Tammikuun 2009 Taaperot!

Minäkin oon ihmetelly mihin kaikki on hävinneet ku ei oo oikeen kukaan kirjoitellu pitkiin aikoihin. En oo sitte itsekkään viitsinyt...



ONNEA KATJALAH ja onnea Hömpällekkin, vaikkei toivottu plussa ollutkaan. Toivottavasti teillä sujuu kaikki hyvin molemmilla! Peukut pystyyn. :)



Kivaa kuulla, että joku muukin vielä imettää. Olis kiva kuulla teiltä, että miksi olette "ajautuneet"/päätyneet/tahtoneet taaperoimettäjiksi?? Mulla on kauheen huono omatunto ollu ku oon ollu niin "laiska", että meillä vielä tissitellään kans. Kaikki mun lähipiiristä, paitsi mies ja oma äiti, pitää tätä taaperoimetystä jotenkin outona. En mää imetä enää ku illalla ja yöllä...joskus lipsun ja päikkäreille tai niiden jälkeen imetän. Mut yritän tosiaan lopetella... Haluaisin nähdä olisko imetyksen lopetuksesta hyötyä öihin.



Meillä siis yhä heräillään öisin. Kolmisen kuukautta sitten herättiin vielä 4-8 kertaa yössä, mut päiväimetyksien loputtua ne väheni 2-4 kertaan yössä. Nyt en oo aktiivisesti edes yrittänyt lopettaa yöimetyksiä, ku menee jo noinkin hyvin yöt. Annan aina vasta joskus klo 03 jälkeen tissiä. Ja päiväunet on vakiintuneet niin hienosti klo 12-14 joskus jopa klo 15 saakka.



Minkä verran teidän muiden taaperoilla on hampaita?!



Kalle tykkää kovasti touhuilla ulkona. Ostettiin kunnon kevätpuku niin saa huoletta ryösiä tuolla menemään. :) Ihanaa ku edessä eka kesä omalla pihalla!



Kertokaahan muutkin kuulumisia?!

Miten sujuu pottailu?? yms



Amelie ja Kalle

Meidän poika syntyi (rv 39+4) 14.4 aamuyöllä ja mitoin 3566g, 50cm ja 33,5cm. Terve poika kaikista epäilyistä huolimatta ja kotiin päästiin jo 1,5 vrk:n nuoressa iässä. 5h37min kesti synnytys ja ponnistusvaiheeseen tuosta meni se 7min. Nopsaan tuli ja hyvin helppo synnytys oli. =)



Onni on suhtautunut tähän mennessä ihan ok, vähän ihmeissään ja käy kokeilemassa vauvaa aika kovaakin välillä.. täytyy toivoa että pian tottuu ja ettei tule pahasti mustasukkaiseksi.



Täällä kans pihaleikit on ihania. Puistossa jaksaa kävellä ja juosta vaikka kuin pitkään ja muut lapset kiinnostaa todella paljon. Jotkut muut pienet on ihan ahdistuneet välillä kun Onni haluaa mennä tutustumaan ja vie leluja.=)



Meillä on unet alkaneet sujua aika hyvin, mutta edelleen kahdet päiväunet nukutaan parvekkeella. Kohta ei poika mahdu kärryihinkään varmaan...



Itse käyn lueskelemassa täälläkin viikottain yleensä, mutta harvemmin tulee kirjoiteltua kun tuntuu ettei viitsi itsekseen..eli ei muuta kuin porukka aktivoitumaan ja tänne kirjoittelemaan taas kuulumisia niin eiköhän muutkin sitten.=)



Omppulin äiti & Onni 1v3kk+ & Pikkuveli 3pv

Jospa jotain kirjottaisi, kun muutkin ovat aktivoituneet, kiva :)



Minnalle paljon jaksamisia!!! Ei osaa kuin kuvitella minkälaista teidän arki on, mutta ei kuitenkaan tajua kuinka rankkaa varmasti on, jaksuhali!



Omppulin äiti onnea pojasta! Olipas nopea synnytys juu!



Katjalah onnea raskaudesta ja tarrasukkia!



Sitten jos vähän höpisis tästä 1 v 2 kk pojastakin :) Eli täältäkin tahtoa löytyy! Ulkona pitää mennä sinne mihkä oma nenä näyttää ja muutenkin kovapäinen, ei veljensä tuollainen ollu. Syö aivan mielettömästi ja mitä vaan, täysin vastakohta veljeen siinäkin :)



Kuitenkin suht rauhallinen kaveri ja aivan ihana, on sitä hauska katsella tuollaista taaperoa! Tanssimisesta tykkää ja ilmeilystä :D Sanoja ei tuu mitään paitsi autoa olen yritäänyt opettaa ja sanoo au tai auvo, hyvin hitaasti, mut yrittää :) Tässä iässä veli rupesi sanoja sanoon, mut tuntuu et pikkuveikalla kiire vaan leikkiin ja touhuaan veikan kaa ja ei kerkee höpöttään.. ja sit välillä riitatilanteessa yrittää purra :/



Hampaita on ne 8, ollut jo pitemmän aikaa, 4 ylh ja 4 alh. Kuola kyllä valuu hirveesti ja näyttäis takaikenet olevan turvoksissa, mut voihan siihen nyt vie mennä aikaa.

Pottailua ei oo koeiltu ees, josko kesäl tai syksyl sit viim, ettei ois kahta vaippaikästä ;) Mut tuskin ees vie sit onnistuu ja jos niin voikohan sit taantua vauvan tultua.. No kunhan se terve vauva nyt saatias ees syliin, sitä vaan niin jo miettii tulevaa, mut ensviikol vasta eka ultrakin, jäsnkää! Toiv kaikki hyvin!

Mukavaa kesän odotusta, nauttikaahna kevätauringosta vaikkakin nyt räntää tuleekin.. mut eiköhän se aurínko taas pilkistä pian!



Emmuli rv 11+1 ja pojat

Moikka,



Onpa täällä paljon onniteltavia :-)

Omppulin äidille paljon Onnea vauvan syntymän johdosta!! Nauttikaa pienen kanssa, se aika menee niin nopsaan...



Emmuli: kylläpä sait sit sen miehen nopeasti houkuteltua ja tärppikin tuli :-) "vakoilin" teitä tuolla kuumepuolella :-)



Ja Hömppä ja vielä Katjalah myös odottaa, voi mikä vauvabuumi täällä!



Meille ei sen ihmeempiä, nuorimmainen tytsy on siirtynyt isompien kanssa jo "isojen tyttöjen sänkyyn" omaan huoneeseen. Nukkuu hyvin yöt ja yhdet päiväunet (noin 2,5 h). Syö ihan normaalisti, vähän laiskasti itse kyllä. Pottailu on sujunut siitä ½ vuotiaasta lähtien. Ulkona viihtyy mainiosti. Ei juuri arkaile vaan painelee mennä tuolla niin että perässä saa juosta. Ollaan käyty vähän taaperojumpassa ja on ollut ihan elementissään siellä. Pyörän kyydissä viihtyy myös hyvin. 4 hammasta vain edelleen, sanoja ihan muutama "äiti" "isi" "ei" "hyh hyh". Sitten matkii koiran haukuntaa :-) ja tykkää muutenkin kaikista eläimistä. Temperamentti ainakin toistaiseksi ihan hallinnassa. Kyllä tosin osaa näyttää tahtonsa!



Eli ei meille ihmeitä, päivähoitopäätöstä tässä odotellaan, siskon kanssa samaan paikkaan toivottavasti pääsee sitten syksyllä.



Ei muuta kun odottajille onnellista odotusta ja vauvan saaneille ihanaa vauva-arkea. Ja muille mukavaa kevättä taaperoiden kanssa!



T. Jaffa

Onnea Omppulin äitille ja koko poppoolle! Käyhän kertomassa vauva arjesta ja miten isoveikka on pikkuseen suhtautunut.



Meillä neiti sairastaa, kolmatta päivää kuumeessa ja kovassa yskässä. Yöt onneksi nukkuu ja päiväunetkin hyvin. Hereilläoloajat onkin sitten astetta haasteellisempia, kun kätisyttää vaan. Onneksi tänään näyttäs kuume olevan laskemaan päin, että josko tässä viikonlopuksi tervehtyis. Töitä olen tämän päivän yrittäny tehä kotoa käsin, heikolla menestyksellä kun en ole voinu puhelimeen vastata, kun toinen itkee sylissä. Ei voi mitään, kyllä ne asiat oottaa ens viikkoon ja jos ei oota, niin sitten voivoi ;)



Tänään kun olen ollu kotona, niin neiti on aamupäivän roikkunu tissilläkin aika tiiviisti. Jonkun aikaa meni jo, että söi iltapäivällä toisen ja illalla toisen tyhjäksi. Enää harvoin aamulla, kun ne tuppaa niin kiireisiä olemaan.. Sitten lopetetaan tissittelyt, kun neiti ite lopettaa. Jos ei lopeta, niin sitten tissitellään syksyllä kimpassa pikkusisaruksen kanssa :) Ja Amelielle en osaa vastata miksi olen taapero imettäjä. Kovasti oli tarkotus lopettaa imetys ennen töihin menoa, mutta mitä lähemmäs se ajankohta tuli, sitä vähemmän halusin lopettaa imetyksen. Kai tähän vaan on ajautunu ja ehkä laiskuuskin vaikuttaa... En tiedä, ehkä jonkulainen henkinen riippuvuus? Mun mielestä tässä imetyksessä ei ole mitään outoa eikä se kuulu kenellekään vaikka imettäisin kuinka kauan.



Amelie kyseli pottailusta. Meillä on pottailtu kohta vuosi, välillä paremmalla menestyksellä ja välillä huonommalla. Nyt ei ole neiti suostunut istahtamaankaan potalle kuumeessa, niin ei olla sitten edes yritetty. Mutta toisinaan saattaa koko päivän olla sama vaippa, kun tarpeet tulee pottaan. Kovasti taputetaan, kun saalista tulee. Ja ei suostu nousemaan jos ei kaikki ole vielä tullut. Meillä ei pottailla ensisijaisesti kuivaksioppimisen takia, vaan sen vuoksi, että neiti oppii pienestä asti että tarpeet voi tehdä muuallekkin kuin housuun. Eikä äitillä tartte niin paljon kakkavaippoja virutella ;)



Hampaita on ainakin 12 (voi olla enemmänkin) Miten teidän mussut antaa pestä hampaat? Meillä neiti pesee vaan ite, kun ei millään anna meidän pestä. Toisinaan saadaan pestyä ylä- tai alahampaat, mutta tuskin koskaan molempia.



Meilläkin neiti rakastaa ulkona touhuamista. Juoksee ympäriinsä ja löytää varmasti kaikki rapakot. Sisälle tulo aiheuttaa huutoa, kun haluttaisi olla aina vaan pihalla. Vielä on käytössä reimatecin talvihaalari, mutta samanlainen vk versio on kaapissa odottamassa. Täällä pohjosessa ei vielä puhettakaan, että välikausivaatteita vois käyttää. Toivottavasti pian kuitenkin...



Tänään varmistu, että meidän kämppä on myyty joten kesäkuun alusta muutetaan kunnan vuokrakämppään ja loppusyksystä vihdoin ja viimein siihen ikiomaan taloon. Kovasti toivotaan, että talo ehtis valmistua ennen vauvan syntymää... Jos ei vastusta pahasti, niin ehkä mutta joka tapauksessa hilkulle menee.



Tuli taas jonkulainen romaani. Sori omanapaisuus, mutta täällä on ollu viime aikoina aika vähän kommentoitavaa...



Hömppä ja nöpö 1v3kk

Hömppä, samoin minäkin olen ajautunut tähän, että yhä imetän. Meinaan lopettaa, vähennän pari päivää ja sitte tulee joku hankalampi päivä ja sorrun imettään. Mut taidan itsekkin jatkaa vielä tovin...syksyllä lähen opiskeleen ehkä, niin jos sitä ennen yrittäis jättää, ellei Kalle lopeta itsekseen...



Meillä ei Kalle anna myöskään pestä hampaita. Ekasta hampaasta asti on yritetty milloin mitenkin, mut en oo viitsiny huudattaa, ettei tuu vastenmielinen koko hampaidenpesuajatuksesta. Kalle haluaa pestä itse eli purra sitä harjaa. :) Mut välillä tulee päiviä, että saan yllättävän hyvinkin pestyä ne. On jopa pesty joskus niin, että mulla on Kallen harja jolla pesen sen hampaita ja Kallella on kädessä minun harja jolla hän pesee mun hampaita ja siinä sivussa se antaa huomaamattaan pestä omansa yllättävän hyvin. Ja meillä toimii myös se jos Kalle on iskän sylissä ja minä pesen ja höpöttelen ja hassuttelen samalla. Meille neuvottiin käyttämään sipaisu hammastahnaa ensi hampaasta asti, joten onneksi sinne nyt menee harjan mukana edes vähän fluoria joka kerta. :)

Ajattelin kysyä, ku on oma hammaslääkäri tässä parin kuukauden päästä, että saako tuon ikäiselle antaa vielä minkäänlaista fluoritablettia.



Meillä pottaillaan sillon tällön. Tosiaan parit pisut ja kakat on saldona, nyt on tauko menossa, ku viimeksi ku yritettiin kakkaa saada pottaan, niin päättyi itkuun koko homma, ku oli kovalla maha ja Kalle halus nousta, mut pökky oli niin tulollaan, että yritin houkutella häntä vielä siinä istumaan. Lopputulos oli, että pipanoita potassa, äiti kakassa ja lopulta loppukakka tuli vaippaan äitin sylissä ähisten. :D Mut jospa ensi viikolla kokeillaan taas välillä. Kalle ei vaan oikein taho viihtyä siinä, joten pitää olla kirjaa ja lelua viihdykkeenä.



Täällä on nyt kaksi poskihammasta oikealle ylhäälle ja alhaalle tehty työllä ja tuskalla viime ja tällä viikolla. Yöt ollu melkoista levotonta pyöriskelyä.



Minkälaisista hoitopaikoista ja -muodoista teillä on kokemusta ja mihin olette pienokaisianne joskus pistämässä tai jo pistäneet?!

Amelie ja Kalle



AKTIVOITUKAAHAN KAIKKI KUULUMISET KIRJOITTAMAAN!!

Me on annettu Nöpölle fluoritabletteja nyt muutama kuukausi. En ollu ajatellutkaan koko asiaa, mutta hoitotäti kysyi että saako antaa ja annoin sitten luvan. Apteekissa kysyin, että minkä ikäselle niitä saa antaa ja siellä sanottiin että kun osaa niitä syödä, niin sillon. Neiti tietääkin jo että ruuan jälkeen saa ja jos mainitsee sanan tabletti on viivana siellä kaapilla, missä niitä säilytetään :)



Nöpö on montessoripäiväkodissa 4pv viikossa ja ollaan tykätty kyllä kovasti. Neitikin tykkää siellä olla ja välillä huudon kanssa lähdetään pois. Hoitajat on mukavia ja päiväkoti on sen verran pieni, että saa varmasti yksilöllistä hoitoa. Pieniä (alle 3v) siellä on nyt kai 5-6 ja isoja olisko vähän reilu 10. Hoitajia 4. Samat hoitajat hoitaa ja tuntee lapset hyvin. (Eikä siis ole paljon kalliimpi kuin kunnallinen hoito, kun tuohon saa niitä kuntalisiä.) Perhepäivähoitoon oli tarkotus viedä, mutta (onneksi) häntä ei just sillon saanu puhelimella kiinni, niin jäi sitten. Pieni päiväkoti tuntuukin turvallisemmalta vaihtoehdolta, kun ei tartte hommata varahoitajia ja aina on paikalla useampi hoitaja. Kun koskaanhan ei voi tietää minkälainen persoona hoitajaksi sattuu... Loppujen lopuksi taitaa aika pitkälle olla tuurista kiinni :) Mutta sovittiin jo miehen kanssa, että varataan jo nyt molemmille lapsille paikat että menevät mun äippäloman jälkeen.



Tarviiko alle 2v virikehoitopäiviä?? Kun Nöpöhän on sitten 1v9kk kun sisarus syntyy, niin olen miettiny, että tartteeko virikettä ja kavereita. Kun huomaa heti yöunissa jos ei ole tarpeeksi ollu tekemistä päivällä. Ja on paljon kärtympi.



Meillä on tässä pitäny alkaa opettelee ja miettii mitä suusta päästää. Mies erehty eilen illalla mainitsemaan sanan sauna, niin neiti oli salamana pesuhuoneessa. Ei auttanu muu, ku viedä pesulle. :) Tämmösiä tilanteita tulee jatkuvasti. Ei siis kärsi sanoa asiasta ennenkun on ihan ajankohtanen, kun ei tuon ikänen ymmärrä, että puolen tunnin päästä ;)



Hömppä ja Nöpö

Täytyy tunnustaa etten ole käynyt edes lukemassa

:( aika on kortilla eikä mitään ehdi. Arjen pyörittäminen tuntuu syövän kaiken liikenevän ajan. Illalla puoli 12:sta aikaan pyykkiä viikatessani totesin että tää on niin syvältä. Mutta sitten nukkumaan mennessäni kun tei kierroksen lasten huoneissa...ei se niin syvältä enään ollutkaan ;DD



Melkeimpä yksin arkea pyöritän, mies on töissä 6pv viikossa ja työtunteja en edes viitsi laskea ei kannata...olisi töissä myös sunnuntaisin, mutta siihen kyllä sitten jo puutuin. Ihminen tarvitsee lepoa edes joskus ja totesinkin meidän tarvitsevan isiä vielä pitkään, ettei tarvitse itseään työllä tappaa.



Käytiin rutun kanssa neuvolassa...ja ihku neuvolan täti kysyi että kuinkas parisuhde, kysyin että lasketaanko sähköpostit ja tekstiviestit parisuhteeksi :D Naurettiin sitä sitten vedet silmissä.



No yksityisyrittäjän vaimona ei ole helppoa, hyvä vaan että on töitä. Sillä tämän revohkan elättämiseen kyllä sitten kuluukin, ja töihin en ajatellut mennä.



Ruttu on ihana, nukkuu edelleen yönsä, vaihtelevasti kahdet päikkärit, syö itse, juoksee, kiipee, puhua pälpättää...kiljuu. On todellinen "pinseli" (ei mikään hieno prinsessa).

80cm ja 11kg, 8 hampainen täystuho, niin rakas meille kaikille. Valloittaa hymyllään kaikki kanssa ihmiset ja pilke silmäkulmassaan kietoo vaivihkaa pikkusormensa ympärille, voipi olla että joskus olemme pulassa.



Jaksuja kaikille raskaille ;D ja muille.



Kesää odotellessa





JB72

täältäki, hengis ollahan ja hyvin voirahan! Kiirusta pitää ku sammakolla äkehen alla, siitä nuo mukulat pitää huolen. Pitkästä aikaa tuli tännekki kattomahan, ei oo muka keriinny... Ny on kohta kiirus yhyren 3v neuvolahan ja sen jäläkehen viä hammaslääkärihinki. Kaikki tuli taas samalle päivälle, mutta eipä tartte sitte joka päivä ravata...



Juulia on 10 hampaihinen, kohta 1v4kk vanha vilikas neiti, joka kävelöö ja kiipiää minkä ikinä kintuustansa pääsöö. Onneksi osaa kans tulla alaha, muuten sais äitee olla joka välis nostelemas.



Onnittelut kaikille uutta orottaville ja onnittelut Fannille ja Omppulin äireelle uuresta nyytistä! Mä viä mietin tulisko meille yks vai ei... Sitte ens vuoren aikana ehkä...



Pitää juosta jo... Voikaa hyvin!

Äiree ja Juulia

Eilen käytiin pikkupojan kanssa hammashoitolassa ja viimeinkin selvisi tarkasti, että 11 hammasta sieltä jo löytyy! (tahti onkin ollut huima tammikuun jälkeen, kun hampaita oli se kolme!) kulmat vielä puuttuvat samoin kaikki takimmaiset poskihampaat ja yhdestä ikenestä molemmat poskihampaat.



JB72: Tuo yksinyrittäjän vaimon arki niiiiiin tuttua täälläkin. Toisaalta mies (rakennusala) pystyy jonkin verran sumplimaan työaikojaan ja on aina valmis lähtemään, kun meillä on esimerkiksi Tampereen reissuja kolmosen allergia-asioiden vuoksi. Kuitenkin kiirettä tuolla on ja jos/kun viikolla joskus joutuu ottamaan vapaapäiviä perheen asioiden takia niin sitten niitä tilattuja tuotteita on tehtävä viikonloppuisin.



Hömppä: Minä en usko, että alle kaksivuotias varsinaisesti tarvitsee virikehoitopäiviä. Kannattaa miettiä, mikä on perheelle paras ratkaisu, miten sitä jaksaa ja pystyy järjestämään toimintaa muille lapsille vauvan kanssa. Omalta osaltani sanoisin, että kiitettävästi olen aina jaksanut, ja lapset ovat vaikuttaneet ihan tyytyväisiltä elämäänsä. Kerho on hyvin riittänyt noiden viikottaiseksi virikkeeksi ja aina ollaan ulkoiltu paljon ym...



Sitten off topicia... Alkaa ihan vaikuttaa siltä, että tämä raskaus tällä kertaa sujunee hyvin. Vielä en ole käynyt neuvolassa tai ultrassa - ensimmäinen ultra (np) on ensiviikon perjantaina, jolloin viikkoja 10+1. Sykkeen olen itse etsinyt ja löytänyt alavatsalta sykemittarin avulla, eli ilmeisimmin ei ainakaan tuulimuna ole kyseessä.

Kysyin noista eilen suuhygienistilta, kun mekin olemme antaneet jo jonkin aikaa niitä pojalle yhden päivässä. Varsinaisesti tarvetta ei olisi, alkaa vasta joskus kolmannen ikävuoden aikana, liika fluori voi jopa aiheuttaa kiillevaurioita. MUTTA yhdestä fluoritabletista ei varmasti haittaa ole, mutta jos syöttää fluoritabletteja niin ei hammastahnaa vaan pestään hampaat pelkällä vedellä, kuten olen tehnytkin. Ja suu oli puhdas ja kaikki kunnossa tuolla hoidolla.

Minäki voisin tänne tukkeutua, Olen tosin tällä palstalla uusi ja on vähän opettelussa kun erilainen palsta kun toinen millä olen..



Mie olen siis Enontekiöltä 18 vuotias kahden pojan äiti, vanhempi (Mihku) on syntynyt 25.1.2009 ja nuorempi (Asla) on syntynyt 29.12.2009

Onkos kaikki tammitaaperoiden 09 äidit jo vauvapuolella vai miksei täällä näy kettään? Vai verottaako ihanan kesän ihanat ilmat koneella olemista? :)



Mitä kaikille kuuluu?!

Onko enää muita taaperoimettäjiä? Katjalahin ja Hömpän(?) bongasinkin tuosta toisesta ketjusta... :) Meillä vielä tissitellään ja oikeestaan vähä useammin ku ennen, ku hyväksyin sen, että olen nyt sitte taaperoimettäjä, enkä yritä koko ajan lopettaa ja lopettaa, ku itsestä eikä Kallesta vielä siltä tunnu. Yöimetys pitäis kyllä lopettaa jo kovastikki...meillä herätään yhä öisin 2-5 kertaa... Mutta tosiaan pari 2 heräämisen vaatinutta yötä on tullut ja tämä on meidän enkkari. Jei! :) En vaan saa itestä aikaiseksi, että lopettaisin yöimetykset vaikka tuskin olis edes kovin monen yön juttu. Heräilis varmaan yhä, mut tyytyis siihen, että pääsee väliin ja saa halia äitiä...ja käden tissille. :O



Meillä oli ensimmäinen oksennustauti tai joku pari yötä sitten. Kesti vain yhden yön, mutta ihan raukka poika oli, ku oksensi vähän väliä ja pelkäsin, että se tukehtuu nukkuessa omaan oksuun, joten itse en uskaltanu nukkua vaan vartioin toisen unta. :/ en sitte tiiä mikä tauti oli...muihin ei tarttunut...



Itse lähden parin viikon päästä opiskeleen kolmen vuoden kotona olon jälkeen. Jännittää kauheasti, miten oma opiskelu lähtee sujumaan ja miten Kalle pärjää päiväkodissa... miten se siellä nukkuu ja viihtyykö ja riittääkö siellä sylejä ja apua... :) Eli tätä äitiä hermostuttaa tosissaan tuo hoitoon meneminen... minun vauva. :(

Olisin halunnu olla vielä kotona, mut tuo minimiäitiyspäiväraha ja pieni kodinhoidon tuki ei siihen kannusta. Talolaina painaa niskaan yms. Ja toisaalta itsekkin haluaa jo lähteä ammattia lukemaan ku vaan se yo-lakki takana...



Täällä tulee nyt urakalla hampaita...12 hammasta taitaa nyt suusta löytyä.

Muutamia sanoja alkaa tulla ja joka päivä oppii jotain uutta.

Kovasti yrittää pukea itse ja syödä itse ja minä itse vähä kaikessa jo paistaa läpi. :)



Tulkaahan edes pikakuulumiset kertoon kaikki!!!

Amelie ja Kalle 1,5vuotta.

Todella pitkästä aikaa päätin käydä kurkkaamassa tänne ja heti ekana viestilistassa tämä meidän taaperoiden ketju :) Ihanaa. Äkkiä kun lukaisin niin monelle on jo lisääkin lapsukaisia tulossa, huu... Meillä nyt näyttäisi siltä että nämä kolme ovat tässä eikä enempää ainakaan tässä vaiheessa suunnitella. Vaikka kummatkin olemme kesän olleet lomilla niin ei meinaa sanomalehden lukemiselle löytyä aikaa ja sitä nyt 30+ alkaa jo itsekkyys kolkutella että olisihan se kiva joskus ottaa vähän rennomminkin tämä arki :o



Meidän Veksu on parin päivän päästä 1,5v, viimeisiä "tammikuisia" kun oli ja päätti syntyä helmikuun puolella. Mitat 1v5kk neuvolassa olivat 13kg ja 85cm ettei mikään kovin pikkuinen ole tämä viimeinen. Todella hurjaa kyytiä on kasvanut joulusta, juoksee ja kiipeilee isoveljen parvisänkyyn jo poistieheen, hampaat on kaikki suussa mitkä tässä vaiheessa pitääkin, ne tuli silloin keväällä kaikki yhdessä ryppäässä. Yöt menee nyt uskomattoman hyvin viime kesään mennessä, poitsu nukkuu lastensängyssä meidän sängyn "sivuvaununa" ja tuttia, jota siis alettiin syömään vasta 1v, pitää korkeintaan jonkun kerran yössä etsiä. Oma viltti on tosi tärkeä, sen pitää olla koko ajan kiinni. Päiväunia nukutaan yhdet, kestoltaan jotain tunnin ja kolmen välissä päivästä ja olosuhteista riippuen, ja nämä siis ulkona vaunuissa.



Vasta tänä kesänä me tuon ukon kanssa on huomattu, että meillähän on kolme pientä lasta. Viime kesänä ei ehditty ja tämä kesä on työllistänyt aivan hurjasti. Mutta ehkä se tästä. Toivottavasti.. Viime kevät oli sellaista tautien kakofoniaa etten todella toivo vastaavaa ensi talvelle, muuten loppuu tämän mamman jaksaminen.



Nyt hiljeni yläkerrassa joten täytynee käydä herättämässä isäntä, kun luultavasti tuokin on nukahtanut samalla :P



Onnea kaikille uudestaan raskautuneille ja voimia ihan jokaisen arkeen!



t. eikkuli

Mukavaa, kun olette pitkästä aikaa taas jotain kirjotelleet. Onneksi minä en vielä ole vauvapuolella ;) Kolmisen kuukautta toivottavasti vielä pysyn yhtenä kappaleena... Ihanaa vielä vaan nauttia tuosta uhmistaaperosta. Edelleen olen sitä mieltä, ettei alle kahden vuoden ikäerolla kannata lapsia tehdä... Hullujen hommaa ;)



Kesäloma loppu viikko sitten ja tässä työntouhuun taas totutellaan. Enskuun loppuun asti painan hommia ja sitten taas jään kotia. Huh. Ahistaa jo ajatuski... Neiti viihtyy päiväkodissa tosi hyvin eikä aina haluais ees matkaan lähteä kun hakemaan menee. Juoksee kyllä halaamaan huutaen äitiä, kun näkee että sinne menee. Ihanaa.



Kovasti kiipeilee meilläkin neiti ja silmät saa olla selässäkin. Paikallaan on nukkuessaan, jos silloinkaan. Melkoinen ikiliikkuja siis. Nukkuu kyllä hyvin 12tunnin unet. Ite syö, on syöny reilu vuosikkaasta eikä auttaa saa (ainakaan äiti). Hokee vaan, että ite, ite. Puhuukin siis jo aika paljon, ajoittain täysin siansaksaa, mutta joka päivä enemmän ja enemmän sanoja löytyy. Kahden sanan lauseitakin jo joitakin muodostaa. Osaa jo siis tosi hyvin ilmaista itseään jos haluaa. Ainakin heittäytyä lattialle huutamaan, jos asiat ei miellytä. Ah tuota uhman määrää... Ja mikä kun luulin, että se tulee joskus kahden vuoden iässä, en yhden.



Pottailtu on siis jo reilu vuosi ja aika hyvin sen käyttöä on tässä viime kuukausina opittukkin. Kunhan vaan malttaa siinä istua. Aikalailla siis kotona ollaan vaan pikkareissa. Toisinaan sattuu vahinkoja, mutta toisinaan neiti roudaa ite pottaa tai sanoo pissa/kakka kun tarvetta on. Tai viimeistään siinä vaiheessa tulee sanomaan, kun vahinko on jo tapahtunut :)



Raksapuuhat on kovasti päällä, sormet ristissä toivotaan että ehitään muuttaa ennen vauvan syntymää. Nyt asutaan minun vanhempien luona ja on kyllä vaatinu totuttelua olla äitin helmoissa 10vuoden tauon jälkeen. Aika aikansa kutakin..



Amelielle tsemppiä opiskeluihin! Eiköhän Kalle päiväkotiin sopeudu, ainakin ajan kanssa. :)



Mutta pakko alottaa hommat tälle aamulle..



Hömppä ja typy 1v6kk

Olipas kiva kuulla Eikkulistakin pitkästä aikaa :)



Ja Amelielle tsemppiä opiskeluun!



Josko jotain kirjottais tuosta meidän 1,5 vuotiaasta! Touhukas poika on, tippu just rapussa portaat alas ja onneks selvittiin säikähdyksellä, ettei paria kuhmua/mustelmaa pahempaa, huh!!! Semmonen menijä on, että esikoinen on ollut tuohon verrattuna NIIN rauhallinen. Mutta ihana velmu tapaus on vekkuleine ilmeineen ja tansseineen, oikeen esiintyjä :)

Sanoja on nyt vasta ruvennut tuleen, ehkä semmonen kymmenisen sanaa tulee ja toistaa yrittää isoveikan perässä. Olin jo hekten huolissani, kun ei meinannu mitään sanoo, mut noi sit rupes täs kuukauden sisällä yhtäkkiä tuleen.



Pottailusta ois innostunu, kun saalistakin on saatu... kun äitillä vaan riittäis jaksu siihen hommaan... No reenaillaan nyt täs aina, kun vaippaa vaihdellaan.

Tuttia syö vielä ja vähän mietityttää, et pitäiskö se jo vierottaa, kun sit kolmisen kuukauden päästä tulis toinen tutillinen, ettei menis tutit sekasin yms ja oishan tommonen 1,5 vee jo hyvä ehkä vierottaakin hampaiden takia!



Mitäs muuta... Tässähän tää arki menee vauhdilla jo näiden kahdenkin kaa, et kohta onkin hulinaa riittämiin ;)



Mukavaa syksyn odotusta ja tsemppiä tuleviin koitoksiin töissä/koulussa ja niille pienille jotka hoitoon näin olleen menee, niitä varmaan luulis jo joitakin tässä 1,5 vee poppooossa olevan!



Emmuli rv 28 ja poitsut

Emmuli mut jo bongasikin tuolta heinäkuisten pinosta, kiitos onnitteluista.



Nyt meillä sitten on vihdoin elävä lapsi kotona. Hermot meinasi alkaa menemään, kun laskettuaika ohitettiin ja mitään ei tapahtunut.



Tytön mitat 3940g ja 50cm. Oon tosi iloinen, että saatiin just tyttö, koska edellinenkin oli tyttö.



Kuukausi on mennyt tosi nopeasti ja melkein kuin unessa. En oo kerinnyt netissä juuri käymään.



Kaikki on kivasti. Suurin ylläri oli se kuinka paljon aikaa tuo lapsenhoito ja imetys vie, mä niin luulin, että ne on vain puheita, ettei muka ehdi muuta tekemään. :) Mutta kuinkas sitten ehtii, jos lapsia olisi enempi!



Meillä elämänarvot on mennyt tässä uusiksi(vauvan kuoleman jälkeen kuoli vielä miehen pappa, isä ja vielä isäpuolikin), joten nyt mies jäi kotiin 1v ja 3kk ajaksi (vuorotteluvapaata yms). Enään sitä ei ajattele, että laina pitää saada maksettua mahdollisimman nopeasti yms, tällähetkellä perhe on tärkein.



Mukavaa syksynjatkoa kaikille!



Marie

Marie, todella lämpimät onnittelut tyttövauvan johdosta! Olen käynyt aina välillä vilkuilemassa heinäkuisten pinoa, mitä sinulle kuuluu. Olen odottanut kahta raskautta yhtä aikaa kanssasi ja on vain tuntunut niin kamalan pahalta mitä kaikkea olet joutunut kestämään. Ja voi vain kuvitella miten vaikea uusi raskaus on ollut henkisesti kohtukuoleman ja keskenmenon jälkeen. Ihanaa, että kaikki meni nyt hyvin ja teillä on ihana pieni prinsessa siellä kotona. Voi hyvänen aika kuinka ikäviä poismenoja on perheessänne kaiken lisäksi tapahtunut. Ihana, että olette pystyneet järjestämään asiat noin, että puolisosikin voi olla kotona.



Kiva oli lukea taas toistenkin kuulumisia. Kiva, että on tämä mukava ketju taas aktivoitunut. Meillä on ollut todella kiirettä koko kevät. En edes osannut kuvitella kuinka paljon toinen lapsi voi lisätä tätä kiirettä. Poikavauvallemme on tullut jo puolivuotta täyteen, joten meillä alkaa olla aivan pikkuvauva aika ohi ja mennyttä. Tällä kertaa en tosin tunne minkäänlaista uutta vauvakuumetta, sen verran intensiivistä on tämä mennyt puolivuotta ollut. Ja pikkuneiti on muuttunut aivan mahdottomaksi. Meillä pikkuneiti haluaa vain vauvan ruokaa, kun syötän vauvalle purkkiruokaa. Eli oma ruoka jää syömättä ja on aivan pakko saada syödä sitä mitä vauva saa. Sisaruksia on mahdotonta juurikaan jättää silmistään, sillä neiti kiipeää pojan päälle tai tekee muuta aivan mahdotonta, kun toinen ei osaa vielä yhtään puolustautua. Toki jo nyt näkee kuinka poika seuraa neitiä ja he osaavat jo nauraa yhdessä, kun on kivaa. Mutta myös mustasukkaisuusreaktiot ovat kasvaneet. Muutoin neidin kehitykseen kuuluu, että sanavarasto alkaa olla jo runsas ja uusia sanoja opetellaan aktiivisesti jatkuvasti. Temperamenttia löytyy liiankin kanssa. Ruokapöydässä on välillä hirveä sotku, kun kaikki lentää pöydältä. Se on toki kiellettyä, mutta en saa sitä asiaa menemään läpi. Neiti myös komentaa äitiä ottaen mallia siitä miten häntä komennan… Ja sitten näytetään vielä mutrusuu ilmeitä. Rattaissa ei sovi istua ollenkaan, vaan pitää aina saada itse kävellä ja kädestä ei toki sovi ottaa kiinni. Tanssipyörähdyksiä tehdään lattialla ja kuperkeikka onnistuu. Kamala vauhti koko ajan päällä. Kesällä isovanhempien huvilalla neiti katosi puoleksi minuutiksi ja koin epätoivon hetkiä laiturinpäästä veteen tähystäessäni, ettei lapsi olisi tipahtanut laiturilta mereen. Luojan kiitos ei ollut ja sen jälkeen on pidetty siellä aina pelastusliivit päällä maallakin.



Puolisoni on mennyt lupautumaan viettämään isäkuukauden, joten meilläkin on isi kotona ennen vuodenvaihdetta. Minä teen ainakin osittain töitä, mutta kertyneitä lomia on aika paljon, joten ihan joka päivä ei tarvitse töissä olla. Tosin nyt alkaisi olla motivoitunut takaisin töihinpaluuseenkin. Hoitokuviot ovat meillä auki. Neidillemme olen hakenut osapäiväistä päivähoitopaikkaa jo syksyksi, mutta siitä ei ole tullut vielä mitään päästöstä. Anoppini aikoo pitää vuorotteluvapaata ensikeväänä ja hoitaa ehkä kolmena päivänä lapsia. Loput päivät ovat vielä auki ja en tiedä miten saan asiat järjestykseen siltä osin. Miten päivähoidon aloitus on teillä toisilla lähtenyt sujumaan? Ovatko lapset olleet todella väsyneitä hoidon jälkeen? Entä tautikierre? Miten olette selvinneet? Onko kellään kokemusta aupairista?



Oikein kivaa loppukesää kaikille!



Fanni

Ihanaa Marie ku tulit kertomaan ilouutiset! Todella suuret onnittelut ihanasta tyttövauvasta! Voimia arkeen ja vastoinkäymisiin.



Fanni kyseli päivähoidon aloituksesta. Meillä Kalle on nyt ollu viikon verran päiväkodissa. :) Kaks ekaa päivää jäi sinne hoitajan sylistä huiskutteleen ja lähti iloisena leikkiin. Pyrin joka päivä oleen sen kans tässä alussa jonku 15-60min, että en vaan heitä sitä sinne. Ekat kaks hoitopäivää pidettiin lyhyenä 4-6 tuntii. Sitte tällä viikolla tuli ekat itkut, ku jätin sinne. Siinä särkyi sitte äidin sydän tuhanteen osaan... :/ Lähdin vain pois iloisesti huiskuttaen, niinkuin on neuvottu, mut autossa itkin sitte silmät päästä. Mut soitin hetken päästä päiväkotiin ja itku oli loppunut pian ja loppupäivä menny hyvin.

Eli tosi hienosti lähteny näin lyhyellä kokemuksella käyntiin. Tänäänkin jäi itkemään ku lähdin, vaikka sitä ennen jo leikki iloisesti muiden kanssa, mut oli taas loppunut itku nopeasti. Ja Kalle syö päiväkodissa tosi hyvin ja nukkuu tosi hyvin ja ovat vähän ihmetelleet, että kenestä "kitisevästä mammanpojasta" kirjoitin esitietolomakkeen, ku Kalle on ollu niin iloinen ja reipas. :D

Väsymystä on ollu toki vähän enemmän kuin tavallisesti, mut ei mitään kauheeta. Vähän enempi syliä kaipaa illalla sitte. Ja alettiin muutenkin paria viikkoa aikaisemmin laittaan Kalle aikaisemmin nukkumaan eli jotan 19-20 aikaan 21 sijaan. (vaikutti muuten tuo positiivisesti myös Kallen nukahtamiseen ja yöuniinkin!)

Tautikierteestä ei vielä merkkejä...imetän yhä, joten toivottavasti se välttäis jotain tauteja.



Positiivisia asioita on ollu jo havaittavissa, eli sanoja tulee enemmän kuin ennen ja syö paremmin itse ja pottailukin on alkanu kiinnostaan ja sinne tuotoksiakin vaihtelevasti saadaan. :)

Kauheasti pelkäsin hoidon aloitusta, mut meidän päiväkoti on IHANA ja tätit vielä IHANAMPIA! Meillä on sellainen henkilökohtainen kasvunkansio netissä, mihin me vanhemmat päästään omilla salasanoilla, jossa on kuvia Kallen päivästä mitä se on tehny millonkin ja joka viikko päivittävät tiedot, miten on menny päivä ja miten on syöny ja nukkunu ja mitä oppinu yms. Tullu kyllä kyseisestä päiväkodista tosi positiivinen kuva ja kynsin ja hampain kyllä yritetään haalia hoitomaksu joka kuukausi kasaan, ku on kalliimpi ku kunnan ,mut vaikuttaa mahtavalta paikalta. :)



Kerrohan sitte Fanni, mihin hoitomuotoon päädyit ja miten teillä sitte joskus tulevaisuudessa alkaa sujua.



Nyt nukkumaan, että jaksaa nousta aamulla kouluun. Mun koulukin on lähteny käyntiin tosi tosi kivasti!

Amelie ja Kalle

mä olen laiskasti ollut täällä palstoilla Onnin syntymän jälkeen vaikka odotuspuolella kirjoittelinkin ahkerasti. Onni on reipas nuori poika ja kova touhuaan. Hirveästi omaa tahtoa. Kohta Onnista tulee isoveli ja saas nähdä kuinka sitten arki hoidetaan.



Kerhoilemme ahkerasti ja Onni oli jonkun aikaa päivähoidossakin. Sopi oikein hyvin Onnille ja viihtyi tosi kivasti. Terveenä olemme olleet ja elämä muutenkin on mallillaan.



Noffetus, Onni 1v7kk ja masukki 36+0