Miten KEHTAAT valittaa?
Sinä, jolla on ihanat, vilkkaat ja eloisat lapset, omakotitalo, hyvää työtä tekevä, lapsia hoitava ja kodista huolehtiva komea mies. Isovanhemmat auttavat jatkuvasti teitä lastenhoidossa. Rahasta teillä ei ole pulaa. Miten kehtaat jatkuvasti valittaa, kun olet saanut kaiken? Pyykinpesu ja siivous on muka niin rankkaa. Miksi olet halunnut kaikki lapset, kun et jaksa edes perusarkea? Käsittämätöntä! Toivoisin, että miehesi tajuaisi jo kohta jättää sinut. Minä ottaisin mielelläni sinun paikkasi, enkä varmasti valittaisi. Ota se herne pois patjan alta tai minä otan sinun miehesi.
lapseton "ystäväsi", joka ei kohta jaksa enää myötäillä juttujasi
Kommentit (17)
En muista että oma äitini olisi koskaan valittanut. Tosin en itsekään valita koskaan. Rakastan omaa perhettäni ja kotiamme. Olen niin onnellinen elämästämme, etten mitään muuta kaipaisikaan.
No ei kai kukaan itseään kunnioittava vanhempi lapsillensa valitakaan, vaikka olisi aika raskastakin. Se nyt olisi vihonviimeistä.
Meillä on ollut raskas vuosi; toinen lapsemme kuoli, rahahuolia jne., mutta silti kyllä mä koen, että voin välillä valittaa jostain ihan pikkuasiastakin. Vaikka tietenkin meillä on se suurin murhe, niin kyllä silti joku pikkuasiakin voi risoa. Mun mielestä se on vain inhimillistä.
En muista että oma äitini olisi koskaan valittanut. Tosin en itsekään valita koskaan. Rakastan omaa perhettäni ja kotiamme. Olen niin onnellinen elämästämme, etten mitään muuta kaipaisikaan.
No ei kai kukaan itseään kunnioittava vanhempi lapsillensa valitakaan, vaikka olisi aika raskastakin. Se nyt olisi vihonviimeistä. Meillä on ollut raskas vuosi; toinen lapsemme kuoli, rahahuolia jne., mutta silti kyllä mä koen, että voin välillä valittaa jostain ihan pikkuasiastakin. Vaikka tietenkin meillä on se suurin murhe, niin kyllä silti joku pikkuasiakin voi risoa. Mun mielestä se on vain inhimillistä.
Otan osaa. :(
Tosin meillä isovanhemmat eivät auta lastenhoidossa, mitä nyt pari kertaa ovat olleet hoitamassa isompaa/isompia synnytyksen aikana.
Muuten olen kyllä saanut kaiken: ihanat, vilkkaat, eloisat lapset ja komean, fiksun, rakkaan miehen, kivan talon ja hyvän työpaikan sekä tulot. Ja valitan pyykinpesusta ym, koska valitettavasti terveystilani (paha ihottuma) tekee kotihommat sietämättömiksi.
He ovat tyytymättömiä aina. Parempi sellaiset on jättääkin ja antaa kiukutella yksikseen.
kuin ystävä olisi kertonut minun elämästäni muutama vuosi sitten.
Tosin se oli joku toinen nainen joka sen miehen "otti"
Joskus satunnaisesti unohdan sen ja otan pulttia jostain turhasta, mutta yleensä kyllä omat ongelmat saavat aika nopeasti oikeat mittasuhteet ja muistan olla kiitollinen siitä mitä mulla on.
Vielä kun muistaisin kohdella tuota miestäni aina hyvin...
En jaksa enää pitää heihin yhteyttä.
lapset eivät tottele ja ovat tehneet ilkeyksiä, joista en kehtaa kertoakaan, omakotitalossa on huomattu hometta ja yksi lapsista on jo alkanut oireilla. Ei vain ole hyvistä tuloista huolimatta varaa ostaa toista asuntoa. Se komea, auttava mies on auttava vain muiden läsnä ollessa, muuten minä teen kaiken.
Mies on käynyt useampaan kertaan vieraissa, eikä myöskään osallistu taloudellisesti perheen kuluihin. Itse maksan esim kaikki lasten harrastukset, vaatteet, ruoan ym.
Isovanhemmat osallistuvat, mutta valittavat aina, kun en ole tarpeeksi hyvä äiti. Tuputtavat neuvojaan ja loukkaantuvat, jos niitä ei noudata.
Minut on lapsena raiskattu pyykkituvassa ja siksi kaikki pyykkäykseen liittyvät asiat ahdistavat.
Kärsin myös masennuksesta ja minulla on 1-2 kertaa viikossa pahoja migreenikohtauksia, joihin ei ole löydetty kunnon lääkitystä.
mihin tätä palstaa sitten tarvitaan?
Kerro huolesi ystävällesi, niin saat sympatiaa. Mistä sitä muuten tietää.
Ja en mä kulissien takia viitsi esittää pelkkää happy-happy-naamaa.
Saapahan mieskin parempaa seuraa. Jos kaverisi ei osaa olla tyytyväinen elämäänsä, niin kokeilkoot miltä se elämä yksin maistuu.
Huolehtiva komea mies on kotiloissa väkivaltainen tyranni-alkoholisti. Vilkkaat ja eloisat lapset = kurittomia kauhukakaroita. Auttavat isovanhemmat = nokkansa joka asiaan tunkevat besserwisserit.
Joskus satunnaisesti unohdan sen ja otan pulttia jostain turhasta, mutta yleensä kyllä omat ongelmat saavat aika nopeasti oikeat mittasuhteet ja muistan olla kiitollinen siitä mitä mulla on.
Vielä kun muistaisin kohdella tuota miestäni aina hyvin...
Sama täällä. Suurin ongelmani on miehelle kämättäminen ja vihaisuus :(
ihmetellään, miksei kukaan kerro, kuinka raskasta lasten kanssa oikeasti on. Ja sitten kun joku kertoo, niin sanotaan ettei saisi valittaa.
En muista että oma äitini olisi koskaan valittanut. Tosin en itsekään valita koskaan. Rakastan omaa perhettäni ja kotiamme. Olen niin onnellinen elämästämme, etten mitään muuta kaipaisikaan.