2ystävää närkästyneet kun meillä kolmas lapsi tuloillaan, miksi? ei kateutta!

loisena, joka pykää pentua putkessa työtä välttääkseen.

Miten toisten mukulat voisivat olla häiriötekijöitä heidän elämässään?



Taitaa nyt vaan hormonit heitellä.

että ihmisiä närkästyttää, jos heidän mielestään joku liioittelee tai elää ikään kuin täysillä heidän mielestään. Tätä on vähän vaikea selittää. Mutta vaikka he eivät itse haluaisi yhtään lasta, he ovat kateellisia. Ei ehkä siitä lapsesta (mistä tiedät vaikka olisivat siitäkin) vaan siitä, että joku elää ihan kaikessa rauhassa omaa unelmaansa todeksi. Ja on onnellinen? Sekin ärsyttää jos laittaa lapsen nimeksi Isabella tai maalaa talonsa vaalean roosaksi tai pukee lapsensa ihaniin vaatteisiin. Kun joku sellainen meissä elää, että eikö se vähempikin riittäisi ja mitä ne oikein kuvittelevat itsestään. En osaa nyt tätä selittää, mutta ehkä tästä saa vähän ajatuksesta kiinni.

tuttavani tekee kolmannen lapsen. Ihan siksikin koska näkee jo kauas ettei kestä kahdenkaan kanssa. Huutaa ja räyhää. Onkin kertonut että rakastaa olla raskaana. Just just.



Mutta kuvaukseesi en kyllä sovi :) Siis kavereidesi.

erään ystäväni kolmatta raskautta. Kahden lapsen kanssakin on tuntunut olevan niin raskasta, puheenaiheet ovat pyörineet lähinnä huonosti nukuttujen öiden, lasten sairastelujen ja oman ajan puutteen ympärillä, joten kyllä on muutamaan kertaan käynyt mielessä, että pitikö noin hankalaan elämään tehdä vielä kolmaskin lapsi. Itselläni on yksi, koska tiedän varmasti jaksavani olla hyvä äiti tälle yhdelle, enkä halua ehdoin tahdoin mukaan tuohon "lasten kanssa on rankkaa" -ruikutukseen.

tuo 5 oli kyllä niin hyvin kirjoittanut ja ehkä haluan uskoa tuon version.

tuskin "ystäväni" pitävät minua huonona äitinä, vaikka heidän mielestään varmaan olisin parempi äiti, jos olisin laittanut lapseni hoitoon 1v ja mennyt töihin, kuten toinen ns ystävistäni. ja mikäli lähtisin bailaamaan kun he pyytävät, ja opettaisin sen takai lapseni juoman pullosta, että päästäisiin tyttöjen kesken baanalle (no thanks vauva-aikana) jne. vahinko heille, mutta minua kiinnostaa enemmän olla perheeni kanssa. olen itse isommasta perheestä ja tiedän kuinka se on rikkaus. haluan itsekin kolme lasta ja niin, että heistä on mahdollisesti myös seuraa toisilleen.

varsinkin jos lapset on hankittu pienellä ikäerolla ja univelka vie voimia kahdenkin hoitamisesta. Pakosti tulee mieleen että tällainen äiti on ollut liian kauan kotona eikä enää uskalla palata töihin ja tottumus kotona oloon on ainoa syy kolmannelle raskautumiselle.

erään ystäväni kolmatta raskautta. Kahden lapsen kanssakin on tuntunut olevan niin raskasta, puheenaiheet ovat pyörineet lähinnä huonosti nukuttujen öiden, lasten sairastelujen ja oman ajan puutteen ympärillä, joten kyllä on muutamaan kertaan käynyt mielessä, että pitikö noin hankalaan elämään tehdä vielä kolmaskin lapsi. Itselläni on yksi, koska tiedän varmasti jaksavani olla hyvä äiti tälle yhdelle, enkä halua ehdoin tahdoin mukaan tuohon "lasten kanssa on rankkaa" -ruikutukseen.

Enkä ole koskaan valittanut elämästä tai antanut ymmärtää että meillä olisi ollut rankkaa kahden kanssa! Luulen että se on jonkinlaista kateutta, siitä huolimatta että vaikka he eivät itse haluaisi lasta niin raskaudesta ja vauvasta ja siitä ihanasta elämästä, kuten 5 kirjoitti, voi olla kateellinen. Nyt mulla on nuo 3 lasta enkä haluaisi enempää, silti olen usein kade jos kuulen jonkun olevan raskaana. Tai etenkin jos joku saa neljännen lapsen niin olen tosi kateellinen, vaikka mua ei mikään estä hankkimasta neljättä (mies tahtoisi).

varsinkin jos lapset on hankittu pienellä ikäerolla ja univelka vie voimia kahdenkin hoitamisesta. Pakosti tulee mieleen että tällainen äiti on ollut liian kauan kotona eikä enää uskalla palata töihin ja tottumus kotona oloon on ainoa syy kolmannelle raskautumiselle.

erään ystäväni kolmatta raskautta. Kahden lapsen kanssakin on tuntunut olevan niin raskasta, puheenaiheet ovat pyörineet lähinnä huonosti nukuttujen öiden, lasten sairastelujen ja oman ajan puutteen ympärillä, joten kyllä on muutamaan kertaan käynyt mielessä, että pitikö noin hankalaan elämään tehdä vielä kolmaskin lapsi. Itselläni on yksi, koska tiedän varmasti jaksavani olla hyvä äiti tälle yhdelle, enkä halua ehdoin tahdoin mukaan tuohon "lasten kanssa on rankkaa" -ruikutukseen.

Ja vielä niin, että siitä pitää selän takana jumputtaa. Minä elän omaa elämääni ja suon sen ilon niin ystäville kuin muillekin. Olen tukena jos tarvitaan, osallistun iloon jos halutaan. Ystävien valinnat hyväksyn ja tuen. Muiden valinnat minulle eivät millään tavoin edes kuulu.

Tyypillistä tämä selän takana molottaminen. Toiset elävät elämäänsä ja toiset tyytyvät tarkkailijan ja kommentaattorin rooliin.

että odotan 4.lasta niin olivat aivan kauhuissaan. Mutta syy oli meillä se, että 2.ja 3.lapsi olivat kaksoset ja itse sain vakavan komplikaation kaksosraskauden yhteydessä. Pitivät varmaan hulluna "tehdä" vielä 4.lapsi.

monet naiset katoaa sinne vauvamaailmaan ja kaikki muu jää, senkin takia että on aina kiire ja lapset sairastaa ja töissäkin pitää käydä. Ehkä he olivat jo päässään ajatelleen että kohta kaikilla helpottaa ja päästään taas viettämään aikaa yhdessä muutenkin kiljuvat lapset seurana.



Meillä on yksi ystäväperhe jonka kanssa ollaan kohta 10 vuotta vuotta puhuttu sitä "no joskus paremmalla ajalla sitten". En tiedä tuleeko sitä aikaa ikinä kun lapsia tulee koko ajan lisää. Syy ärsytykseen on siis puhtaasti itsekäs.