Koulun aikaistamista miettiville: lukekaa lastenneurologiaa

Jos hyvät Pisa-tulokset liittyvätkin myöhäiseen koulun aloitukseen?

Varmasti suurimpana syynä on juuri tämä. Aivot ovat saaneet rauhassa rakentaa synapseja.

Toinen tärkeä tekijä on ilmainen kouluruokailu. Monissa maissa lasten lounas kuitataan heikkolaatuisella pikaruualla, joka ei anna aivoille hyvää evästä :)

Olen roikkunut tänään tällä palstalla tuntitolkulla ja tämä ketju on ollut yksi itselle antoisimmista pitkään aikaan. Nyt saunaan!



T. Kirjallisuusvinkkari, lto/luokanope, joka todella arvostaa leikkiä...

Mitä mieltä AP olet pojastani?



Hän on 3,5 v osaa jo nyt lukea (ihan oikeasti, ei ole provo) ja ymmärtää lukemansa, laskea osaa yhteen- ja vähennyslaskuja noin kahteenkymmeneen. Numerot osaa sataan. On hauska ja huumorintajuinen, tykkää liikunnasta. Neuvolassa sanoivat, että kasvattaminen tulee olemaan haasteellista ja hankalaa, sillä lapsi on poikkeuksellisen lahjakas.



Olen aikaisemmin vastustanut aikaistettua kouluunmenoa. Haluan, että lapsuus jatkuu mahdollisimman pitkään. Toivon lapsestani onnelista ihmistä, en outoa "pakkosuorittajaa".

Lapsi kuitenkin tahtoisi jo nyt kouluun. Hoidossa leikkii aina itseään vanhempien lapsien kanssa. POika on syntynyt loppuvuodesta ja on pitkä ikäisekseen. Olen ajatellut hänen kohdallaan aikaistaa kouluunmenoa. Mitä olet mieltä asiasta?

Meillä samanlaisia lapsia kuin sinun poikasi, esim. nyt eskarilainen oppi lukemaan 3,5 v., oppi uimaan 4-vuotiaana, teki omia kirjoja 4-vuotiaana jne. Leikki aina vanhempien lasten kanssa.



Kuitenkin jos menee aikaisemmin kouluun kuin muut, on aina se pienin, heikoin ja vaikkei olisikaan tyhmin niin kuitenkin "surkein" sillä luokalla. Kannattaa lukea kirja "outliers" sekin puhuu tästä että on itsetunnolle pitemmän päälle paljon hyödyllisempää olla luokassa aina se paras kuin aina se nuorin/heikoin/pienin vaikkei olisikaan huonoin. Ei lasta kannata laittaa sellaiseen paikkaan mihin hän ei yhteiskunnan normien mukaan vielä kuulu. Vanhemmissa lapsissa on kuitenkin mukana myös fiksuja tapauksia. Lapsen on hyvä antaa loistaa, omassa ikäluokassaan.

Jos hyvät Pisa-tulokset liittyvätkin myöhäiseen koulun aloitukseen?

Varmasti suurimpana syynä on juuri tämä. Aivot ovat saaneet rauhassa rakentaa synapseja. Toinen tärkeä tekijä on ilmainen kouluruokailu. Monissa maissa lasten lounas kuitataan heikkolaatuisella pikaruualla, joka ei anna aivoille hyvää evästä :)

sen verran, että monille lapsille se jääkin päivän ainoaksi lämpimäksi ateriaksi. Esim. Saksassa jossa lounas kuitataan voileivillä syödään ilalla perheen kanssa kunnon ateria sekä aamiainen on usein runsas. Lisäksi eineksiä ei ainakaan missään minun tuntemassani perheissä käytetty paljoa ,toisin kuin Suomessa. Lisäksi vihanneksia ja hedelmiä syödään enemmän.

Tuo myöhäinen koulun aloitus on minunkin mielestä hyvä aivoille ja lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle.

Nuo hyvät Pisa-tulokset minusta johtuvat enemmänkin siitä, että Suomessa on ollut hyvin homogeeninen oppilasaines verrattuna muihin maihin ja se tekee opettamisesta helpomman. Lisäksi kielemme on foneettisen vastaavutensa vuoksi helpompi oppia (siis lukemaan ja kirjoittamaan) kuin esim ranska tai englanti.

"onko tekninen lukutaito ymmärtävää lukutaitoa vai ei, mutta ikävältä tuntuu nyt 5-vuotiaani puolesta, jonka siis ensi syksynä pitäisi mennä eskariin... Täällä se on joululomalla lukenut (ja ymmärtänyt lukemansa) Risto Räppääjää ja muita vastaavantasoisia kirjoja, tutkinut maailmankarttoja, harjoitellut laskimen käyttöä yms. ihan siinä missä rakennellut legoilla ja riehunut hangessa... Kiva laittaa tuollainen eskariin, missä mitään opittavaa ei enää ole, kun ryhmätaidoissaankin menee monen ikätoverinsa ohitse ja ottaa toiset huomioon. Näin niitä häirikköjä tehdään kouluun sitten. Enhän mä voi kieltää lasta lukemasta tai laskemasta saatika pohtimasta sitä, kuinka pilvet syntyy. Vai voinko?"



JOSPA MENEEKIN SINNE SAAMAAN KAVEREITA JA LEIKKIMÄÄN PLUS SOSIAALISIA TAITOJA HARJOITTELEMAAN ??

päiväkodissa jossa leikkit on niin ohjattuja että hirvittää ulkopuolista. Sielä se mielikuvitus maailma jo hienosti tuhotaan.

Minä olen niin puhunut mielikuvitusleikin puolesta, ja siitä kuinka vapaata leikkiaikaa pitää olla paljon.

ja saan harmaita hiuksia taistellessani vapaan leikin puolesta.



Kollegat eivät jaksa lukea kirjallisuutta, ja vallalla on ns. valkea leikki. Tämä pedagoginen, valkoinen leikki on juuri sellaista toimintaa, missä lapsi ei pääse toteuttamaan itseään vaan toteuttaa kasvattajien hyväksymää jäsenneltyä toimintaa..



Se on siis aikuisen järjestämää ja määrittämää leikkiä, mistä on eliminoitu epärationaalisuus, kaaos ja leikin ideana on suunnata lapsen maailma kohti aikuisuutta...



ÄÄÄh..mä oon niin hajalla välillä ton homman kanssa.



Kun pihalla on ihania lätäköitä, niin ne lapioidaan satavauhtia pois..yms yms..sisällä määritellään koko ajan, että onkos toi nyt kotileikkiä ja et eihän toi oo mitään autoleikkiä yms..:(((



ap

Eihän sitä koulua ole aamusta iltaan? Yhtä lailla lapsi voi olla saman ajan ohjatussa eskarissa.



Kyllä oma koululaiseni leikkii kaverien kanssa välitunnilla ja koulun jälkeen.

että pääsee aikaisemmin kouluun, pois päivähoidosta? Koulussa on lyhyet päivät ja sen jälkeen pelkkää vapaata leikkiä.

Joo mä olen itse lto ja saan harmaita hiuksia taistellessani vapaan leikin puolesta. Kollegat eivät jaksa lukea kirjallisuutta, ja vallalla on ns. valkea leikki. Tämä pedagoginen, valkoinen leikki on juuri sellaista toimintaa, missä lapsi ei pääse toteuttamaan itseään vaan toteuttaa kasvattajien hyväksymää jäsenneltyä toimintaa.. Se on siis aikuisen järjestämää ja määrittämää leikkiä, mistä on eliminoitu epärationaalisuus, kaaos ja leikin ideana on suunnata lapsen maailma kohti aikuisuutta... ÄÄÄh..mä oon niin hajalla välillä ton homman kanssa. Kun pihalla on ihania lätäköitä, niin ne lapioidaan satavauhtia pois..yms yms..sisällä määritellään koko ajan, että onkos toi nyt kotileikkiä ja et eihän toi oo mitään autoleikkiä yms..:((( ap

vahvasti kohdistuu neljän tai viiden tunnin ajan siellä koulussa..



Lisäksi lapsi joutuu harjoittelemaan jäsentyneempää toimintaa myös läksyjen tekemisen parissa.



Lapsessa äynnistyy uusi identiteettin muodostamisen prosessi, kun oppijan identiteetti aloittaa syntynsä.



Päiväkodeissa tieto lisääntyy, ja leikki on kuitenkin vähemmän kontrolloitua, kuin koulussa tapahtuva toiminta.



Ja tosiaan, tuo leikin siirtyminen määriteltyyn lokeroon on juuri sitä, mistä varhaiskasvatuksessa pyritään pois.



ap

Siis ihan käytännössä? Etkä vain teoriassa?



Eka ja toka luokka on löysää, eikä läksyissä juuri ole tekemistä.

Mä lopettelen juuri tutkimusta, missä keskeisenä punaisena lankana on hallinnan ja vapauden rajapinta ja pyrkimys lapsen kokemuksen ja ajattelun vapauteen ..



Siinä eräänä keskeisenä yläkategoriana on juuri tuo leikki.



Uhkaako leikki aikuisten järjestäytynyttä maailmaa, vai nähdäänkä se luovuuden ja kyseenalaistavan ajattelun lähtökohtana..



Sellasta:)



Kiinnostavia vastauksia olen saanut peilailla eri teorian valossa. On ollut mielenkiintoista, mutta myös aika järkkyä.



Kuinka pihalla aikuiset voivatkaan olla. Ja vielä kasvattajat.



Ja mun kelat pohjaa siis punnittuun tietoon ja teoriaan, jottei kukaan nyt äidy kinaamaan mun henkilöäni vastaan. Kaikki tieto on luettavissa, ja useista lähteistä



ap

Siis ihan käytännössä? Etkä vain teoriassa?

Eka ja toka luokka on löysää, eikä läksyissä juuri ole tekemistä.

ja koulusta on tasan omat kokemukset viime vuosituhannelta.

mutta mietin miten jopa viisivuotiaina koulunsa aloittavien eurooppalaislasten kehitys eroaa pohjoismaisten lasten kehityksestä?

Jos stimulaatio siirtyy liian varhaisessa vaiheessa ainoastaan aivokuorelle, lapsen kehitys estyy.

Eli lapsesta kehittyy kyllä mahdollisesti fiksu aikuinen, muttei milloinkaan älyltään ja taidoiltaan sellainen, kuin hänestä olisi tullut ilman liian varhaista leikin kaoottisuudesta vieraannutamista.

Ei ne ole yhdyssanoja...



Onko sinulla lapsia?

mutta olenkin lto-taustainen luokanopettaja. Tosiasia on, että harvassa alkuopetuksen luokassa leikitään lopujen lopuksi kovin paljon edes niitä instrumentaaleja leikkejä, puhumattakaan vapaista leikeistä. Ja kyllä esim. kirjoitustaito (kahden ekan vuoden aikana opitaaan sekä pien- ja suuraakkoset sekä käsialakirjaimet) teettää tuntikausia paikallaan istumista ja opettelua. Minusta 1-2-luokkien opetussuunnitelma on kyllä aika tiivis, että ei se nyt ihan laulaen leikkien mene!



Moni haluaisi lapsensa kouluun aiemmin, koska pelkää lapsen jäävän paitsi kognitiivisia virikkeitä, eikä tajua, että (ainakin Bergströmin mukaan) niitä ei vielä tuon ikäisenä pidä liian paljon ollakaan.