Lue keskustelun säännöt.
SM- urheilijoita paikalla?
20.12.2009 |
Katsoin tuossa taitoluistelun SM- kisoja netistä, ja mietin taas yhtä juttua. Kun esim. naisten yksinluistelukisassa oli mukana eräs -87 syntynyt luistelija, jonka toistaiseksi paras tulos on noin 80 pistettä huonompi kuin -88 syntyneellä Kiira Korvella. Niin kun taitoluistelukin vaatii todella kovaa ja pitkäjänteistä harjoittelua ja vie paljon aikaa, niin miten tuossa vaiheessa viitsii enää motivoitua koko touhuun, kun tietää, ettei tule ikinä pääsemään edes pronssille SM- kisoissa, kansainvälisistä kisoista puhumattakaan. Onhan hän varmaan tajunnut sen jo ajat sitten. Tekeekö sitä sitten vaan harrastuksekseen, kun ei enempään ole rahkeita? Miten valmentajat ja muut jaksaa panostaa ko. urheilijaan?
Kommentit (3)
vaan pelasin SM-sarjassa lentopalloa 7 kautta ja olin nuorten maajoukkueessa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Kun mä tajusin että naisten maajoukkueeseen ei ole asiaa, vaikka se oli tavoitteeni mä asetin itselleni omia tavoitteita. Oli mm. tietty pistemäärä kauden aikana (pelasin hakkurina, sen mitä nyt roolitusta siihen aikaan oli) tai sit jonkun tietyn hyökkäyskuvion parantaminen. Yhteen aikaan mulla oli sitäkin, että laitoin punttitreenissä kilomääriä, jotka pitää saada vedettyä. Kaikenlaista sitä keksii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät kaikki myöskään käy töissä edetäkseen koko ajan korkeammalle ja korkeammalle. Jos nauttii kilpailemisesta ja harjoittelusta, niin miksi ei? Oma taso vain on lajista riippumatta joillain alempana, ja he eivät koskaan havittelekaan jotain sm-voittoa tms. vaan kilpailevat omalla tasollaan.
t. sm 1980-luku