Onko muita, joiden ammatti ymmärretään useimmiten väärin?
Itse olen psykologi, ja ihmisillä on kaksi käsitystä työstäni:
1) psykoterapeutti, asiakkaat makaa psykoanalyyttiseen tyyliin sohvalla ja minä hymisen jotain (tämä ylivoimaisesti yleisin)
2) "psykiatrin pikku apulainen", joka yrittää parantaa "hulluja"
Itse olen lasten ja nuorten neuropsykologi, eli työni ei ole ollenkaan yllä kuvatun kaltaista :)
Kommentit (148)
ihmisiä tuntuu olevan kaksi ääripäätä: joko th:n täytyy tietää KAIKESTA KAIKKI, tai hän ei ole pätevä tekemään työtään. Tarkoitan siis asioita, joita lääkäritkin joutuvat pohtimaan/konsultoimaan niistä toisia erikoislääkäreitä. Hoitajalle on niin helppo kiukutella tai mollata, jos hän ei heti osaa antaa vastausta kysymykseen.
Tai sitten on heitä, jotka luulevat, että th haluaa kontrolloida perhettä, vauva pitää tuoda näytille pakkopunnitukseen ja uteluun ;) Ja äitiysneuvolan th:n tarkoituksena on vain kiusata epämiellyttävillä muodollisuuksilla raskaana olevaa ja synnytysvalmennuksetkin ovat yhtä turhan jauhamista.
Sitten jälkeen päin maristaan, ettei siitä ja siitäkään ole kerrottu, vaikka niistä olisi puhuttu, mutta kun oma kiinnostus/ymmärrys ei siinä vaiheessa ole riittänyt. OK, normaaleja asioita, jotka myös ymmärrän. Siinä vaiheessa niin paljon ajateltavaa... :)
Onneksi pääosin työni on mukavaa, positiivista ja asiakkaani ihania, toki hankaliakin asioita on, mutta sekin kuuluu työnkuvaan. Pidän työstäni ja positiivistakin palautetta olen saanut paljon. Terveisiä kaikille kollegoille!
t.th
Eikö tuo mambojambojargonin höpöttäminen jus ole sitä sun työtäs?
Olen radiotoimittaja/juontaja, ja ihmiset ajattelevat, että työaikani on se mitä olen eetterissä, ja työ itsessään on yhtä helppoa kuin kahvipöytäkeskustelu. Että minkäänlaista ammattitaitoa ei oikeasti tarvita, aina kuulee näitä, " mun kaveri Pertsa on muuten tosi hauska tyyppi, se olis varmaan tosi hyvä radiossa".
Mikään ei estä Pertsaa hakeutumasta alalle ja kokeilemaan.
ja monilla ei ole mitään käsitystä siitä mitä teen. Onpa luultu siivoojaksikin.
jo oikein ikävä. Oikeaa toimitettua ohjelmaa, eikä mitään Nova-huttua aivottomille keski-ikäisille.
Eikö tuo mambojambojargonin höpöttäminen jus ole sitä sun työtäs?
En ole opiskellut yliopistossa viittä vuotta ja sen päälle vielä erikoispsykologin koulutusta, jotta voisin lätistä mitä sylki suuhun tuo.
Kuntoutan ja diagnosoin neurologisista vammoista ja häiriöistä kärsiviä lapsia, esim. ADHD-, Asperger jne. lapsia ja niitä, jotka ovat saaneet esim. aivovamman. Lisäksi työhöni kuuluu nykyään aika paljon konsultointia.
ap
ja monilla ei ole mitään käsitystä siitä mitä teen. Onpa luultu siivoojaksikin.
siis toimii eräänlaisena välikätenä siirrettäessä tavaraa paikasta toiseen. Tekee tuontitullauksia, vientiselvityksiä jne.
lapsellani on as, dg:n teki lääkäri moniammatillisen tiimin kansssa. Kuntoutuspykologit kuntouttavat, mutta senkin suunnitelman laatii ensin lääkäri (ainakin virallisesti. kuntoutuspsykologit toki toteuttaa vähän omaa omahjelmaansa)
ja todella moni luulee, että suunnittelen ja ompelen verhoja. Jos joku miettii, että mitä minä sitten teen niin pehmustan ja päällystän huonekaluja.
ja aika moni kuvittele, että hiippailen ympäriinsä pikkuruisen kastelukannun kanssa päivät pitkät. Ja että eihän se mitenkään voi olla rankkaa työtä
Etenkin vanhempi väki luulee, että minä "opetan" ja luennoin luokassa päivät pitkät.
Käytännössä työajastani opetusta on ehkä 6-8 tuntia viikossa. Ja hyvin harvoin luennoin. Luennointi on tutkitusti huonoin tapa oppia.
...ja aina saa olla selittelemässä ihmisille että kaikki lehdet, mainokset ja muut painotuotteet joku on suunnitellut ja tehnyt ennen painokoneeseen laittoa. Yleisin kommentti on "eikös painokone paina niitä lehtiä" tai että "oletsä siis toimttaja" :-D
eli mitä sinä siis käytännössä teet?
Et kyllä ole toimittaja - kirjoittamisen ammattilainen olisi osannut ilmaista itsensä selkeämmin :-):
...ja aina saa olla selittelemässä ihmisille että kaikki lehdet, mainokset ja muut painotuotteet joku on suunnitellut ja tehnyt ennen painokoneeseen laittoa. Yleisin kommentti on "eikös painokone paina niitä lehtiä" tai että "oletsä siis toimttaja" :-D
lapsellani on as, dg:n teki lääkäri moniammatillisen tiimin kansssa. Kuntoutuspykologit kuntouttavat, mutta senkin suunnitelman laatii ensin lääkäri (ainakin virallisesti. kuntoutuspsykologit toki toteuttaa vähän omaa omahjelmaansa)
psykologi diagnosoida. Mielenterveyspuolella psykologit harvemmin diagnosoivat, vaikka tekisivätkin kaiken testauksen ja muun diagnoosia edeltävän työn. Meillä kyllä neuropsykologitkin diagnosoivat neuraalisia häiriöitä ja pääosin suunnittelemme itse kuntoutuksenkin, kuitenkin moniammatillisen työryhmän kanssa.
ap
Etenkin vanhempi väki luulee, että minä "opetan" ja luennoin luokassa päivät pitkät.
Käytännössä työajastani opetusta on ehkä 6-8 tuntia viikossa. Ja hyvin harvoin luennoin. Luennointi on tutkitusti huonoin tapa oppia.
amk:ssahan ei tehdä tutkimusta
eli mitä sinä siis käytännössä teet?
Et kyllä ole toimittaja - kirjoittamisen ammattilainen olisi osannut ilmaista itsensä selkeämmin :-):
...ja aina saa olla selittelemässä ihmisille että kaikki lehdet, mainokset ja muut painotuotteet joku on suunnitellut ja tehnyt ennen painokoneeseen laittoa. Yleisin kommentti on "eikös painokone paina niitä lehtiä" tai että "oletsä siis toimttaja" :-D
Juurihan kirjoittaja kertoi, että suunnittelee mainoksia ja muita painotuotteita ja ettei ole toimittaja. Mun mielestä oli selkeästi sanottu...
Eikö tuo mambojambojargonin höpöttäminen jus ole sitä sun työtäs?
En ole opiskellut yliopistossa viittä vuotta ja sen päälle vielä erikoispsykologin koulutusta, jotta voisin lätistä mitä sylki suuhun tuo.
Kuntoutan ja diagnosoin neurologisista vammoista ja häiriöistä kärsiviä lapsia, esim. ADHD-, Asperger jne. lapsia ja niitä, jotka ovat saaneet esim. aivovamman. Lisäksi työhöni kuuluu nykyään aika paljon konsultointia.
ap
Terveisin adhd:n mutsi, joka sai psykologilta vain arvion, että "ihana lapsi" ja "koti on suuri voimanlähde" ja neurologilta pelkän diagnoosin... ja vasta neuropsykologi oikeasti arvioi missä mättää ja miten kouluvalmiuksia voitaisiin petrata (lapseni suurimmat ongelmat impulssikontrollin heikkous ja poikkeava kuulomuisti). Kertoipa vielä ihanan maanläheisesti lääkityksestäkin.
työskentelin matkatoimistovirkailijana ja suurin osa asiakkaista ei tuntunut käsittävän, että minä vain todellakin varaan ja suunnittelen ne matkat, en ole niillä matkoilla mukana, en aja linja-autoa enkä ole matkaoppaana. Harvoin myöskään olin itse suoraan tekemisissä hotellien tai lentoyhtiöiden kanssa saati sitten tunnen kaikki paikalliset nähtävyydet sun muut.
Oli tosiaan yllätys, että oli niinkin paljon ihmisiä, jotka olettivat minun tekevän ihan jotain muuta, kuin todellisuus oli.
Tietenkään ei ole tämän ketjun kokin vika, jos hänelle ei ole kerrottu tilausta, jota asiakas odottaa. Miten voisi tehdä annoksen, jota ei ole ikinä häneltä tilattu?
Sen sijaan tämän kokinkin pitäisi ymmärtää, että nyt siellä ravintolassa jokin mättää ja asiakaspalvelu on huonoa.
Olen itse ollut loma-aikaan tarjoilijan töissä eräässä hiihtokeskuksessa ja siellä oli ravintolapalvelu organisoitu todella huonosti. Keittiö meni heti tukkoon ja ihmiset saivat odotella ruokiaan ikuisuuksia. Nolotti usein asiakkaiden puolesta. Jos olisin itse ollut siellä asiakkaana, olisin minäkin pitänyt ko. ravintolan tasoa huonona. Sitä se nimittäin oli, kun ei oltu osattu arvioida oikein, minkäkokoiselle väkimäärälle pystytytään kokkaamaan ja tarjoilemaan ruokaa juohevassa ajassa.