Miksi annatte lastenne tapella keskenään? Miksi sallitte sen?

Vaan selvittävät välejään jatkuvasti verbaalisesti haukkumalla toisiaan. Osaavat kyllä molemmat keskustella sivistyneesti minun kanssa mutta eivät ilmeisesti keskenään.

onneksi minulla on vain yksi lapsi, joka käyttäytyy sivistyneesti.

Et tiedä mitään kun sinulla on se yksi lapsi. On meilläkin ollut yksi lapsi ja ei se kenenkään kanssa tapellut.

Sisarus tappelut ei tarkoita sitä, että tappelisi jonkun ulkopuolisen kanssa.

Tämä keskustelu ei ollut sinua varten, joten älä tule viisastelemaan tänne.

Et tiedä mitään kun sinulla on se yksi lapsi. On meilläkin ollut yksi lapsi ja ei se kenenkään kanssa tapellut. Sisarus tappelut ei tarkoita sitä, että tappelisi jonkun ulkopuolisen kanssa. Tämä keskustelu ei ollut sinua varten, joten älä tule viisastelemaan tänne.

minä tämän keskustelun aloitinkin. Siksi juuri kauhistelenkin. en minä sallisi lasten tappelua jos minulla olisi useampi lapsi. Vanhempi, joka sallii lasten tappelut, on vain laiska, eikä viitsi kasvattaa lapsiaan ja pitää kuria. Hän ajattelee että antaa lasten muksia toisiaan niin luonto koulii kyllä. Ei se niin saa mennä. Minä en myöskään ymmärrä miten vanhemmat sallivat että lapset kiroilevat tai sanovat äitiä tyhmäksi. minun lapseni ei ole ikinä kertaakaan kiroillut eikä sanonut äitiä tyhmäksi, vaikka on jo yläkouluikäinen. Kyse on siitä, mitä vanhemmat sallivat.

ap

erotuomarina meidän poikien kanssa....tuskin olis ap:tään siihen?!



ja juu, pojat osaavat kyllä käyttäytyä todella hyvin koulussa, harrastuksissa tai esim. kyläsä, kaupungilla jne ja ovat haluttua kaveriseuraa, mutta veljesten väliset "riidat" nyt vaan kuuluvat lasten elämään:) Kas kun nekin kasvattavat lapsia!!



t. 8 pojan äiti

Et tiedä mitään kun sinulla on se yksi lapsi. On meilläkin ollut yksi lapsi ja ei se kenenkään kanssa tapellut. Sisarus tappelut ei tarkoita sitä, että tappelisi jonkun ulkopuolisen kanssa. Tämä keskustelu ei ollut sinua varten, joten älä tule viisastelemaan tänne.

minä tämän keskustelun aloitinkin. Siksi juuri kauhistelenkin. en minä sallisi lasten tappelua jos minulla olisi useampi lapsi. Vanhempi, joka sallii lasten tappelut, on vain laiska, eikä viitsi kasvattaa lapsiaan ja pitää kuria. Hän ajattelee että antaa lasten muksia toisiaan niin luonto koulii kyllä. Ei se niin saa mennä. Minä en myöskään ymmärrä miten vanhemmat sallivat että lapset kiroilevat tai sanovat äitiä tyhmäksi. minun lapseni ei ole ikinä kertaakaan kiroillut eikä sanonut äitiä tyhmäksi, vaikka on jo yläkouluikäinen. Kyse on siitä, mitä vanhemmat sallivat.

ap

Ajattelin vaan kun kuulostaa siltä että hänet voi jyrätä ihan kuka vaan:/ No kaitpa hän on siihen lapsesta asti tottunut...

Miten luulet, että lapsesi pärjää tulevaisuudessa esim. työpaikalla?

vaan aikoo akateemiselle uralle sivistyneiden ihmisten pariin.

ap

riippuu millainen tappelu on meneillään.. Toista ei saa oikeasti satuttaa, silloin puutun ja menen väliin. Ja muutenkin usein, jos kielenkäyttö alkaa olla rumaa..mutta mutta..



Meillä 6v tyttö ja pian 3v poika, ja jos joka nahisteluun puuttuisin olisin itse hermoraunio ;) En jaksa enkä ehdi (enkä halua) koko ajan puuttua nahisteluihin.

Eli jos "tappelu" on tyyliin "byäääää, äiti toi otti mun kädestä lelun, yäää, anna se tänne äiti sano että se antaa, mulla oli se ensin ja kohta taas toinen huutaa ja kiljuu se on mun mun eikä ole yäää äitiii"..niin välillä vaan suljen korvani enkä ole kuulevinani- ja kas, hetken päästä lapset itse sopivat riidan ja leikkivät taas niin nätisti. "Okei, saat sitten pitää tuon jos minä saan tämän" "Okei".



Eivät siis aina tarvitse sitä aikuista sinne sotkemaan...kunhan tosiaan eivät oikeasti satuta pahasti toisiaan eivätkä sano tosi rumasti tms.



Ja kyllä esim. meidän eskarilainen osaa sitten käyttäytyä muualla ihan hienosti vaikka kotona saattaa välillä rääkyä kuin mikäkin kauhukakara...

jotta he selviytyvät aikanaan työelämässä, lukekaapa tämä Liisa Keltikangas-Järvisen artikkeli:



http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=827…

Yhden lapsen äitinä olemme varmaan kaikki kauhistelleet tappelevia sisaruksia ja ajatelleet vanhempien olevan laiskoja ja saamattomia. Kas kun kaikista meistä on useamman lapsen myötä tullut juuri noita saamattomia, huonoja vanhempia. Kumma juttu.



Itse naureskelen teille yhden lapsen äideille joilla juuri tällaisia idiootimaisia ajatuksia.



Itse olin loistava kasvattaja ennen esikoiseni syntymää. Vielä yhden lapsen aikana olin omasta mielestäni kohtalaisen hyvä vanhemmuudessa. Toisen, ja viimeistään kolmannen lapsen syntymä sitten avasi silmäni lopullisesti. Silloin loppui multa muiden vanhempien arvostelu.

Yhden lapsen äitinä olemme varmaan kaikki kauhistelleet tappelevia sisaruksia ja ajatelleet vanhempien olevan laiskoja ja saamattomia. Kas kun kaikista meistä on useamman lapsen myötä tullut juuri noita saamattomia, huonoja vanhempia. Kumma juttu. Itse naureskelen teille yhden lapsen äideille joilla juuri tällaisia idiootimaisia ajatuksia. Itse olin loistava kasvattaja ennen esikoiseni syntymää. Vielä yhden lapsen aikana olin omasta mielestäni kohtalaisen hyvä vanhemmuudessa. Toisen, ja viimeistään kolmannen lapsen syntymä sitten avasi silmäni lopullisesti. Silloin loppui multa muiden vanhempien arvostelu.

mielestäni nykyvanhemmat sallivat lapsiltaan liian huonoa käytöstä.

ap

Miten joku 1,5 vuotiaan kanssa keskustellan sivistyneesti? Tai edes 3 vuotiaan?



Onko sulla omia sisaruksia? Oletko koskaan riidellyt heidän kanssaan?



Eikö teillä vanhemmatkaan koskaan riitele?



Pelottava ajatus, että yritetään viimeiseen asti välttää riitelyä. Siinä sitä vasta ahdistuksia ja patoutumia tuleekin. Kyllä suuttuminen ja sen osoittaminen on sallittua, ja lapsilla ei vielä verbaaliset taidot riitä ratkaisemaan riitoja sanallisesti. Kyllä siinä on ihan normaalia välillä tönäistä toista tai napata lelu kädestä.



Ja ihan akateemisia tulee tod. näk. meidänkin lapsista. Ainakin mikäli vanhempiinsa tulevat.

Tyttö on 8v ja poika 5v, ja aika siivosti ovat keskenään. Nahisteluihin puutun vain silloin, kun itseäni ärsyttää, mutta varsinaisia käsirysyjä tarkkailen enemmän ja puutun tarvittaessa. Joutuvat myös pyytämään anteeksi toisiltaan joskus.

Miten joku 1,5 vuotiaan kanssa keskustellan sivistyneesti? Tai edes 3 vuotiaan? Onko sulla omia sisaruksia? Oletko koskaan riidellyt heidän kanssaan? Eikö teillä vanhemmatkaan koskaan riitele? Pelottava ajatus, että yritetään viimeiseen asti välttää riitelyä. Siinä sitä vasta ahdistuksia ja patoutumia tuleekin. Kyllä suuttuminen ja sen osoittaminen on sallittua, ja lapsilla ei vielä verbaaliset taidot riitä ratkaisemaan riitoja sanallisesti. Kyllä siinä on ihan normaalia välillä tönäistä toista tai napata lelu kädestä. Ja ihan akateemisia tulee tod. näk. meidänkin lapsista. Ainakin mikäli vanhempiinsa tulevat.

Itselläni ei ole sisaruksia, joten ei ole kokemuksia riidoista. Me vanhemmat keskustelemme, jos olemme asioista eri mieltä. Erimielisyytensä saa ilmaista, mutta riitely on tarpeetonta. Keskustelemme minä-muodossa normaalidesibeleillä ja toista kunnioittavasti. Se, että lapsi tönäisee toista tai nappaa kädestä lelun, on erittäin paheksuttavaa käytöstä ja siihen pitää välittömästi puuttua. Sellaista ei saa sallia.

ap

Miten joku 1,5 vuotiaan kanssa keskustellan sivistyneesti? Tai edes 3 vuotiaan? Onko sulla omia sisaruksia? Oletko koskaan riidellyt heidän kanssaan? Eikö teillä vanhemmatkaan koskaan riitele? Pelottava ajatus, että yritetään viimeiseen asti välttää riitelyä. Siinä sitä vasta ahdistuksia ja patoutumia tuleekin. Kyllä suuttuminen ja sen osoittaminen on sallittua, ja lapsilla ei vielä verbaaliset taidot riitä ratkaisemaan riitoja sanallisesti. Kyllä siinä on ihan normaalia välillä tönäistä toista tai napata lelu kädestä. Ja ihan akateemisia tulee tod. näk. meidänkin lapsista. Ainakin mikäli vanhempiinsa tulevat.

Itselläni ei ole sisaruksia, joten ei ole kokemuksia riidoista. Me vanhemmat keskustelemme, jos olemme asioista eri mieltä. Erimielisyytensä saa ilmaista, mutta riitely on tarpeetonta. Keskustelemme minä-muodossa normaalidesibeleillä ja toista kunnioittavasti. Se, että lapsi tönäisee toista tai nappaa kädestä lelun, on erittäin paheksuttavaa käytöstä ja siihen pitää välittömästi puuttua. Sellaista ei saa sallia. ap

Welcome to reality!

Jaahas, provohan tämäkin oli

onneksi minulla on vain yksi lapsi, joka käyttäytyy sivistyneesti.

ihan joka päivä. Kotona on kuulemma niin tylsää ja meillä kivaa.

ap:n lapsi kuulostaa sille, että on syntynyt aavistuksen lahjakkaampana kuin meidän muiden. Jos siis ei tosiaan ole KOSKAAN riidellyt, sanonut rumasti tms.



Eikö lapsen kasvatus juurikin pidä sisällään sen, että lapselle opetetaan käsitys oikeasta ja väärästä? Lapsi ei luonnostaan osaa käsitellä mitään asioita sivistyneesti, hyvin hyvin harva (ja vielä harvempi oikeasti terve ja normaali) lapsi oppii edes kerrasta tai kahdesta.



Lapsi oppii ympäristöstään ja tästä syystä oletan automaattisesti, että aloittajan täydellinen lapsi on tynnyrissä kasvatettu, sokea ja kuuro.



Siinä olen samaa mieltä, että aikuisen velvollisuus on opettaa lasta, tarpeen vaatiessa jopa omalla kustannuksellaan (palakoon riisipuurot, katketkoon kaveripuhelut, menköön vaan oma rauha..) jotta lapsi oppisi mahdollisimman nopeasti oikeanlaisen käytösmallin, tai oikeammin olisi kai sanoa ettei lapsi ehtisi oppia vääränlaista käytöstä.



Kaikki sisarukset tappelee, niin se vaan on, mutta luulen että harvassa ovat ne perheet joissa verissäpäin painitaan.. Ja omasta mielestäni on ihan hyvä jos lapsi oppii pitämään puoliaan, toki toivon ja pidän huolta että se tapahtuu tietyissä rajoissa.



Ap valehtelee, jos väittää ettei koskaan olisi itse käyttäytynyt "hyvän käytösmallin" vastaisesti. Ap valehtelee, jos väittää ettei hänen lapsensa ole koskaan tehnyt niin. Ap valehtelee itselleen, jos uskottelee että elämä on noin helppoa. Mutta toisaalta, se ei minun päivääni pilaa.



Minun lapseni ottavat yhteen, mutta pitävät toistensa puolia, ovat toistensa parhaat ystävät.

Minun lapseni päästelivät kirosanoja jo tarhassa, mutta kehityttyään sen verran, että ymmärtävät sen olevan sopimatonta, lopettivat lähes kokonaan. Minun lapseni osaavat myös keskustella.

Minun lapseni osaavat myös olla todella, todella raivostuttavia välillä. Minun lapseni ovat minun kasvatukseni tulosta, minä ja lapseni olemme vain ihmisiä.



Hohhoijjaa...

onneksi minulla on vain yksi lapsi, joka käyttäytyy sivistyneesti.

ihan joka päivä. Kotona on kuulemma niin tylsää ja meillä kivaa.

Hänellä on sivistyneitä kavereita.

ainokaiset ovat koululuokissa ja työpaikoilla. Epistä, kun ei kaikki teekään niinku MÄ tahdon!