Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt palo käämi tohon ukkoon
29.12.2009 |
Mulla on taas pahempi kausi nivelreuman kanssa ja aamulla liikkeelle pääsy on tosi vaikeaa. Olen sairaslomalla ainakin vuoden loppuun, mahdollisesti pidempäänkin.
On tässä viime viikkoina tehty niin, että mies vie aamulla työmatkalla lapset (4 ja 5 v) tarhaan ja minä sitten haen iltapäivällä heidät, kun olen saanut saanut itseni liikkeelle aamukipujen helpotettua.
Tänään aamulla hän sitten ilmoitti, että on ihan typerää, että lapset ovat päivät tarhassa kun äiti makaa kotona. Hän ei ymmärrä ja jättää lapset kyllä taatusti herättämättä ja viemättä tarhaan. Liekö joku hänelle eilen moisesta kuittaillut...
Minä en siinä puoliunessa ymmärtänyt, mitä hän oikeasti meinaa, mutta tosiaan jätti lapset minulle seuraksi koko päiväksi. Tässä olen nyt sitten aamupäivän itkua vääntäen tehnyt ensin lapsille aamupalaa ja leikkinyt heidän kanssaan. Ulos ei ole voitu lähteä, kun minä en oikeasti kykene ja kaksin noita ei uskalla laskea, kun omalla talolla ei oikein ole pihaa. Eikä kyllä ole leikkikavereitakaan näkynyt.
Onneksi sain kaverin auttamaan kotiaskareissa. Hän lupasi käydä tullessaan kaupassa ja tekee lapsille päiväsapuskat, niin minä saan huilata edes hetken...
Mut miten ihmeessä ton ukon voi olla niin vaikee ymmärtää, että kun sattuu niin sattuu ihan oikeesti. Ja miten vaikee sitä on tehä yksin kertaisia kodin hommia, jos leipäveitsi ei pysy kädessä. Miten voi olla niin tuskaista ymmärtää, et miä en vapaaehtoisesti saikulle jäis, mut kun tosiaan ei ees ittestään pysty huolehtimaan.
Kiitos kun sain purkautua.
Kommentit (59)
kyllä olet ilkeä.
Ap, tsemppiä jaksamiseen. Pidä vaan lapset hoidossa vaikka oletkin saikulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos sairastuu nivelreumaan, niin se kannattaa tehdä sukurasitteella. Niin monen on kuullut päässeen tosi paljon helpommin hoitoon, kun on voinut sanoa, että lähisuvussa on nivelreumaa. Valitettavasti asia vaan on näin. Tylsää, mutta niveltulehduksia ilman sukurasitetta katsellaan paljon pidempään.
ap
Se on nyt täs kestänyt 3 viikkoa ja maanantaina menen lääkärille kontrolliin - ja luultavasti se loma jatkuu, jos olo on tälläinen.
Niin ja helppoa se on kuumeessa kattella lasten perään, mut minusta tuon ikäisten lasten pitää päästä ulkoilemaan valoisan aikaan ja jos minä en niitten kanssa pääse ennen puolta päivää pihalle, niin aika lyhyeksi jää päivä. Iltasella kerkee kyllä sisällä leikkimään ihan riittävästi.
Ja mitä ne lapset siitä kärsivät, että saavat leikkiä kavereidensa kanssa turvallisessa ympäristössä jos vaihtoehtona on autella rampaa äitiä kotosalla?
Niin ja mitä se siivooja auttaa?
Toisaalta mitä miä yritän tolvanoille tätä hommaa edes selittää. Jos ei tiedä mitä on kun sattuu, niin paha sitä on kuvitellakaan...
ap
sinulle AP, älä välitä noista tolvanoista. Parempia vointeja toivottaa myöskin reumaa sairastava äiti
Ja jätä nuo pöllöjen kommentit huomioimatta, saavat siitä vain lisää vettä myllyynsä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menet sinne lääkäriin ja hankit HOITOA?
Mitä joku sairaslomalla makaaminen auttaa?
Olen kai ilkeä, mutta en tajua kyllä tollasta. Vollataan jostain aamupalan tekemisestä.
Sitten sanotaan ettei tää nyt aina tätä oo ja plaaplaa.
No, pitää kai saada se kroppa siihen kuntoon että pärjää.
Minä ainakin haluan olla lapsieni kanssa. Ne on sielä, mutta toi on paksua.
Puolenpäivän aikaan (ja nyt heti aamustakin) olet täälä näppiksesi kanssa mussuttamassa miten on NIIIIIIIN vaikeaa.
No, jos on niin sitten ei mikään sairaslomalla makaaminen vaan riitä. Hanki joku lääkitys. En osaa sanoa miten tota hoidetaan, en ole lääkäri mutta äiti olen. Enkä minä ainakaan haluaisi tollasta ettei jaksa olla lapsien kanssa.
Olen nyt viimesilläni paksuna, särkee, supistaa. Mitä ihmeen väliä?
Kolme tarhaikästä painaa jaloissa.
Mene sinne lääkäriin jos ei eläminen onnistu. Ja minusta lapsien kanssa tarttee jaksaa.
Mitä siivooja auttaa? No, ehkä sun ei tartte siivota?
Ehkä voi auttaa oloosi? Tai ehkä se on vaan tekosyy. Sulla on sopivasti särkyä "aamusin" ettei tartte koko päivänä lapsien perään katsoa.
23, ilkimys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan ex:n kanssa kun olin ja söin pillereitä, niin mulla särki niistä pää lähes joka ilat tosi kovin. En alkuun tajunnut,m mistä se johtuu, kuvittelin sen vaan olevan väsymystä, stressiä yms.
Ex:ltä ei herunut sympatiaa... Hänellä ei ollut koskaan särkenyt pää, ei siis tiennyt millaista se on. Kun jätin hänet totesin vain, että "Niin, eihän se tyhjä pää särjekään..."
Isot halit ap:lle, toivottavasti miehesi tajuais!
Ei se hoidu sillä, että menee lääkäriin, joka tekee pari taikatemppua ja ihminen on terve. Sen oikean lääkityksen löytämiseen menee aikaa kauankin. Varsinkin kun useimmat lääkeet alkavat vaikuttaa vasta useiden kuukausien kuluttua. Sillä välin hoito on oireen mukaista hoitoa, eli käytännössä kivunlievitystä - joka toisinaan toimii paremmin kuin toisinaan.
Selvästi 23 ei ole koskaan ollut flunssaa kummemmassa taudissa. Tai muutenkaan elänyt kroonikon kanssa. Kaikki sairaudet kun valitettavasti ei vaan ole tosta noin hoidettavissa.
Ja mikä saa 23 päättelemään, että minä käyn lääkärissä vain hakemassa sairaslomaa. Kyllä sitä hoitoa ensisijaisesti haetaan ja töitäkin tekisin, jos pystyisin ihan mielelläni. Mut aina ei vaan pysty.
Ja tiedoksi, kyllä minä olen lekurilla tässä ravannut, mutta heidänkin mahdollisuutensa ovat rajalliset.
ap
ps. just tän tyyppiset ihmiset saavat minut raivon valtaan. Tiedetään paremmin mitä toisten pitää elämässään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja olen ollut mm.vatsataudissa ja vatsaleikkauksen jälkeen lasten kanssa kotona, paljon pystyy ennakoimaan(tekemään illalla valmiiksi) ja ulkoilu tekisi ap.kin hyvää.
mielipidettäkin voidaan ymmärtää. Ja itse olen elänyt kroonikon kanssa, joka joutuu juoksemaan sairautensa vuoksi jopa 10 kertaa aamussa wc.ssä, mutta silti hoitaa sovitut hommat. Ja jos nyt kerran tiedät, mitä pitää tehdä, niin mitäs sitten täällä kyselet? Taisit vain odottaa miestäsi mollaavia lausuntoja ja sääliä. PS. Anopilla on reuma ja niin vain on hoitanut kolme lasta kotona, vaikka vaikeaakin on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettei vain kykene. Olen itse kroonikko, joka juoksee vessassa ja on välillä parempi, välillä huonompi. Tosi hädän tullessa olen niin kipeä että voin pyörtyä silkasta kivusta.
Siis kysymättä mun mielipidettä tai edes mainitsematta asiasta etukäteen mulle tai lapsille. Tälläset asiat voitais keskustella vaikka edellisenä iltana, olis reilumpaa kaikkia osapuolia kohtaan.
Ja kyllä, minä kerron vaan oman mielipiteeni asioista. Ja kyllä olemme keskustelleet aika monestikin tilanteesta... Ja olemme tulleet tulokseen, että lasten on parempi olla tarhassa puolipäiväisesti, kun kerran tykkäävät olla.
Ja vielä en muuten ole löytänyt tästä ketjusta sitä kommenttia, että ymmärretään miestä. Minua syyllistäviä kohtia kylläkin paljon. Mut ehkä miä vaan olen niin surkea äiti, etten pysty käsittämään. Ja vielä itsekeskeinen paskiainen, kun makaan sairaslomalla kotona.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raskauden loppuvaiheen kipu ja supistelu ole sama asia kuin reuma.
Ihmiset eivät selvästikään osaa lukea ap:n kommentteja. Mieshän oli vain jättänyt lapset ilman varoituksia. Osa kun kirjoitti että mikäs siinä, voihan sitä jo edellisenä päivänä varautua. Lukekaa kunnolla!!
Voimia ap:lle, ei nämä tiedä mistä puhuvat, kuvittelevat vain. He eivät ole sairastaneet mitään pidempi aikaista, eivätkä ymmärrä miten pahaksiki voi mennä. En kyllä itsekään, mutta sivusta seuranneena ei se kovin hyvältä ainakaan näytä.
Selvästi sama tyyppi.
Tämä piirre juuri ihmetyttää joissakin av-mammoissa. Ollaan antamassa mielipidettä joka asiaan, vaikka ei ole oikeasti antaa yhtään mitään. Ainoa asia mitä tehdään on se, että pönkitetään omien ratkaisujen oikeellisuutta ja yritetään saada kaikki muuta elämään kuin itse elää.
Ja reumoja on erilaisia. Isälläni on selkärankareuma ja ona ina pystynyt tekemään töitä ja tuksin koskaan ollut sairaslomalla tämän takia. Mutta osaan vain kuvitella, että nivelreuma onkin jo ihan eri asia. Vaikka molemmat ovatkin reumoja. Ja sekin on varmaa, ettei kahhden nivelreumaakaan voi verrata toisiinsa. Mutta nämä nyt ovat varmaan niitä asioita, joita ei penaalin tylsät kynät tajua. Ja siksi niitä on niille turha selittääkään.
Varsta sitten kun omalle kohdalle tulee todellinen kipu ja sairaus, niin sitten ehkä tietää mistä on kyse.
Menet sinne lääkäriin ja hankit HOITOA? Mitä joku sairaslomalla makaaminen auttaa?
Huomaa kyllä, että olet vain äiti, etkä lääkäri tai kroonisesti sairas. Eihän lääkäri anna sairaslomaa tuosta vain. Toki itse sairautta pyritään hoitamaan, mutta aina se ei käy sormia napsauttamalla. Mistä edes päättelit, ettei ap ollut käynyt lääkärissä tai saanut hoitoa?
Olen kai ilkeä, mutta en tajua kyllä tollasta. Vollataan jostain aamupalan tekemisestä.
Olet ilkeä ja empatiakyvytön, lisäksi luulet olevasi kaikkivoipa ja äärimmäisen fiksu.
Minusta ap:n ei ole puhunut ainoan ongelman olevan vain aamupalan tekeminen. Jos se olisi ainoa syy, niin eiköhän ap olisi sopinut miehensä kanssa, että mies tekee lapsille aamupalan valmiiksi. Mutta jos on lusikalla annettu, niin...
No, pitää kai saada se kroppa siihen kuntoon että pärjää. Minä ainakin haluan olla lapsieni kanssa.
Luuletko todella, etti ao halua kroppaansa kuntoon ja olla lastensa kanssa. Auta armias, miten empatiakyvytön ihminen!
sitten ei mikään sairaslomalla makaaminen vaan riitä. Hanki joku lääkitys. En osaa sanoa miten tota hoidetaan, en ole lääkäri mutta äiti olen.
Ap tuskin luulee, että pelkkä sairaslomalla maakaaminen auttaa, ja ihan varmasti sitä lääkitystä yritetään saada kuntoon. Vaikka et olekaan lääkäri ja olet äiti, niin se ei läheskään aina auta. Toki voit sen varaan tuudittautua, mutta tulet huomaamaan, että se ei aina riitä. Mitähän sitten olet, kun lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja eivät enää tarvitse äitiään...Missähän sitten yrität päteä?
Enkä minä ainakaan haluaisi tollasta ettei jaksa olla lapsien kanssa.
KUKA HALUAISI? Mutta harvoin sairaus kysyy, että saisinko vaikka tulla sinun kroppaasi. Kaikkea ei voi suunnitella etukäteen.
Olen nyt viimesilläni paksuna, särkee, supistaa. Mitä ihmeen väliä?
Raskaus ei ole sairaus, joten vain tyhmä vertaa raskautta ja nivelreumaa toisiinsa. IHAN TOSI.
Sulla on sopivasti särkyä "aamusin" ettei tartte koko päivänä lapsien perään katsoa.
Toivottavasti kukaan läheisitäsi ei sairastu, koska sinulla ei ole mitän myötäelämisen taito ja kysyä eikä sydämen sivistystä.
Jos ihmisen myötäelämisen kyky on tuota luokkaa, niin voiko lasten olla hyvä tuollaisen äidin kanssa? Millainen on vuorovaikutus ja miten lasten hätään/kipuun vastataan? Vähättelevästi ja halveksivasti?
Minä olen jopa enemmän huolissani lapsistasi kuin ap:stä.
ja tollo! Hän näkee kipusi päivittäin, mutta ei ymmärrä sitä. Jos joku "kuittailee hoitopaikassa" (niinkuin epäilit) niin mies jättää lapset kotiin! En ymmärrä ollenkaan! Se kuittailija ei tiedä millaista sinulla on, mutta miehesi pitäisi tietää.
Tiedän jotain pientä nivelreumasta ja toivon että löydät lääkityksen, joka palauttaa toimintakykysi. Oletko kokeillut avantouintia?
Sille joka kuittaili leipäveitsestä ja näppäimistöstä: ote, jolla pidetään veistä kädessä on eri kuin se käsien asento, jolla kirjoitetaan näppäimistöllä. Kun hetken mietit, tajuat kyllä itsekin. Ellet, kokeile.
Olen tässä ollut aamupäivän lasten kanssa. En ole heilunut netissä kokoajan. Nyt nukkuu päiväunilla. :)
Susta kummallista että on muitakin jotka kyseenalaistaa automaattina täälä jonkun pariskunnan yksipuolisen version?
Olen "allekirjoittanut" kirjoitukseni. Ja olen sanani takana. Ei kuulu tapaani kirjoittaa kymmentä eri viestiä että muutkin olis samaa mieltä.
Minulle on ihan yhdentekevää vaikka olisin ainoa vastaan räksyttäjä! :D
Sanoin: en osaa antaa lääketieteellistä apua mikä tohon auttaa mutta ÄITINÄ ihmettelen, miten ainoastaan aamupalan vääntäminen aiheuttaa kalapaliikin ja miehen sättimisen!
Pitäisikö sitten tajuta? Koska minulla on täällä VAAN enneaikasia kovia supistuksia ja paikat aukeaa?? ;) Niin, miten sitä voikaan kipua tajuta..
Joskus edellisessä raskaudessa oli alakuloa ja hain saikkua kun lapset sai niskaan nipotusta.
Minusta lapset kuuluu perheeseen ja hoidossa mahdollisimman vähän!
KUN oma vointi on ollut huono, niin olen hakenut oloon helpotusta. Ei kai kuukauden makaaminen kotona ole hoitoa?
Itse ainakin kysyisin siihen jotain muuta helpotusta.
Sinulla sielä (omien sanojen mukaan) aamut on vaan hankalia. Sanoin tapoja joilla aamupala helpottuu -mutta ilmeisesti tässä pitää vaan miestä haukkua. Joka hänkään ei tajua?
Pidä lapsesi tarhassa jos ei kelpaa heidän seura. Minusta voisi ainakin osan viikosta olla kotona.
Mutta omaapahan on "käsikipusi" kun täälä jaksat kirjotella. Käsittääkseni, sen ei pitäisi olla kovin helppoa?
Tekopyhää, sanoisin.
T. Yhä ilkeä nro 23. Joka ei tosiaan ota kantaa mitä muut ketjuun vastaa. Ja kai tässä voisi jotain lääkitystä kai hakea: kun jaksaa katsella kersojansa.
Saman ikäset kaksi vanhempaani ovat niin ne kykenee ainakin aamupalaa ja vaatetta itse laittamaan.
Minusta tämä on VAAN sitä että haluat maata pitkään ja ihan omassa rauhassa hörppiä suffea, KIRJOTELLA netissä.. :)
Omat on "valintasi", mutta älä liitä lapsia siihen.
siihen, että jaksaako katsoa kersojaan...
Jos et itse tajua niin olepas mielipiteinesi ihan rauhassa. Missäs omat lapsesi sitten on kun jaksat vääntää aika pitkiäkin vastauksia täällä NETISSÄ?
Etteköhän te ole tehneet teidän perheenne kannalta oikeat ratkaisut, vaikka toiset täällä yrittävät muuta väittää.
Pakko oli välillä itkeä kun noita kommentteja luki. Miten ihmiset voivat olla noin ajattelemattomia. Ap ei varmasti ihan pienestä valita, eikä varmaan valittais, jos joku lasten aamupalan tekeminen olisi se oleellinen ongelma. Ja tosiaan varmaan lapset ovat kuitenkin enemmän äitinsä kanssa kuin ovat, jos ap olisi töissä. Oletan.
Alue: Aihe vapaa
Siis todella kipeänä? Pientä kuumetta ei lasketa.