Äidin masennus
tarttuuko se lapseen? Jos äiti on ahdistunut ja viahinen taisurullinen,miten se näkyy lapsessa? Mun sydän särkyy kun katson ystäväni lasta joka selvästi oireilee. Äiti tietää ja ymmärtää mutta on raukka niin syvällä olossaan että en tiedä mitä tehdä..
Kommentit (8)
että äiti saa levätä ja lapsi saa kivaa tekemistä.
No totta kai lapsi kärsii jos vanhempi on masentunut. Vaikea tässä nyt on kavereitasi tuntematta sen enempää kommentoida.
Onko äiti hoidossa? Saako perhe tukea? Voitko itse tukea perhettä?
ehkä halusinkin vaan purkaa oman pahan oloni johonki. Ja mikäs sen parempi kun av:) Juu lapsi on mahdollisuu´ksien mukaan meillä. Yleensä äidin kanssa. Ja me samalla tietysti harrastamme kyökkipsykologiaa:)Miten sitä ottais asenteen ettei oma päivä mene ihan pilalle kun kantaa kaikki maailman murheet niskassaa. Miehelle totesi että vanhenin tänään ainakin 10 vuotta:(
Sun velvollisuus aikuisena on suojella lasta eli
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/…
"Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia."
Ja vielä yksi kopioitu kokemus toisesta keskustelusta tueksesi:
"Meillä asui taannoin naapurissa perhe, jonka meteli kuului asuntoomme. Ylimpänä äänessä oli useimmiten äiti, joka huusi lapsilleen suunnattomasti. Siinä vaiheessa, kun kielenkäyttö alle kouluikäisiä lapsia kohtaan alkoi olla sopimatonta (lapselle huudettiin, että ole vitun huora hiljaa), puutuin asiaan.
Soitin paikalliseen sosiaalitoimistoon ja kerroin tilanteen niin kuin sen omasta mielestäni näin. Ottivat perheeseen yhteyttä ja hirmuinen karjuminen loppui kuin seinään.
Jonkin ajan kuluttua tapahtuneesta keskustelin tuon perheen äidin kanssa ja sanoin, että teillä tuntuu olevan nykyisin rauhallista kotona. Äiti puhkesi kyyneliin ja kertoi, että joku ihana ihminen oli soittanut sossuun ja kertonut heidän perheensä ongelmista. Sen jälkeen he olivat olleet miehensä kanssa parisuhdeterapiassa ja vaimo oli saanut masennuslääkityksen. Heiltä oli monta ongelmaa ratkennut, kun olivat saaneet ammattiapua.
Hiljaisena kuuntelin ja onnittelin mukavista muutoksista. Sain kokemuksen myötä rohkeutta vastedeskin tehdä ilmoituksen, jos mielestäni tilanne sitä vaatii. Aina ei yritys auttaa lähimmäistä mene karille vaan voi toisinaan tuottaa paljonkin."
on vihainen torjuva aggressivinen. Menee jonku aikaa ennen kuin uskaltautuu leikkiin. Lopulta touhusi meidän lasten kanssa täyttä häkää. Ihan sydän suli kun näki kuinka nautti:) Tää on nyt niinpäällä että tuntuu tältä. Kyllä se tästä varmaanki.
Ainakin lapsi pystyy ilmaisemaan vihaansa tilanteesta. Pahempi olisi jos lapsi olisi oikein sellainen yliylikiltti, jolle kehittyy aikaa myöten persoonallisuushäiriö. Tärkeintä olisi että lapsella olisi edes yksi ihminen jonka kanssa voi puhua rehellisesti ja aidosti lapsen tunteista.
onki ollu niin paska päivä kyseisen asian tiimoilta että ehkä en edes ansaitse vastauksia. Mun sydäntä oikein riipii kun ajattelen asiaa omalle kohdalle. Miten teillä avioero-lapset reagoi? On vaan niin järkyttävän tosi että moni lapsi voi niin huonosti. Kun seuraan sitä läheltä tekee niin pahaa että voisin oksentaa.