Koulun aikaistamista miettiville: lukekaa lastenneurologiaa
ja erityisesti aivotutkimusta tehnyttä Matti Bergströmiä.
Jos stimulaatio siirtyy liian varhaisessa vaiheessa ainoastaan aivokuorelle, lapsen kehitys estyy.
Eli lapsesta kehittyy kyllä mahdollisesti fiksu aikuinen, muttei milloinkaan älyltään ja taidoiltaan sellainen, kuin hänestä olisi tullut ilman liian varhaista leikin kaoottisuudesta vieraannutamista.
Lasta ei saa vieraannuttaa epärationaalisesta leikin maailmasta, sillä alempien aivokerrosten ja ylemmän aivokuoren välinen liikenne läpi limbisen keskuksen vähenee dramaattisesti.
Kommentit (73)
Yhdyssanana kirjoittamista puoltaa niiden käsitteen mukainen olemus.
On kolme lasta.
Ei ne ole yhdyssanoja...
Onko sinulla lapsia?
Että-sanan eteen ei tule tuossa pilkkua...
Toivottavasti et oikeasti ole toiminut opettajana.
Käsitten mukainen on yhdyssana, mutta ensimäisessä sanassa ollut genetiivipääte pistää sormet laulamaan miten huvittaa:)
Olin keskittynyt tuohon neurologiaan pohjaavaan keskusteluun, enä juurikaan kiinnittänyt huomiota kuinka tekstiäni suollan. Sori, että:D
Olen kyllä toiminut opettajana sekä eka-, että tokaluokalle, ja kiinnittänyt tuolloin varmasti huomiota oikeinkirjoitukseen:) Enemmän olen kuitenkin kiinnittänyt huomiota toteutuvaan pedagogiikkaan.
Että-sanan eteen ei tule tuossa pilkkua...
Toivottavasti et oikeasti ole toiminut opettajana.
Ja edelleenkään ne eka luokka ja toka luokka eivät ole yhdyssanoja. Oppisit jo sinäkin jotain.
sillä suurimmalla osalla kouunsa aloittavista. Eli harjoittelua vaatii. Loppupäivän vapaan leikin määrä riippunee lapsen iltapäivähoidosta. Omila lapsilla kuluu aikaa aika paljon myös koulumatkaan, ruokailuihin, läksyjen tekoon yms. Ekaluokkalaiseni on kotona n. 12.45 ja menee nukkumaan n. klo 21, joten n. 8h - em. toimet jää leikkiaikaa.
Mutta kyseessä siis omalta osaltani nimenomaan koulunalkamisiän alentamisen vastustaminen ja yksittäistapauksissakin sen pohtiminen huolellisesti ja monipuolisesti.
-ei ap-
kouluun mennessään.
Ja eka ja toka luokka on vasta koulunkäynnin harjoittelua.
Päivä on neljä tuntia. Loppupäivä on sitä vapaata leikkiä. Semmoiset 10 tuntia päivässä, vai mitä?
Ja kai se päivähoitokin ennen muuta pitää käsittää varhaiskasvatuksellisena ja pitää lapset hoidossa tarpeeksi lyhyitä päiviä, jotta vapaalle leikille jää aikaa.
Oletko eri mieltä ap:n kanssa, vai mikä on mielipiteesi kyseiseen asiaan? mitä tulee sijaisiin, niin kuule kaikenlaisia on! ja pienin paha on taatusti se, että AV:lla kirjoittaa yhdyssanoja erikseen!
-ei edelleenkään ap-
Ja edelleenkään ne eka luokka ja toka luokka eivät ole yhdyssanoja. Oppisit jo sinäkin jotain.
Olen ollut viimeisen vuoden vapaalla tehdessäni tätä tutkimusta. Ollessani kiinteästi työelämässä en ole huomannut halveksivani työkavereitani.
Olen ollut huolissani lapsen näkyvyydestä ja roolista varhaiskasvatuksessa.
Olen ollut myös huolissani pedagogisen tietoisuuden tasosta. Välillä on tuntunut, että toimintaa ja kasvatusta ohjaava ajattelu pohjaa ennemminkin omaan kokemukseen ja hetkessä herääviin impulsseihin, kuin objektiiviseen tietoon.
Tai teoreettisen tiedon, sekä käytännön tiedon synteesiin itse asiassa.
ap.
Odottelen täällä kielitoimiston palveluja:D
onko tekninen lukutaito ymmärtävää lukutaitoa vai ei, mutta ikävältä tuntuu nyt 5-vuotiaani puolesta, jonka siis ensi syksynä pitäisi mennä eskariin... Täällä se on joululomalla lukenut (ja ymmärtänyt lukemansa) Risto Räppääjää ja muita vastaavantasoisia kirjoja, tutkinut maailmankarttoja, harjoitellut laskimen käyttöä yms. ihan siinä missä rakennellut legoilla ja riehunut hangessa...
Kiva laittaa tuollainen eskariin, missä mitään opittavaa ei enää ole, kun ryhmätaidoissaankin menee monen ikätoverinsa ohitse ja ottaa toiset huomioon. Näin niitä häirikköjä tehdään kouluun sitten.
Enhän mä voi kieltää lasta lukemasta tai laskemasta saatika pohtimasta sitä, kuinka pilvet syntyy. Vai voinko?
Ja juuri neurologisista syistä. Kun on pidennetty oppivelvollisuus, niin koulun aloittaminen 6 vuotiaana on järkevää. Varsinkin kun lapsi osoittaa kiinnostusta numeroihin ja kirjaimiin, sekä jaksaa istua paikallaan ja tehdä tehtäviä.
Miksi sitten neurologisista ongelmista kärsiville lapsille suositellaan koulun aloittamista aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus, jossa vapaaehtoinen esikoulu 5 v, ja oppivelvollisuus alkaa 6 v koulussa), jos se kerran on haitallista aivojen kehitykselle? Eiköhän neurologit tiedä aika paljon aivojen kehityksestä.
"pelottaa millaiset sijaiset lapsiamme opettaa."
Täällä se paskasti kirjoittava ktm osallistuu etsimään virheitä...
vaan vastasin sille, joka kertoi minulle, että yli puolet ekaluokkalaisista osaa lukea. Kaikilla lukutaito ei ole vielä silloin ymmärtävää. Kuinka hyvin tiedät /tunnet eskaria, kun osaat sanoa, ettei eskarissa ole opittavaa? Kukaanhan ei estä sinua laittamasta lastasi kouluun vuotta aiemmin, itseasiassa se on nykyään helpompaa kuin aiemmin. Ei kaikista lukevista ja laskevista ja lahjakkaista tule koulussa häiriköitä. Myytti sekin.
onko tekninen lukutaito ymmärtävää lukutaitoa vai ei, mutta ikävältä tuntuu nyt 5-vuotiaani puolesta, jonka siis ensi syksynä pitäisi mennä eskariin... Täällä se on joululomalla lukenut (ja ymmärtänyt lukemansa) Risto Räppääjää ja muita vastaavantasoisia kirjoja, tutkinut maailmankarttoja, harjoitellut laskimen käyttöä yms. ihan siinä missä rakennellut legoilla ja riehunut hangessa...
Kiva laittaa tuollainen eskariin, missä mitään opittavaa ei enää ole, kun ryhmätaidoissaankin menee monen ikätoverinsa ohitse ja ottaa toiset huomioon. Näin niitä häirikköjä tehdään kouluun sitten.
Enhän mä voi kieltää lasta lukemasta tai laskemasta saatika pohtimasta sitä, kuinka pilvet syntyy. Vai voinko?
neurologisesta häiriöstä kärsivälle lapselle suositellaan koulun aloitusta aiemmin, tämä osoittaisi sen olevan hyväksi myös lapselle joka ei kärsi häiriöstä?
Perustan koko aloitukseni lastenneurologin tutkimustulokselle. Idea ei ole omani.
Meneekö lapsi siis tavalliselle luokalle?
Kyse on mielestäni niin eri asiasta, että en osaa sanoa mitään. Ainoa mikä tulee mieleen, liittyy tukitoimiin ja avustajien saatavuuteen tjms..
Ap
Ja juuri neurologisista syistä. Kun on pidennetty oppivelvollisuus, niin koulun aloittaminen 6 vuotiaana on järkevää. Varsinkin kun lapsi osoittaa kiinnostusta numeroihin ja kirjaimiin, sekä jaksaa istua paikallaan ja tehdä tehtäviä.
Miksi sitten neurologisista ongelmista kärsiville lapsille suositellaan koulun aloittamista aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus, jossa vapaaehtoinen esikoulu 5 v, ja oppivelvollisuus alkaa 6 v koulussa), jos se kerran on haitallista aivojen kehitykselle? Eiköhän neurologit tiedä aika paljon aivojen kehityksestä.
ne, joiden alkuosana on lyhyehkö adjektiivi, pronomini tai yhdistämätön lukusana: hyväntuulinen, tämänaamuinen, samansuuruinen, senhetkinen, kahdentyyppinen.
- Pronomini- ja adjektiivialkuiset -inen-loppuiset sanajaksot _voidaan_ kirjoittaa myös erilleen, jos alkuosaa painotetaan tai se on pitkähkö: tämänkaltainen (tämän kaltainen), vastaavantyyppinen (vastaavan tyyppinen).
- Substantiivialkuisten kirjoitustapaan vaikuttaa iolmauksen vakiintuneisuus. Yhteen kirjoitaan sellaiset sanajaksot, joilla on vakiintunut, erikoistunut merkitys, mutta erilleen satunnaiset liitot: kansainvälinen ~ joukkueiden välinen, tarkoituksenmukainen ~ vakuutusehtojen mukainen, kyseenalainen ~ mielivallan alainen.
Lähde: Tampereen yliopiston Oikeinkirjoitusopin kurssin luentomoniste.
(ap, auttoiko tämä) Terveisin, sivustaseuraaja
meni ilkeilyksi ja virheiden kaiveluksi.
Mä ajattelin, että oltais voitu keskustella rakentavasti.
Miksi se niin usein menee pieleen täällä..:(
Ei missään nimessä ollut tarkoituksena tuomita työkavereita, tai vanhempia jotka laittavat lapsensa aiemmin kouluun.
Toi tutkimus tuli ainakin mulle uutena tossa muutama vuos sitten. Innostuin siitä valtavasti ja aattelin jakaa tietoa hommasta. Ajattelin että aina on ihmisiä, joille asia on uutta tietoa.
ok? ap
kuin väärin...
Et sitten ole koskaan kuullut tyylilajeista?
Meille sanottiin aikoinaan eskarissa, että lapsemme voisi mennä kouluun vuotta aikaisemmin (emme olleet itse edes harkinneet), mutta ei suositeltu juuri tällaisten asioiden takia, mistä sinä kirjoitat. En tosin tiennyt tällaista tieteellistä faktaa asiasta.
"Eli viittaat siihen, että mikäli neurologisesta häiriöstä kärsivälle lapselle suositellaan koulun aloitusta aiemmin, tämä osoittaisi sen olevan hyväksi myös lapselle joka ei kärsi häiriöstä?"
Vaan näin: kun aikaisempaa koulunaloitusta suositellaan neurologisista ongelmista kärsiville lapsille, en usko, että siitä olisi haittaa lapselle, jolla ei ole neurologisia ongelmia. Jos "tavallinen" lapsi osoittaa kiinnostusta ja lahjakkuutta koulunkäyntiin kuusi vuotiaana, ja muut tarvittavat kouluvalmiudet löytyvät, en usko, että varhaisesta koulun aloituksesta on haittaa.
ne, joiden alkuosana on lyhyehkö adjektiivi, pronomini tai yhdistämätön lukusana: hyväntuulinen, tämänaamuinen, samansuuruinen, senhetkinen, kahdentyyppinen.
- Pronomini- ja adjektiivialkuiset -inen-loppuiset sanajaksot _voidaan_ kirjoittaa myös erilleen, jos alkuosaa painotetaan tai se on pitkähkö: tämänkaltainen (tämän kaltainen), vastaavantyyppinen (vastaavan tyyppinen).
- Substantiivialkuisten kirjoitustapaan vaikuttaa iolmauksen vakiintuneisuus. Yhteen kirjoitaan sellaiset sanajaksot, joilla on vakiintunut, erikoistunut merkitys, mutta erilleen satunnaiset liitot: kansainvälinen ~ joukkueiden välinen, tarkoituksenmukainen ~ vakuutusehtojen mukainen, kyseenalainen ~ mielivallan alainen.
Lähde: Tampereen yliopiston Oikeinkirjoitusopin kurssin luentomoniste.
(ap, auttoiko tämä) Terveisin, sivustaseuraaja
Miten voit luulla, että tuo on jollekulle uutta tietoa??
kouluun mennessään.
Ja eka ja toka luokka on vasta koulunkäynnin harjoittelua.
Päivä on neljä tuntia. Loppupäivä on sitä vapaata leikkiä. Semmoiset 10 tuntia päivässä, vai mitä?
Ja kai se päivähoitokin ennen muuta pitää käsittää varhaiskasvatuksellisena ja pitää lapset hoidossa tarpeeksi lyhyitä päiviä, jotta vapaalle leikille jää aikaa.