ei voi käydä tai tehdä työtä suomeksi, ei tosin tarvitsekaan), minä olen puolestani sitä mieltä, että mieluummin parantaa sitten vaikka ranskaa/espanjaa, josta oikeasti olisi hänelle työelämässä hyötyä (osaa siis englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja suomea)...
Suomessa niin ehkä huomaisit, että suomalaisiin on vaikeaa saada kontaktia (muualla kuin Helsingissä) muulla kuin suomenkielellä. Ja lisäksi ei siitä suomenkielentaidosta varmasti haittaa töissä olisi. Lisäksi mies aina valittaa kun tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja ihmiset katsovat kaupoissa kun englanniksi keskustelemme. Jotta pysyisimme Suomessa, uskon, että suomenkielen taito olisi tärkeää miehenkin viihtyvyyden kannalta. Mies vain uskoo kielitaitonsa olevan parempi kuin se onkaan.
Motivaatio hukassa. Kieltämättä. Mutta miten sen motivaation löytää???
t.ap
Ei tosin kieltäydy suoraan kursseista, mutta tyytyy oppimaan "lennossa", koska ne kurssit on oikeesti ihan p-stä. Lukee esim. lehtiä hiukan suomeksi, kyselee multa tosin sanoja yms. Mut en ole painostanut puheen opetteluun, oppii kun oppii.
Ja hei: Englannin kielellä pärjää kyllä todellakin muuallakin kuin siellä ihanassa Helsingissä. HUOH...