Koulun aikaistamista miettiville: lukekaa lastenneurologiaa

Sä voit peilata sun johtopäätöstäsi vaikkapa noihin Bergstömin tuloksiin. Tai johonkin muuhun missä käsitellään normiaivojen elämää...

Mä en osaa rinnastaa noita asioita, kun mun mielestäni niissä on likaa muuttujia, jotta vois olla ihan tollee varma..

Ap.

"Eli viittaat siihen, että mikäli neurologisesta häiriöstä kärsivälle lapselle suositellaan koulun aloitusta aiemmin, tämä osoittaisi sen olevan hyväksi myös lapselle joka ei kärsi häiriöstä?"

Vaan näin: kun aikaisempaa koulunaloitusta suositellaan neurologisista ongelmista kärsiville lapsille, en usko, että siitä olisi haittaa lapselle, jolla ei ole neurologisia ongelmia. Jos "tavallinen" lapsi osoittaa kiinnostusta ja lahjakkuutta koulunkäyntiin kuusi vuotiaana, ja muut tarvittavat kouluvalmiudet löytyvät, en usko, että varhaisesta koulun aloituksesta on haittaa.

Se on hyvä, jos sä tunnet paljon ihmisiä joille toi on selvä juttu.

Meillä varhaiskasvatuksessa sekä koulunkin puolella, vain harva on tietoinen tosta...ja se on huolestuttavaa. Varsinkin jos se muuten on hyvin tiedossa.

ap

Miten voit luulla, että tuo on jollekulle uutta tietoa??

Minulla on kaksi lasta, 5 ja 7, ja tunnen paljon tämänikäisten muita äitejä.



Ihan on peruskauraa, kuule, vanhempien puolella.



Pelottaa entistä enemmän, jos ammattikasvattajissa tietämys on noin heikkoa.

Minä en tästä tiennyt. Lapseni on tosin vasta vauva, joten ei ole ollut ajankohtaista perehtyäkään asiaan. Nyt ainakin osaan lueskella asiasta etukäteen.

Mä oon ollu aivan helisemässä. Ja ketään ei tunnu kiinnostavan. Eikä ne usko vaikka kertoskin..Huoh.

Ihanaa että on tiedossa laajasti:))

ap

Minulla on kaksi lasta, 5 ja 7, ja tunnen paljon tämänikäisten muita äitejä.

Ihan on peruskauraa, kuule, vanhempien puolella.

Pelottaa entistä enemmän, jos ammattikasvattajissa tietämys on noin heikkoa.

Ja mitä tulee tiedon soveltamiseen, miten se vaikuttaa sinun ja tuntemiesi valistuneiden äitien ajatteluun?

Minulla on kaksi lasta, 5 ja 7, ja tunnen paljon tämänikäisten muita äitejä.

Ihan on peruskauraa, kuule, vanhempien puolella.

Pelottaa entistä enemmän, jos ammattikasvattajissa tietämys on noin heikkoa.

Matti Bergström: Mustat ja valkeat leikit.1997

Ihana kirja!

Minä en tästä tiennyt. Lapseni on tosin vasta vauva, joten ei ole ollut ajankohtaista perehtyäkään asiaan. Nyt ainakin osaan lueskella asiasta etukäteen.

sekä koulun että päiväkodin sen mukaan, missä myös tämä tieto oli hallussa. Ja olen säädellyt lasten hoitopäivän pituutta, ip-kerhon määrää jne. jotta molemmilla pysyisi tasapaino ja vapaata leikkiä tulisi tarpeeksi.

Haitta ja hyöty pohdinta on vähän turhaa tällaisessa asiassa. Ensinnäkin ala-asteen koulupäivät ovat niin lyhyitä ensimmäisillä luokilla, että ei sitä leikin lopuksi voi kutsua. Jos lapsi on 3-4 tuntia päivässä kouluopintojen parissa (välitunnit leikitään useimmiten kavereiden kanssa) niin siinä jää kyllä leikkiaikaa runsaasti. Leikki loppuu lapsilta liian varhain nykyisin, mutta ei kyllä koulun vuoksi.



Päiväkodissa oli keskustelu, jossa kysyttiin vanhempien mielipiteitä siitä mitä he toivoivat päiväkodilta. Vanhemmat ehdottivat: soittamista, laulamista, kädentaitoja, puutöitä, hiihtämistä, luistelua jne. Minä olin ainut joka toivoi, että lapset saisivat leikkiä. Leikkiminen ei ole kovin arvostettua monien vanhempien taholla. Itse uskon, että pienille lapsille on enemmän haittaa esim. lukuisista harrastuksista kuin varhaisesta koulun aloituksesta. Televisio ja pleikkarit yms. lienevät pahempia leikkiajan varkaita kuin koulu.



Lapset kehittyvät eri aikaan. Lapsien neurologisessa kehityksessä voi hyvinkin olla vuoden ero kouluiässä ja se menee vielä normaalin piikkiin. Enemmänkin pitäisi katsoa lasta yksilönä kuin tuijottaa pelkkää ikää. Uskon, että jotkut lapset hyötyvät varhaisesta koulunaloituksesta. Uskon, että suurimmalle osalle lapsista siitä ei olisi hyötyä eikä haittaa. Uskon, että joillekin lapsille siitä olisi haittaa.

Itse olen joutunut jälkikäteen katumaan sitä, ettemme älynneet aikaistaa tyttäremme kouluunmenoa. Hän on syntynyt alkuvuodesta, on ikäisekseen isokokoinen, sosiaalisesti lahjakas ja akateemisiltakin taidoiltaan erittäin hyvin kehittynyt.



Eskarivuosi oli hänelle todella karmea ja turhauttava. Vaikka päiväkodin eskariryhmä oli todella pieni (7 lasta), tyttäremme tarpeita ei huomioitu mitenkään. Hän joutui tekemään samoja äidinkielen ja matematiikan tehtäviä kuin muu ryhmä, ja nuo tehtävät olivat hänelle tietysti turhauttavan helppoja. Taitavuus johti tietysti myös siihen, että häntä kiusattiin välillä todella inhottavasti. Kiusaamiseenkaan ei puututtu mielestämme riittävästi, ja se jatkui koko eskarivuoden ajan.



Koulussa kävi sitten niin, että tyttäremme siirtyi joulun jälkeen 2. luokalle, sillä kaikki ensimmäisen luokan asiat olivat jo hyvin hallussa. Nyt tyttäremme on 5. luokalla vuoden ikäistään vanhempien kanssa ja pärjää koulussa erinomaisesti. Miksipä ei pärjäisi, sillä koulunkäynti on hänelle erittäin helppoa. Leikki ei ole jäänyt hänen elämästään missään vaiheessa, ja tyttäremme leikkii edelleen paljon. Ja TV:stä katsotaan edelleen päivittäin Pikku Kakkosta. Jos tyttäremme olisi mennyt kouluun vuotta aiemmin, tilanne ei varmaan olisi mitenkään olennaisesti erilainen. Tyttäremme olisi kuitenkin välttynyt todella kurjalta eskarivuodelta ja siihen liittyviltä ikäviltä muistoilta. Jos päättäisin asiasta nyt, laittaisin lapsemme kouluun vuotta aiemmin.

Periaatteessa aikaistamista ei suositella juuri näiden lasten aivotutkimukseen perustuvien tulosten perusteella, mutta tuskin siihen tosiaan maailma kaatuu...

olennaisinta on ehkä kuitenkin se, että koulun aloituksen aikaistamisessa eivät vaikuta vanhempien omat ambitiot..

Jokainen funtsii mikä on just kulloisessakin yhteydesä jees.

ap

Haitta ja hyöty pohdinta on vähän turhaa tällaisessa asiassa. Ensinnäkin ala-asteen koulupäivät ovat niin lyhyitä ensimmäisillä luokilla, että ei sitä leikin lopuksi voi kutsua. Jos lapsi on 3-4 tuntia päivässä kouluopintojen parissa (välitunnit leikitään useimmiten kavereiden kanssa) niin siinä jää kyllä leikkiaikaa runsaasti. Leikki loppuu lapsilta liian varhain nykyisin, mutta ei kyllä koulun vuoksi.

Päiväkodissa oli keskustelu, jossa kysyttiin vanhempien mielipiteitä siitä mitä he toivoivat päiväkodilta. Vanhemmat ehdottivat: soittamista, laulamista, kädentaitoja, puutöitä, hiihtämistä, luistelua jne. Minä olin ainut joka toivoi, että lapset saisivat leikkiä. Leikkiminen ei ole kovin arvostettua monien vanhempien taholla. Itse uskon, että pienille lapsille on enemmän haittaa esim. lukuisista harrastuksista kuin varhaisesta koulun aloituksesta. Televisio ja pleikkarit yms. lienevät pahempia leikkiajan varkaita kuin koulu.

Lapset kehittyvät eri aikaan. Lapsien neurologisessa kehityksessä voi hyvinkin olla vuoden ero kouluiässä ja se menee vielä normaalin piikkiin. Enemmänkin pitäisi katsoa lasta yksilönä kuin tuijottaa pelkkää ikää. Uskon, että jotkut lapset hyötyvät varhaisesta koulunaloituksesta. Uskon, että suurimmalle osalle lapsista siitä ei olisi hyötyä eikä haittaa. Uskon, että joillekin lapsille siitä olisi haittaa.

Tosin ihmettelen kuinka olet päässyt valitsemaan lapsesi hoitopaikan ja koulun tuollaisen tietämyksen perusteella. Meille tavallisille pulliaisille se useimmiten vain osoitetaan kunnan toimesta "ota tai jätä" periaatteella. Väitän kuitenkin, että aika harva vanhempi on erityisen tietoinen leikin merkityksestä lapsen kehitykselle saati sitten erilaisten leikkien merkityksestä (vrt. Bergström).

sekä koulun että päiväkodin sen mukaan, missä myös tämä tieto oli hallussa. Ja olen säädellyt lasten hoitopäivän pituutta, ip-kerhon määrää jne. jotta molemmilla pysyisi tasapaino ja vapaata leikkiä tulisi tarpeeksi.

Etten sanoisi loistava! Mut se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, vai miten se meneekään...



Onneksi tää palsta ei ole tarkoitettu oikeakielisyyden tenttipaikaksi. Mulla ainakin näppäimistö on sen verran surkeessa kunnossa, että virheitä tulee tahtomattakin. Tärkeintä kait, että asia tulee ymmärretyksi.



Vähän samaa juttua kuin ap olen ajanut takaa, kun pienten lasten vapaa-aikaa kuormitetaan älyttömän monilla harrastuksilla:/ Että se siitä vapaasta 10 tunnin leikistä koulun jälkeen: )



T. toinen äiti/lto/luokanope

Mun omat lapset ovat myös lukeneet erittäin varhain yms..akateemiset taidot on ollu kondiksessa.



Ne on kyllä pysytelleet samalla luokalla ikäistensä kanssa, ja hyvin ovat pärjänneet.



En mä mielestäni viitannut aloituksellani tällasiin juttuihin, vaan ihan tohon Bergströmin tuloksiin koskien leikkiä.



Ideanahan oli, että lapsista varmasti kasvaa fiksuja ja kivoja aikuisia varhaisella jäsentyneellä pedagogiikallakin, mutta täyteen mittaansa ihminen pääsee, mikäli kaaos saa jatkua niin kauan kuin se kyseiselläkin lapsella jatkuu..



Ja taas: tää ei oo mun keksintöä, vaan Bergströmin..

Etten sanoisi loistava! Mut se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, vai miten se meneekään...

Onneksi tää palsta ei ole tarkoitettu oikeakielisyyden tenttipaikaksi. Mulla ainakin näppäimistö on sen verran surkeessa kunnossa, että virheitä tulee tahtomattakin. Tärkeintä kait, että asia tulee ymmärretyksi.

Vähän samaa juttua kuin ap olen ajanut takaa, kun pienten lasten vapaa-aikaa kuormitetaan älyttömän monilla harrastuksilla:/ Että se siitä vapaasta 10 tunnin leikistä koulun jälkeen: )

T. toinen äiti/lto/luokanope

AV:lla on järkevä keskusteluketju!! Olen kahden lapsen äiti, km ja erityisopettaja, enkä juuri koskaan vieraile tällä palstalla sen huonon tason vuoksi. Flunssaista mieltä piristi kummasti kun täällä on järkevää keskustelua:) Ehdotan, että nuo älykääpiöt, jotka huomauttelevat oikeinkirjoituksesta, jätetään tästä eteenpäin omaan arvoonsa... Minä en ainakaan kyttää kenenkään oikeinkirjoitusta, en muiden enkä omaani, kun tällaiselle palstalle äkkiä jotain naputtelen:)



Mutta itse asiaan. Olisiko tarjolla muita kirjallisuusvinkkejä koskien leikkiä ja sen meritystä lapsen kehitykselle? Toivoisin saavani ideoita tuoreista kirjoista tai kirjoista,jotka mielestänne yksinkertaisesti kuuluvat "pakko lukea"-osastoon. Olen ehdottomasti vapaan leikin puolesta puhuja ja pohdin jopa vakavasti heittäytymistä tutkijaksi pois koulun orjuuttavasta päiväohjelmasta... Haluaisin niin turvata lapselle vapaamman päiväohjelman, mutta tämä on mahdollista aniharvassa koulussa. Kansallista opetussuunnitelmaa kun voisi käytännön tasolla toteuttaa niin monella eri tavalla. En pidä laisinkaan perinteisestä mallista, jossa lapsi oiskelee irrallisia oppiaineita kerralaan aina 45 minuuttia... Mitä sirpaleisella tiedolla tekee?? Tärkeämpää olisi oppia laajoja kokonaisuuksia, jotka oikeasti ankkuroituvat aiempaan opittuun tietoon/kokemukseen mielekkäällä tavalla....



Noh, tästä voisin saarnata sata vuotta... Mutta siis kiitos erinomaisesta keskustelunavauksesta ja mielläni ottaisin vastaan hyviä kirjallisuusvinkkejä koskien leikkiä ja leikin pedagogiikkaa:):)

http://www.kajaaninkampus.oulu.fi/index.php?1207

valitsemalla asuinalueensa. Ja toiseen kertaan, jos hakee painotettuun tms. opetukseen.



Ja päivähoitopaikan voi valita kunnan alueelta. Siinä lomakkeessahan on kohta, johon merkitään mihin haluaa. Minä merkitsin vain sen päiväkodin, johon halusin, en muita. Ja sinne lapset meni. Se vaati vain sitkeää lobbaamista sitten.

ovat yleensä aikuiselle mieleisiä, jos lapset leikkivät leluilla kuten leluntekijä on tarkoittanut. Niin siistiä ja kätevää, nättiä leikkimistä. "Hyvä" leikkijä vähät välittää leluntekijän aatteista ja käyttää leluja ja muuta tavaraa uskomattoman luovasti leikissä. Aikuisesta hommassa ei ole mitään hienoa, kun kaikenlaista rompetta leikkiin haalitaan. Äitinä välillä menee hermot näiden leikkien kanssa, mutta yritän jaksaa rompeleikkejäkin. Lasten lelut on nykyään aika "valmiiksi leikittyjä", mutta onneksi lapsilla on enemmän mielikuvitusta. kuin leluntekijöillä.

Joulukuun viimeinen päivä syntyneestä kypsemmän kuin tammikuun ensimmäinen päivä syntyneestä? Johonkin toki on raja vedettävä, mutta alkuvuoden lapset saattavat olla ihan yhtä kypsiä kuin ne edellisen vuoden loppuvuoden lapset.