nyt rehellisesti vastatkaa!
kenen mies
syöttää lasta/lapsia
hoitaa yöllä ja yleensäkin
vaihtaa myös kakka vaippoja vaikka äiti on paikalla
siivoo himassa/laittaa ruokaa
päästää sinut ulos ja hoitaa vauvan/lapsen läpi yön murisematta sinulle?
ja myös aamulla herää siinä 7 auttamaan hoidossa?
meillä ku minä teen nää kaikki, todella harvoin mies laittaa ruokaa meille, ja välillä syöttää vauva pullosta kun olen sen valmiiksi laittanut...
osallistuuko liian vähän? pitääkö tyrkyttämällä tyrkyttää vauvan syliin ja sanoa että perkele olet isä hoida myös?????
Kommentit (71)
syöttää lapsia
ei nykyisellään hoida lapsia yöllä, paitsi esikon aamupotatuksen kukonlaulun aikaan (mä siis imetän yöllä, muuta ei tartte).
vaihtaa pääsääntöisesti kakkavaipat paikalla ollessaan
siivoaa esim. keittiön pääsääntöisesti, ei juuri laita ruokaa
päästää minut ulos kyllä, mutta mä en halua olla yötä pois, joten yöhoidolle ei ole vielä ollut tarvetta.
En mä tiedä, mitä sun pitäisi tehdä. Pystyykö miehen kanssa keskustelemaan järkevästi (esim lapsen ollessa unilla?)? Jos vaikka sopisitte joitain vastuualueita, jotka olisi kokonaan miehesi vastuulla hänen kotona ollessaan? Ja sinulle vapaa-aikaa tietty määrä viikossa/kuukaudessa tms. Ihan kynällä paperille.
On tehnyt/tekee kaikkea em. mainittuja asioita tasavertaisesti kanssani. No imetyksen minä olen tosin hoitanut ihan yksin :)
Mieheni käy vuorotyössä, mutta kotona ollessaan osallistuu aivan normaalisti kodin töihin ja lasten hoitoon. Pääsen jopa omiin harrastuksiinikin 4-6 kertaa viikossa. En valita. :)
Syöttää lasta/lapsia?
-juuri nytkin laittaa sapuskaa tulemaan lapsille, kun minä olen liimattu tähän, ihan päivittäinen toiminto hänelle =)
Hoitaa yöllä ja yleensäkin vaihtaa myös kakka vaippoja vaikka äiti on paikalla?
-on hoitanut kahden viimeisen lapsen yösyötö lähes kokonaan, paitsi kun imetin ja silloinkin nosti vaavan minulle, vaihtoi vaipan, röyhtyytti ja laittoi takaisen sänkyyn.. Kyllä, vaihtaa erittäin sujuvasti ja oma-aloitteisesti kakkavaipan ja pesee pyllyn ja ja pyyhkii isomman takapuolen..
Siivoo himassa/laittaa ruokaa?
-siivoaa kyllä, mutta sihen juoduin usein hieman vihjailemaan, mutten valita, koska muuten osallistuu niin paljon ja minä tykkään siivota jos hän menee vaikka lasten kanssa ulos ;) Päästää sinut ulos ja hoitaa vauvan/lapsen läpi yön murisematta sinulle?
-Kyllä onnistuu, käyn 1-3 iltana viikossa veljeni/naapurin luona kahvilla, tulen kotiin lapset nukkuu ja hommat hoidossa, eikä tosiaan valita vaan antaa mielellään minulle lepohetken ja saa itsekkin omaa aikaa lasten mentyä nukkumaan.. Myös öitä olen ollut pois, viime kesänä olin mökillä viikonlopun ja hän kaikkien lasten kanssa kotona, pienin noin 6kk, ei ongelmia!
Ja myös aamulla herää siinä 7 auttamaan hoidossa? -
-Jep, herää aikaisemminkin jos tarvetta, hän lähtee seiskalta töihin, mutta jos joku herää 5 tai6 niin antaa mielellään minun nukkua niin kauan kuin se on mahdollista ja muulloin kuin arkena hän herää aina ensin, minä siten omaan tahtiin, nukun myös päikkärit kun haluan..
Lapsia meillä kolme, koululainen, uhmis ja 1v =)
Ihan suoraa puhetta vaan omalle siipallesi, kyllä vähintään tasajako täytyy lasten hoidossa olla, minulla toki poikkeuksellisen osallistuvauinen mies..
... ihan yhtä lailla kuin miehesi on oppinut ottamaan omaa tilaa, vähän liikaakin. Sinä et tarvitse siihen miehesi lupaa tai edes hyväksyntää. Se on sinun oikeutesi ihmisenä. Ei siitä tarvitse sen kummemmin neuvotella. Lähdet vain menoihisi sen kummemmin asiasta etukäteen "nalkuttamasta". Ilmoitat esim. että huomenna minulla on jumppa klo 19. Sitten vain lähdet sinne, etkä nosta sen kummempaa meteliä asiasta.
On täysin kestämätön ja epäreilu tilanne, jos toisen vastuulla on kotona kaikki. Sinun vastuullasi on nyt oma hyvinvointisi ja oman ajan ottaminen. Ja btw, joskus on vaan pakko riidellä. Mieti, miksi pelkäät epäsopua? Tunnetko pakonomaista tarvetta miellyttää muita? Tutki omia motiivejasi ja tee muutos elämääsi.
Mutta samantapaiset fiilikset oli mullakin silloin. En voi muuta kuin toivottaa sinulle voimia ja koeta kertoa miehellesi, että tarvitset myös omaa aikaa.
Muistan, miten virkistävää oli kerrankin äitiyslomalla päästä pitkästä aikaa yksin kaupungin keskustaan ostoksille pariksi tunniksi. Se oli yhtä juhlaa, kun sai vähän aikaa ajatella vain itseään.
Meillä jäikin lapsiluku sitten siihen yhteen, kun ajattelin, etten oikeasti toiste jaksa sitä samaa ruljanssia.
Minä siis odotin, että mies illalla kotiin tultuaan ottaa vauvan syliin ja on hänen kanssaan, mutta yleensä hän ensin aina söi iltapalaa, luki postit, kävi lenkillä tai pelasi tietokoneella... kerran, kun sain käytyä puolen tunnin lenkillä, niin kotiin tullessani lapsi oli juuri itkemässä ja huutamassa ja mies puhui hänelle tosi häijysti ennen kuin huomasi, että olin tullut kotiin. Sen jälkeen ajattelin, ettei lasta voi noin vain tyrkätä miehelle, vaan asia on tosiaan valmisteltava hyvin.
Kerro miehellesi tarpeistasi.
äideillä pitäisi kuitenkin saman verran käyttää aikaa päiväsaikaan kodin askareisiin lapsien hoidon ohella kuin mitä mies on töissä.
Ei turhaan kirjoitella netissä vaan oikeasti tehdä jotain yhteiseksi hyväksi (huom. se lapsen kanssa ulkoilukin on sitä).
Eikä kyse ole siitä, ettenkö miestä kannustaisi, tai häntä moittisin.
Mies ei hoitanut lasta käytännössä katsoen ensimmäisen elinvuoden aikana ollenkaan. Mies sai lapsen suht vanhana (eka lapsi), ja poikamieselämä oli vielä vähän päällä (itsekkyys). Sanoin vain nätisti, että nyt missaat isoja asioita lapsesi elämästä, jos et halua olla mukana seuraamassa lapsesi kasvua.
Mies kyllä käy kaupassa, tekee ruokaa, siivoa, valitsee keittiönverhoja jne. Eli kotimme ei ole minun näköiseni vaan MEIDÄN näköisemmee. Mutta vauvaa ei juuri hoida. Kolme kertaa on nyt 13 kkn aikan antanut minun nukkua aamulla. Ja tämäkin oli pitkän keskustelun tulos.
Mies on älykkö (eli ei mikään junttirasisti = vaimon paikka on koti ja keittiö), joten luulen että tilanne tästä pikku hiljaa muuttuu. Etenkin kun asia pidetään jatkuvasti esillä, nalkuttamatta!
kaikkea tuota. Paitsi syöttänyt pullosta, kun mä imetin.
Ja hän ei "auttanut" hoidossa, vaan vastasi omalta osaltaan. Ja vastaa edelleen vaikka lapset on jo isompia.
Ja mies todellakin tekee kaikkea tuota. Esikoisen aikaan ei vielä oikein ymmärtänyt, mutta kasvoi isyyteen aivan mahtavasti kun asiasta keskusteltiin..
Nykyään lasten ollessa 3v - 8v. (jotka hekin voivat mm. heräillä yöllä jne.!) todellakin ollaan tasa-arvoisia vanhempia ja mies todellakin tekee osuutensa, ja enemmänkin.
Viime yönä esim. nousi 3v. kanssa kun tämä itkeskeli, nukuttaa yleensä nuorimmat lapset illalla, tänä aamuna antoi minun nukkua 11 kun tiesin että olen väsynyt. Kun heräsin oli lämmin ruoka valmis ja oli koko aamupäivän leikkinyt lasten kanssa ja tehnyt hieman kotitöitäkin..!
Tyytyväinen saa olla.. :)
meillä on kohta 5kk vauva. ennen syntymää olin huolella suunnitellut, että vaipat vaihdetaan vuorotellen jne. vauvan synnyttyä kuitenkin oma käyttäytymiseni muuttui, haluankin itse aina vaihtaa vaipat, mies tekee sen vain kerran päivässä ettei taito "unohtuisi". vauvan hoito on omasta tahdostani täysin minun vastuulla, mutta miehestäni on kyllä apua siinä mielessä, että töiden jälkeen hän aina pyytäessäni pitelee tai leikityttää poikaa sen aikaa, että saan tehtyä jotain omia juttujani. Mieheni hoitaa myös imuroinnin, minä muun siivouksen ja ruuanlaiton. Mieheni hoitaa kaupassakäynnit, ja tuo välillä ylläreitä (esim. grillatun broilerin, ettei minun aina tarvitse kokata). Todettakoon vielä, että mieheni on itä-eurooppalainen ja kristitty.
Ja käskee tuulettumaan, koska olin niin paljon kotona lasten ollessa pieniä :)