Koulun aikaistamista miettiville: lukekaa lastenneurologiaa

päiväkodin, jossa ollaan tietoisia juuri näiden mustien(kin) leikkien sallimisesta yms. mitä Bergström painottaa kirjoituksissaan? Siitähän ap:n avauksessa oli kyse. Leikkipainotteisesta opetuksesat en ole kuullutkaan. Olisipa hienoa, jos jossain olisi.

valitsemalla asuinalueensa. Ja toiseen kertaan, jos hakee painotettuun tms. opetukseen.

Ja päivähoitopaikan voi valita kunnan alueelta. Siinä lomakkeessahan on kohta, johon merkitään mihin haluaa. Minä merkitsin vain sen päiväkodin, johon halusin, en muita. Ja sinne lapset meni. Se vaati vain sitkeää lobbaamista sitten.

Hyvää kirjallisuutta aiheesta on mm. Marjatta Kallialan tuotanto (mm. väitöskirja Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä, Kalliala itse on Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina lto-koulutuksessa), T. Jantunen & P. Rönnberg (toim.) Anna lapsen leikkiä; T. Jantunen & R. Lautela Kuningasvuosi. Leikin kulta-aika; Rantala, T. Oppimisen iloa etsimässä. Mm. näistä olen itse saanut hyviä perusteluja leikin pedagogiselle käytölle alkuopetuksessa.

Lapsellani on neurologinen vaurio. Hän saa toimintaterapiaa ja päiväkodissa leikkiä todella tuetaan. Leikkiä tuetaan niin että hän oppii, miten leikki alkaa, mikä se idea on ja miten se loppuu. Aikuinen tukee leikissä päiväkodissa, se on tärkeää. Nyt vuoden jälkeen lapsi on oppinut leikkimään niin että leikissä on loogisuutta jota tarvitaan myöhemmin ajattelussa esim. koulussa. Vapaa leikki on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on muistuttaa lasta siitä että leikissä edetään jollain lailla.



Olen huomannut, että monet lapset tänä päivänä eivät oikeasti osaa leikkiä. Jos ajatellaan vaikka niinkin yksinkertaista mutta tärkeää leikkiä kuin palikoilla tekeminen. Jos et ohjaa lasta tekemään palikoilla, hän todennäköisesti valitsee lelun josta tulee ääniä ja muuta rätinää. Valitsepa sitten kuva, jonka avulla lapsi tekee palikoista tietynlaisen. Monilla on vaikeaa rakentaa kuva palikoista. Jos aikuinen ei ohjaa näissä leikeissä, lapsi ei välttämättä jaksa edes kiinnostua mielikuvituksesta. Joskus lasta pitää "ruokkia" että hän nappaisee kiinni.



Lapsi, jolla on sensorisen intergaation ongelmaa tai kehityksellistä dyspraksiaa, hyötyy eniten koulun varhentamisesta. Syystä että tällainen lapsi tarvitsee runsaasti toistoja, jotta hän voi ottaa kiinni ikäisensä. Oppiminen on leikkimielistä vielä ala-asteellakin. Sen pitäisi olla myös kotonakin. Ja päiväkodissa.



Esiopetus on jo tällä hetkellä koulumaista ja siihen suhtaudutaan kuin kouluun. Monissa kunnissa esiopetus kuuluukin koulutoimen alle. Eikö tämä suunta kerro jo siitä että 6-vuotias on herkässä iässä oppimaa tiedollisia asioita? Kaikki eivät ole.



Leikki vähenee myös kotona, kun lasten kanssa reissataan ostoksilla, katsellaan ohjelmia paljon jne.

eikä automaattisesti ajatella, että kouluun on mentävä kun ikätoveritkin menevät. Samoin on laita jokaikisen lapsen kohdalla.

Joulukuun viimeinen päivä syntyneestä kypsemmän kuin tammikuun ensimmäinen päivä syntyneestä? Johonkin toki on raja vedettävä, mutta alkuvuoden lapset saattavat olla ihan yhtä kypsiä kuin ne edellisen vuoden loppuvuoden lapset.

meni ilkeilyksi ja virheiden kaiveluksi.

Mä ajattelin, että oltais voitu keskustella rakentavasti.

Miksi se niin usein menee pieleen täällä..:(

Ei missään nimessä ollut tarkoituksena tuomita työkavereita, tai vanhempia jotka laittavat lapsensa aiemmin kouluun.

Toi tutkimus tuli ainakin mulle uutena tossa muutama vuos sitten. Innostuin siitä valtavasti ja aattelin jakaa tietoa hommasta. Ajattelin että aina on ihmisiä, joille asia on uutta tietoa.

ok? ap

Onneksi meillä on ap:n kaltaisia ajattelevia varhaiskasvattajia!

ei mene tavalliseen kouluun, tavalliseen luokkaan, joten se on eri asia. Erityisluokassa opetus on hyvin erilaista.

Opetus ei välttämättä ole alakoulussa aina tarpeeksi leikkimielistä, ei edes alkuopetuksessa, vaikka opetussuunnitelmassakin leikki menetelmänä mainitaan.

Lapsellani on neurologinen vaurio. Hän saa toimintaterapiaa ja päiväkodissa leikkiä todella tuetaan. Leikkiä tuetaan niin että hän oppii, miten leikki alkaa, mikä se idea on ja miten se loppuu. Aikuinen tukee leikissä päiväkodissa, se on tärkeää. Nyt vuoden jälkeen lapsi on oppinut leikkimään niin että leikissä on loogisuutta jota tarvitaan myöhemmin ajattelussa esim. koulussa. Vapaa leikki on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on muistuttaa lasta siitä että leikissä edetään jollain lailla.

Olen huomannut, että monet lapset tänä päivänä eivät oikeasti osaa leikkiä. Jos ajatellaan vaikka niinkin yksinkertaista mutta tärkeää leikkiä kuin palikoilla tekeminen. Jos et ohjaa lasta tekemään palikoilla, hän todennäköisesti valitsee lelun josta tulee ääniä ja muuta rätinää. Valitsepa sitten kuva, jonka avulla lapsi tekee palikoista tietynlaisen. Monilla on vaikeaa rakentaa kuva palikoista. Jos aikuinen ei ohjaa näissä leikeissä, lapsi ei välttämättä jaksa edes kiinnostua mielikuvituksesta. Joskus lasta pitää "ruokkia" että hän nappaisee kiinni.

Lapsi, jolla on sensorisen intergaation ongelmaa tai kehityksellistä dyspraksiaa, hyötyy eniten koulun varhentamisesta. Syystä että tällainen lapsi tarvitsee runsaasti toistoja, jotta hän voi ottaa kiinni ikäisensä. Oppiminen on leikkimielistä vielä ala-asteellakin. Sen pitäisi olla myös kotonakin. Ja päiväkodissa.

Esiopetus on jo tällä hetkellä koulumaista ja siihen suhtaudutaan kuin kouluun. Monissa kunnissa esiopetus kuuluukin koulutoimen alle. Eikö tämä suunta kerro jo siitä että 6-vuotias on herkässä iässä oppimaa tiedollisia asioita? Kaikki eivät ole.

Leikki vähenee myös kotona, kun lasten kanssa reissataan ostoksilla, katsellaan ohjelmia paljon jne.

kyllä päiväkodeista saa hyvin selkoa, kun ottaa selville. Kyselee vanhemmilta ja katselee muutenkin.



Meidän lasten päiväkodissa on selkeä rauhallinen tempo ja kumppanuus kodin kanssa on esimerkillistä. Vapaata leikkiä on paljon, mutta huolehtivat myös siitä, ettei kukaan jää yksin, että lapsen kehitystä seurataan jne.



Ja painotettu opetus tarkoittaa johonkin oppiaineeseen keskittymistä, mutta sen myötä seuraa myös se, että kouluun/luokalle on karsinta. Meidän esikoinen on painotetussa koulussa ja siellä opitaan esim. aakkoset leikkien. Ja paljon lauletaan, opitaan sanaleikein jne. Ja ip-kerhossa on kolme ohjaajaa ja lapsilla on ennen kaikkea paljon ulkoilua ja vapaata leikkiä.

Tännehän on virinnyt ihanaa keskustelua!

missä aloitetaan jo viisivuotiaina? Olen vieraillut muutamassa ja ne muistuttavat kyllä hyvin paljon suomalaista päiväkotia tai enintään eskaria. Ainoana poikkeuksena, että päivä kestää vain 3-4 tuntia. Lounaan jälkeen ei ole enää koulua joten lapsille jää sitä vapaata leikkiä enemmän kuin pitkää päivää hoidossa puurtaville suomalaisille lapsille. Toki monet ovat "hoidossa" iltapäivisinkin, mutta koulu ei kestä niin kauaa.

Jos hyvät Pisa-tulokset liittyvätkin myöhäiseen koulun aloitukseen?

Varmasti osasyy! Lisäksi esim. saksalainen rinnakkaiskoulujärjestelmä on jotain ihan muuta kuin suomalainen peruskoulu.

Jos hyvät Pisa-tulokset liittyvätkin myöhäiseen koulun aloitukseen?

myös kirjallisuusvinkeistä. Kiva saada vinkkejä erityisesti kun en mitään ennestään ymmärrä pedagogiikasta tai edes lasten kasvatuksesta:)

Terveisin se flunssainen erityisope:)

ja näitä asioita paljon pohtinut omien lasten koulunaloitusten yhteydessä. Kiitos ap asiallisesta ja ajankohtaisesta aloituksesta!



Ja Kallialan tuotanto on tosiaan loistavaa ja Kalliala aivan mahtava persoona.



Leikki on tärkeää ja nykyään monet lapset ei osaa edes heittäytyä leikkiin kun eivät ole koskaan saaneet niin tehdä.



Koulu ja päiväkoti on vain osa lapsen elämää, jokainen voi tehdä parhaansa että lapsi kotona saa leikkiä kunnolla, pitkäkestoisia, keskeytymättömiä monipuolisia leikkejä.

Yrittäkää edes!!!