Lue keskustelun säännöt.
4 v poika ei usko mitään, hermot menee!
09.01.2010 |
4 v poikani on ihan uskomaton pässinpää! Vänkää vastaan vaikka kuinka käskisi tekemään jotain.
Esim. tänään pyysin siivoamaan lelunsa lattialta. Ei suostu. Pyysin varmasti yhteensä kaksikymmentä kertaa. Vein pari kertaa jäähylle, sanoin jättäväni jokailtaisen iltasadun lukematta. Välillä istuin vieressä ja jankkasin hänelle, että istut siinä niin kauan että olet lelut kerännyt. Vasta, kun kolmannen kerran huusin raivostuneena, että sähän siivoat, niin alkoi itkien siivota.
Sama pukemisen kanssa. Saa sanoa monenmonituista kertaa. Ja jos ei tottele, laitan sille itse vaatteet. Tällöin vänkää vastaan ja sanoo laittavansa itse, yrittää ottaa jo laitetut vaatteet pois ja sanoo laittavansa itse uudestaan. Mutta sitten alkaakin puuhailla muuta.
5 v isoveli siivoaa ja pukee mallikelpoisesti. Mutta kyllä 4 veenkin pitäisi jo hoitaa tällaiset asiat, eikö? Hoidossa samantyyppisiä ongelmia, mutta mulle kai vänkää enemmän vastaan.
Kerta kaikkiaan raivostuttavan kovapäinen lapsi!
Kommentit (23)
Meilla kanssa ihan samanlainen 4-vuotias. Luulin jo, etta kyseessa on joku "valmistus-virhe"! Ihanaa kuulla, etta kuuluukin vain ikaan. Ennen niin herttainen poika on nyt viimeiset pari kk ollut kuin pirun vallassa. Ei tottele mitaan ja ainoa elamantehtava nayttaa olevan muiden, etenkin minun ja pikkuveljen, kiusaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään meidän 4- vuotias löi isoveljeään nyrkillä kovaa selkään.
Karjasin nurkkaan, tämä alkoi valitsemaan nurkkaa??
Nurkassa tohisi omiaan. Kun rauhottui, päästin pois ja sanoin että pyytää anteeksi veljeltään. Halasi muttei sanallisesti pyytänyt anteeksi.
Annoin sen mennä sillä.
Myöhemmin kerroin miehelle tapahtuneesta ja poika sanoi ettei PYYTÄNYT anteeksi..
Hyppii nyt vaan nenille!
Olen ottanut viimeaikoina vähän eri tavan lähestyä ongelmaa: koitan keksiä jotenkin positiivisempia ohjeita ja käskyjä: tehdään vaikka siivouksen ennätys tai muuta "lässytystä" ja minusta tämä toimii.
Älä karjase ensikerralla, sattuu vaan omaan kurkkuun vaan kuiskaa: siivoa autot koppaan niin mennään pelaamaan muistipeliä tai lukemaan Tatua ja Patua!
Olen lukenut kirjan Pelastakaa pojat ja välillä sitä täälä hehkutan: vaikka erään isän tietokonepelistä tuli poikien tapa siivota huone, näin:
Isä sanoo komennus-sanan ja pojat leikkii robootteja jotka nostaa lattialta pyydetyn tavaran ja vie sen paikalleen.
Ehkä joku tollanen voisi olla pelastus?
Meillä 4- vuotiaalla pojalla on selvä sylikausi. Koitan ehtiä pyytämään syliin ennenkö tuo ehtii itse kompiä syliin: leikkaan kynsiä, hiuksia, rasvaan ja poika tykkää huomiosta ja mylläämisestä.
Meillä myös esikoinen saa reippaana erilaista palautetta. Olen itseäni seurannut miten erilailla heille pitää puhua ja ihan tietosesti koitan keksiä pienistäkin asioista nuoremmalle kehuja.
Muista ettei pikaparannusta ole, mutta koita nähdä lapsi vähän eri valossa.
Oma 4- vuotiaani on aika herkkä, vaikka siitä saa helposti koheltavan kuvan niin joku siinä on että tarkemmin katsottuna on esikoista herkempi, vaikka raakuus on pinnalla.
Loukkaantuminen on todella yleistä pojalla nyt: ja ihan teatraalista! Naama menee myttyyn, kädet valuu miltei maahan.
Näihin puutun sanomalla että saat olla vihanen ja saa harmittaa; tänään yksi tällänen oli kun syötiin ruokaa. Lapset halus leipää ja luvattiin jos syö ruuan ensin.
Esikoinen söi ruokansa ja sai leivän, tämä 4- vuotias halusi leivän ja ilmoitti ettei jaksa ruokaa.
Ja taas hurjat ilmeet! Tulee ihan naaman eteen näyttämään ilmeitään (en naura), sanoin vaan että jos ei ruokaa jaksa mutta leivän jaksaa niin saa odottaa leipää muutaman tunnin että on välipala.
-Hyväksyi asian.
Koita ottaa rennosti, tue jos on väsynyt vaikka.
Jaksa noita lapsen ylilyöntejä tunteissa, että alkaa itkemään. Paha olisi jos luovuttaisit tilanteessa.
Kyllä se siitä!
4-vuotias tyttö ei tahdo totella mitään. Kaikkeen vastaus on yleensä ei ja kaikesta pitää vääntää kättä, uhkailla ja lahjoa. Taitaa kuulua tähän ikään. Ennen totteli ja oli kiltimpi. Tosin aikamoinen tättärää on kyllä luonteeltaan, mutta nyt kyllä tosiaan koittelee äiteen hermoja.