Minä muistan kulkeneeni lapsena 4 kilometrin koulumatkan 34 asteen pakkasessa kävellen

pakkasissa ja ei ole ollut mitään ongelmaa.

Pukeutumiskysymys vain.

on sulaa hulluutta! Siis ei ole missään muodossa terveydelle hyväksi.

en suostu menemään ulos ja en vie lastani kävelemällä päiväkotiin. Niin paljon rakastan itseäni ja lastani.

kouluun reilun kilometrin matkan kävellen. Piti tehdä ylimääräisiä hyppelyitä ja sormien ja varpaiden heilutteluita ja hölkätä sen minkä keuhkot kestivät, jotta en olisi jäätynyt matkan varrelle. Nauratti tilanteen karmeus. Posketkin olivat niin jäässä, etteivät taipuneet nauruun, vaan niihin sattui, kun nauratti. Sisällä sulattelin pisteleviä ja särkeviä sormiani ja varpaitani ja pieniä vaaleita paleltuma-alueita kasvoissani.

Jopa 3 500 kuolemantapausta vuosittain

Kylmän vaarallisuus unohtuu usein



Turun Sanomat 21.12 2009 01:29:14



Kylmyyden aiheuttamiin terveyshaittoihin ei kiinnitetä paukkupakkasiin tottuneessa Suomessa tarpeeksi huomiota, väittää Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen ja Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Simo Näyhä .



–?Suomalaiset ovat tottuneet elämään kylmässä ympäristössä ja tosiasiassa pärjäämmekin täällä hyvin. Kylmän aiheuttama kuolleisuus on Suomessa pienempää ja alkaa alemmissa lämpötiloissa kuin leudommissa maissa, esimerkiksi Välimeren maissa ja Englannissa. Ehkä tämä on johdattanut meidät siihen uskomukseen, että kylmyys ei ole meidän oloissamme merkittävä vaaratekijä, Näyhä toteaa.



Hän muistuttaa, että tosiasiassa kylmän suoraan tai välillisesti aiheuttamat terveyshaitat ovat Suomessa edelleen määrällisesti merkittävät.



–?Kylmyys aiheuttaa talvesta riippuen 2?500–3?500 ylimääräistä kuolemantapausta vuosittain. Määrä on kymmenkertainen verrattuna liikennekuolemiin. Suurin osa kylmän aiheuttamista kuolemista on sydänkohtauksia, aivohalvauksia tai hengityselinten sairauksista johtuvia kuolemia.



Näyhän mukaan viranomaiset ovat ohjeistaneet kansalaisia puutteellisesti kylmän vaaroista.



–?Myös terveydenhuoltohenkilöstön koulutus on ollut kylmäasioissa puutteellista. Tämä kuvaa juuri sitä, miten huonosti asia on tunnettu. Vasta nyt sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut vuodenvaihteessa ilmestyvän oppaan terveydenhuollon ammattihenkilöstölle. Se ilmestyy osana ympäristön vaaratekijöitä koskevaa opasta, ja siinä on nyt ensimmäistä kertaa ohjeistusta sekä kylmän että kuuman varalle.

Elintason nousu

vähentänyt kuolemia



Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenes suomalainen saa vakavan paleltuman elämänsä aikana. Paleltuma- eli hypotermiakuolemat ovat harvinaisia, mutta ne ovat jonkin verran lisääntyneet viime vuosikymmeninä.



–?Hypotermiakuolemia on muutamia kymmeniä vuosittain. Olennainen myötävaikuttava tekijä niissä on liiallinen alkoholinkäyttö, Näyhä toteaa.



Kylmyydestä aiheutuvien kuolemantapausten kokonaismäärä on Suomessa hitaasti vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana.



–?Tämä johtuu osaksi talvien lämpenemisestä, osaksi parantuneesta kylmänsuojauksesta. Väestötasolla tärkeä kylmältä suojaava tekijä on todennäköisesti ollut elintason paraneminen – lämpimät asunnot, kulkuvälineet ja vaatetus, Näyhä arvelee.

Riski kasvaa jo

alle +15 asteessa



Kylmäkuolleisuutta lisääviä sairauksia ovat muun muassa sydämen sepelvaltimotauti, aivojen verenkiertohäiriöt ja keuhkosairaudet. Sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyy väestössä kylmänä aikana enimmillään noin 30 prosenttia, aivohalvauskuolleisuus noin 40 prosenttia ja hengityselinsairauksista johtuva kuolleisuus nousee noin kaksinkertaiseksi.



Kylmän aiheuttama riski alkaa kasvaa kun vuorokauden keskilämpötila alittaa +15 asteen, eli lämpötiloissa, joita ei vielä pidetä erityisen kylminä.



–?Lämpötilan laskiessa edelleen kuolleisuus mainittuihin sairauksiin lisääntyy lähes suoraviivaisesti. Syksyllä ja alkutalvesta lisäys on jyrkkä ja keväinen lasku hieman loivempi. Tämä johtuu siitä, että syksyinen elimistö ei ole vielä sopeutunut kylmään ja myös pukeutumiskäyttäytymisen muutokset tapahtuvat viiveellä, Näyhä toteaa.



Kylmyyden on myös todettu huonontavan sairauskohtausten ennustetta. Esimerkiksi sydänkohtauksen ennuste on kylmänä aikana huonompi kuin muulloin.



Kylmä vuodenaika lisää kuolemantapauksia myös välillisesti.



–?Tunnettuja ovat lumenluontikuolemat lumipyryjen jälkeen. Syynä ovat kylmäaltistus, yläraajoilla tehtävä raskas työ ja sydämen jaksottainen kuormittuminen lumikuormaa nostettaessa.



VAPPU PITKÄNEN

Kuvat (1)



* Pakkaselta on tärkeintä suojata pää, kädet ja

arvelen 40-50.

kun joutui bussipysäkille kävelemään 4km, 7 aikaan aamulla. Koulu oli 20km päässä. Maalla ei katuvaloja ollut ja edes taskulamppua ei annettu. Ja joskus talvella oli tullut lunta 30 cm ja aura-auto ei ollut vielä aurannut teitä. Oli kamala rämpiä siellä suojalumessa, kun kengät kastui märäksi.

5: elämää pohjoisessa, osa 2; meidän perällä joka perheessä oli ainakin yksi auto. AINA löytyi joku vanhempi, joka pystyi pahimpana pakkaskautena joustamaan työajastaan niin, että kyyditti lapset kouluun. Ja seuraavana aamuna sitten seuraava vanhempi jousti jne. Koulun aulaeteinen oli auki jo kauan ennen kahdeksaa, ja siellä odoteltiin.



Mä en pistäis kovassa pakkasessa pientä lasta kävelemään kouluun kuin max. kilometrin. Kun koulumatkan suhteuttaa lapsen ikään ja kokoon, niin samoilla kriteereillä suuri osa aikuisistakin sais kulkea työmatkansa jalan. Mut jostain syystä eivät vaan kulje. ;)

esim. Oulu on kuuluisa pyöräteistään ja opiskeluaikana oli pyörätiet talvellakin täynnä näitä työmatkapyöräilijöitä.

talvet läpi pyöräillen ja kävellen töihin ja välillä pakkasta oli yli -30km ja työmatkaa 5km.

voi olla myöhemmin elämässäsi joku kyseisistä sairauksista. Lisäksi paleltumavammat ovat yleisiä, ja ne tulevat terveellekin.



http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00140