*****Tammikuun tähdet**** vko 1

... kun eilen semmoinen luotiin viestiä kirjoittaessani.



Soitin just äitipolille ja antoivat ya-kontrolliajan torstai-aamulle. Ahdistaa jo valmiiksi ne synnytyssalilääkärin tutkimukset, minkä tiedän olevan yhtä kuin kovakourainen ronklaus :/



Elisabet ja Beckham 41+3

Riesa mainitsi viestittään tuon "kirves sängyn alla" - myytin. Meillä entuudestaan kaksi tyttöä ja tämä kolmas lapsi sai alkunsa kesken rakennusprojektin. Mies laittoi viestiä kesken rakennuksen, että oliko tänään se " vauvan teko ilta " ja olihan se. Ja tässä sitä nyt ollaan, ultran mukaan poika vauva masussa :)



Eilen reippailin oikein kunnolla ( no, kauppakeskuksessa sisällä ) ja tuttu myyjäkin kysäisi, että olenko lähtenyt vauhtia hakemaan. Iltapäivällä vielä lasten kanssa pihalle. Kävelin hissukseen loivaa pulkkamäkeä ylös ja alas, kuopus hiihti ja häntä sai kyllä ihan urakalla nostella ylös maasta. Illalla olikin sitten kamala kipu nivusissa ja selässä. En meinannut liikkeelle päästä. Itku silmässä keksin mennä kuumaan vaahtokylpyyn ja sain kaveriksi kaksi tytön tylleröä. Sinne me ängettiin kylpyyn ja kivaa oli! Iltaisin nyt ollut ihan napakoita supistuksia ja niin oli eilenkin. Selässä tuntuu menkkamaista jomotusta ja alapäätä vihloo. Loppuvat kuitenkin lyhyeen kun sänkyyn menee. Äsken olin ulkona kuopuksen kanssa tuolla pikku pakkasessa ja hyvää teki. Täytyy vain ottaa rauhallisesti, koska paikat kipeytyy muuten liikaa.



Tuosta synnytyksestä. Mä olen kokenut myös veden parhaaksi kivun lievittäjäksi. Kuumassa suihkussa olen viihtynyt molempien kohdalla. Oliko lapsivesien menolla jotain tekemistä ammeeseen pääsyn kanssa? Kummankaan kohdalla eivät ole minua ammeeseen laskeneet. Ja liikkuminen supistusten aikana ehdotonta. Jumppapallokin on hyvä vaihtoehto. Itse olen synnyttänyt vuoteessa puoli-istuvassa asennossa, mutta ehkäpä nyt uskaltautuisi jakkaralle?



Täällä kanssa mahanahka pinkeällä ja maha koko ajan niin kireällä, että ihan hengästyttää! Sormet edelleen turvoksissa ja oikean käden sormet lähes tunnottomat ja voimattomat. Tavarat tippuu ja hajoilee. Välillä sitten hajoilee koko mamma.



Voimia ja jaksamisia kaikille loppumetreille! Nyt on mentävä ruokkimaan kuopus ja sitten täytyy hakea esikoinen eskarista.



Minsku rv 36 + 5

Huomenta piti sanoa!

Sormet tekivät turhan nopean virheliikkeen ja viesti lähti turhan aikaisin matkaan.

Sirkusta koko aamu täynnä. Nuorimmat heräävät niin aikaisin, ja aloittavat leikin, ettei tässä ehdi itse edes kahvia juomaan.

Pakkasta paljon, ja mies otti auton töihin. Muuten ajaakin urheilullisena henkilönä töihin aina pyörällä, oli keli sitten mikä tahansa. :-)

Meillä yritetään kyllä kuntoilla ja omasta itsestään huolehtiminen on tärkeää. Hommattiin nyt menneenä kesänä uudet maantiepyörät, joilla kilometrien taittuminen on ilo. Samalla hankittiin ihan "ajan puutteen" vuoksi harjoitusvastus autotalliin, johon voidaan kiinnittää pyörät ja harjoitella kotona. Tämä siis siksi, ettei aikaa välttämättä riitä lähteä spinning harjoituksiin salille, joten meillä ajetaan spinningit talvisin kotona. :-) Mies on "vanha" spinning ja body pump vetäjä, joka nyt on "lomalla" harjoitusten vedosta. Ja siksipä sitä pumpataankin kotona.

:-)

Mukavaa kun alkaa vauvoja syntymään, niitä tyttöjäkin. Täällä tuo tytön tulo on sitten varma tapaus. Miehellä on varmasti ihan liikaa naisgeenejä kropassa ja siksi ei edes kirves auta sängyn alla, vaikka kuinka muuta yrittäisi. Eli meille tulee sitä samaa sorttia :-)



Täällä meidän talossa tuoksuu vieläkin puhtaat koirat. Tuo koiran shampoo ja hoitoaina tuoksuu niin taivaallisen hyvälle että! Koirien turkit ovat niin ilmavat että ja kuminauhat päässä tosisaan suloisia.

Eilen tuli sitten päätös kennelnimestä ja näin suomalaisena patrioottina täällä ruotsin puolella nimeksi tuli FINNHIT'S.

Tässä odotellaankin nyt juoksua toiselle että päästyään tervehtimään isäehdokasta suomen puolella sitten myöhemmin. :-)



Mitäs vielä? Kyllä on jutut kuivat, kun omaa napaa vain kirjoittaa...



Niin, kaikille ensisynnyttäjille ja muillekin pieni "tips". Tuosta kivusta ja synnytyksen kulusta ja kivunlievityksestä kun on puhuttu niin antaisin mielelläni kokeilun arvoisen vinkin. Yrittäkää rouvat olla mahdollisen paljon omilla jaloilla ja liikkeessä, kun synnytyksen aika koittaa. Älkää kammetko itseänne sänkyyn, koska ette todellakaan voi siinä asennossa kontrolloida synnytyskipua ja silloin voi monesti tulla koko juttuun se iso PANIIKKI ja tunne ettei sitä hommaa kestä. Pyytäkää mennä suihkuun tai käyttäkää ammetta jos sellainen on tarjolla. Itse synnyttänyt veteen pari kertaa ja amme ollut tarjolla joka synnytyksessä. Mahtava juttu.

Liikkukaa ja keinukaa supistusten aikana. Nojatkaa sänkyyn...olkaa polvillanne...mitä tahansa.

Itse en sänkyä käytä, ja teenkin aina vauvat seisaaltaan, kontallaan tai luvan tullen veteen.

Mahtavaa!!!

Pitäkää silmänne auki ja keskittykää omaan kehoonne. Muistan viime vuonna kun eräästä huoneesta, käytävän päästä kuului ihan kauhea huuto, ihan kuin päätä olisi leikattu. Minä ja mies katsottiin toisiamme, ja kysyttiin kätilöltä että ohhoh mitäs tuolla tapahtuu...ja meidän prinsessa syntyi siitä vartti myöhemmin ilman huutoja tai kauhukiljumisia.

Kätilökin totesi että ai miten mukavaa olla mukana äänettömässä synnytyksessä, jossa ensimmäinen huuto kuuluu vauvan suusta.

Mutta, uskokaa tai älkää, kun keskitätte voimanne siihen että itse puskette vauvan ulos (kuin että huudatte täysillä ja voimanne menee kaikki siihen)

menee homma varmasti nopeammin ja helpommin.

Tämä on vanha fakta eikä siihen fakiiria tarvita.

Tämä siis vain neuvona kaikille, jotka sitä haluavat kokeilla. EI missään nimessä pakko.

Kuten sanottu, kukin tallaa tavallaan.