Onko olemassakaan miehiä, joille kelpais koko paketti (minä+lapset)...
Minulla on kaksoset tyttö ja poika, ovat nyt 7v. Sain heidät 15v iässä, tosin kuukauden päästä täytin 16v. Oon nyt kolmisen vuoden ajan käynyt välillä ahkerammin välillä laiskemmin treffeillä. Osa on jatkunut pidemmällekin, mutta jossain vaiheessa lapset tulee ongelmaksi. Minä kyllä kelpaisin, muttei lapset.
Onko oikeasti nuoren yh:n näin vaikea löytää miestä, jolle ei olisi este lapset? En haluaisi koko loppuelämääni yksin viettää, mutta en halua sellaistakaan miestä, joka ei lapsiani hyväksy.
Kommentit (38)
Ennen raskautta olin 169cm/74kg ja nyt painoa on 61kg ja jos muiden ihmisten puheisiin on uskominen niin näytän ikäistäni nuoremmalta eikä kaksosia monikaan vieras usko omikseni.
Joku sanoi, että nosta miesten ikää, niin ihan älyttömästi en sitä enää aio nostaa, vaikka ymmärrän kyllä, ettei ikäiseni välttämättä halua alkaa seurustella yh:n kanssa. Voin kyllä harkita käydä esim. max 35v kanssa kun tähän mennessä vanhin ollut 33v.
ap
Kuinka paljon lapset ovat tuoneet painoa ja leventäneet perää? Se miltä näytät kertoo sinusta paljon.
ystävä joka otti naisen lasten kanssa =D ja en siitä miehestä olisi ikinä uskonut =D joten on kyllä sellaisia miehiä jotka osaa ajatella järkevästi eikä vaan munalla =D
Kyllä ihan varmasti löytyy jossain vaiheessa.
Tietysti se on ihan tuurikauppaa että löytää suht ikäisensä mutta kypsän ja vastuullisen miehen, ja sitten vielä pitäisi rakastuakin...
kyllä se prinssi oikea joskus löytyy jossain vaiheessa.
Monelle voi olla haaste tuo, että tietää poikamiehenä pomppaavan suoraan perhe arkeen ja ymmärrän täysin.
Moni haluaisi pelkän naisen ja tutustua häneen ensin ja vain hänen kanssa olla, mutta joutuukin tutustumaan naiseen ja lapsiin ja totutella ajatukseen, että tulisi joillekin isäpuoleksi, eikä saisi naisen kanssa yhteistä aikaa tarpeeksi vaan olisi myös ne mukulat pyörimässä jaloissa.
Ei tosin kannata kuvitella että nuo 23-vuotiaat jolpit olisivat sellaisia. Suurin osa on vielä liian lapsellisia ymmärtääkseen asioita. Lapsesihan eivät edes ole enää ihan pikkuisia ja sinä olet vielä sen verran nuori, että ihan takuulla joku "huolii" sinut. Typerää muuten edes käyttää tuota sanaa. Itse en missään nimessä "huolisi" miestä, jolle lapseni olisivat ongelma! En vaikka olisin itse minkäikäinen tahansa.
Enemmän ajattelisin,että mistä etsit sitä miestä?
Harrastatko mitään? Baareista ei niinkään löydä mitään pitkälle vietävää, tosin sekin on mahdollista..
Oikeastaan niiden lasten kauttakin voi tutustua miehiin, yksinhuoltajiin tai eronneisiin :)
Lasten harrastukset?
Älä nosta tuota miesten ikää, älä ajattele sitä ikä asiaa äläkä koko miehen "saamis" asiaa, kyllä se sieltä vastaan tulee kun sopiva sattuu kohdalle :)
että joku löysi. mulla on työkaveri, ihan hyvännäköinenkin 27v ja muutti naisen ja sen 4vlapsen luo.
Käsityksesi kuulostavat melko vanhanaikaisilta. Kysypä vaikka minun mieheltäni, joka "otti" naisen jolla oli lapsia ennestään. Lapset eivät ensinnäkään pyöri koko ajan jaloissa ja yhteistä aikaa on löytynyt riittävästi kun vain vähän viitsii järjestää. Minun lapseni olivat 6 ja 8 kun alettiin seurustella, ei tuon ikäisten kanssa ole enää vaikeaa. En tarvinnut isää lapsilleni, vaan miehen itselleni. Siinä on eroa kumpaa on etsimässä. Jos on kunnon mies niin sellaista eivät lapset haittaa!
kyllä se prinssi oikea joskus löytyy jossain vaiheessa.
Monelle voi olla haaste tuo, että tietää poikamiehenä pomppaavan suoraan perhe arkeen ja ymmärrän täysin.
Moni haluaisi pelkän naisen ja tutustua häneen ensin ja vain hänen kanssa olla, mutta joutuukin tutustumaan naiseen ja lapsiin ja totutella ajatukseen, että tulisi joillekin isäpuoleksi, eikä saisi naisen kanssa yhteistä aikaa tarpeeksi vaan olisi myös ne mukulat pyörimässä jaloissa.
Jos ikäistesi miesten perään haikailet, tuskin sitä koko paketin haluavaa löydät. Sad but true.
ettei kelpaa kun vanhemmille,itsekkin kelpasin itseäni 4,5-vuotta nuoremmalle 21-vuotiaalle sinkkumiehelle aikoinaan:)Nyt 5-vuotta eloa takana ja hyvin menee:)Itse tuli tapailtua hyvinkin surkeita tyyppejä kun luulin että pakko ottaa kuka vaan huolii..onneksi tapasin sitten miehen jonka kanssa ei ole tarvinnut tinkiä mistään:)
Käsityksesi kuulostavat melko vanhanaikaisilta. Kysypä vaikka minun mieheltäni, joka "otti" naisen jolla oli lapsia ennestään. Lapset eivät ensinnäkään pyöri koko ajan jaloissa ja yhteistä aikaa on löytynyt riittävästi kun vain vähän viitsii järjestää. Minun lapseni olivat 6 ja 8 kun alettiin seurustella, ei tuon ikäisten kanssa ole enää vaikeaa. En tarvinnut isää lapsilleni, vaan miehen itselleni. Siinä on eroa kumpaa on etsimässä. Jos on kunnon mies niin sellaista eivät lapset haittaa!
kyllä se prinssi oikea joskus löytyy jossain vaiheessa.
Monelle voi olla haaste tuo, että tietää poikamiehenä pomppaavan suoraan perhe arkeen ja ymmärrän täysin.
Moni haluaisi pelkän naisen ja tutustua häneen ensin ja vain hänen kanssa olla, mutta joutuukin tutustumaan naiseen ja lapsiin ja totutella ajatukseen, että tulisi joillekin isäpuoleksi, eikä saisi naisen kanssa yhteistä aikaa tarpeeksi vaan olisi myös ne mukulat pyörimässä jaloissa.
netin kautta joitain tavannut, sit toisen harrastukseni parista löytynyt muutamia (käyn salilla ja lisäksi opiskelen kieliä). Baareissa en pahemmin viihdy, vaikka sinne pääsisinkin kun kummit ottaa mielellään kaksoset hoitoon. Ei vaan ole minun juttu baareissa juokseminen, välillä ehkä kerran muutamassa kk:ssa mennä tyttöjen kanssa viihteelle, mutta tuohon se sit jää enkä tuollon kyllä miestä hae.
Jonkun uuden harrastuksenkin vois tietty alottaa, mutta välillä nytkin poden huonoa omaatuntoa kun en ehdi aina niin paljon olla lasten kanssa, vaikka viihtyvät mm. isänsä vanhemmilla hyvin.
Mutta ehkäpä en vielä luovu toivosta vaan katselen elämää eteenpäin ja nautin lapsistani ja katsotaan, josko jossain vaiheessa joku löytyisi jakamaan kanssani ne ilot ja surut.
ap
ja jokin aika tuon jälkeen löysi nykyisen miehensä. Nyt ovat olleet yhdessä 10v ja ystäväni 3lapsen lisäksi heillä on nyt yks yhteinen 2v taapero
Mulla oli muinoin naapurissa perhe, jonka tytär oli mun kanssa samalla luokalla ja äitinsä minun äitini työkaveri. Rouva jäi leskeksi 5 lapsen kanssa ja oli vielä reippaasti ylipainoinen, mutta iloinen ja tomera ihminen. Parin vuoden päästä naapurissa asui uus mies, joka oli todella mukava ja raitis, ex-vaimo oli pettänyt ja jättänyt, myös muksut! Valitettavasti hänkin kuoli 12 vuoden liiton jälkeen. Tapasin rouvan hiljattain ja hänellä oli uusi puoliso, joka vielä osoittautui edesmenneen isäni entiseksi bändikaveriksi.
Elämästä ei ikinä tiedä...kannattaisiko etsiä eronnutta perheellistä ihmistä tai leskeä..? Nuoret pojat kun on monesti niin keskenkasvuisia ja kuvittelevat että nuoruus loppuu vasta +35-veenä. Epäilen löytyykö sellaista miestä baarista.
baareista löytänyt, aiemmassa viestissä tästä kerroin enemmänkin. Minulle ei ole este, jos miehellä on lapsia, lapsellisiakin miehiä tavannut, mutta miehille näyttää olevan este minun lapset.
ap
Mulla oli muinoin naapurissa perhe, jonka tytär oli mun kanssa samalla luokalla ja äitinsä minun äitini työkaveri. Rouva jäi leskeksi 5 lapsen kanssa ja oli vielä reippaasti ylipainoinen, mutta iloinen ja tomera ihminen. Parin vuoden päästä naapurissa asui uus mies, joka oli todella mukava ja raitis, ex-vaimo oli pettänyt ja jättänyt, myös muksut! Valitettavasti hänkin kuoli 12 vuoden liiton jälkeen. Tapasin rouvan hiljattain ja hänellä oli uusi puoliso, joka vielä osoittautui edesmenneen isäni entiseksi bändikaveriksi.
Elämästä ei ikinä tiedä...kannattaisiko etsiä eronnutta perheellistä ihmistä tai leskeä..? Nuoret pojat kun on monesti niin keskenkasvuisia ja kuvittelevat että nuoruus loppuu vasta +35-veenä. Epäilen löytyykö sellaista miestä baarista.
kirjoitin niin miesten ikähaarukka, joita olen tapaillut on ollut 26-33v
ap
Jos ikäistesi miesten perään haikailet, tuskin sitä koko paketin haluavaa löydät. Sad but true.
hyväksyy myös lapsesi. Ei kaikki ikäisesikään ole lapsellisia idiootteja, joille lapsi on este, se on aika pitkälle ihmisestä kiinni
Tietysti se on ihan tuurikauppaa että löytää suht ikäisensä mutta kypsän ja vastuullisen miehen, ja sitten vielä pitäisi rakastuakin...
No, itse kuitenkin tiedän tapauksia, joissa nuori mies on huolinut naisen, jolla on 2-3 alle kouluikäistä lasta ja ruvennut huolehtimaan lapsista kuin omistaan. Hieno juttu, arvostan ja uskon, että näissä tapauksissa on tosirakkaus kyseessä. Mutta (vaikka ei suoranaisesti liity ap:n kysymään asiaan) sitä ihmettelen, miksi näissä tapauksissa on niin kova kiire saada yhteisiäkin lapsia äidin lasten lisäksi, ja vieläpä enemmän kuin yksi lyhyillä ikäeroilla. Näin mies joutuu suhteellisen lyhyessä ajassa ja kylmiltään suurperheen isäksi ja väitän, että siinä on mikä tahansa suhde lujilla. Toki suhde voi silti kestää, varsinkin jos muut puitteet ovat kunnossa, (taloudellinen tilanne, tukiverkosto) mutta joidenkin uusperheiden tahti (tutustuminen, yhteenmuutto, yhteiset lapset...) näyttää aika hurjalta.
Anteeksi rönsyily alkuperäisestä aiheesta ja onnea ap:lle ja muille vastaavassa tilanteessa oleville rakkauden löytämiseen. Ja jos se löytyy niin malttia ja harkintaa myöhempiin vaiheisiin. Ihan itsenne ja lasten takia.