Mikä vapaaehtoisessa lapsettomuudessa ihmetyttää?

Kuka sinua käy katsomassa ja huolehtii asioistasi?



Etkö halua nähdä lapsenlapsia ja heidän kasvavan?

Kuka sinua käy katsomassa ja huolehtii asioistasi? Etkö halua nähdä lapsenlapsia ja heidän kasvavan?

Jos näin kuitenkin käy, että vanhainkotiin joskus joudun, niin uskon, että sisareni lapset, joihin mulla on lämpivät välit ja jotka ovat luonnollisesti myös edunsaajia, hoitavat asiani. Toinen vaihtoehto on hyvissä ajoin muuttaa palvelutaloon.

Aika paljonhan noissa vanhainkodeissa on vanhuksia, joilla ON lapsia ja silti he ovat yksin. Mikään maailmassa ei takaa sitä, että vaikka lapsia on, niin he ovat elossa/ asuvat samassa maassa/ välittävät sinusta siinä vaiheessa kun olet vanhus.

ap

Maailmassa on ihan tarpeeksi ihmisiä jo nyt ja voin rakastaa muiden lapsia ja huolehtia heistä omalta osaltani.



Se, että olemme valinneet lapsettomuuden ei tarkoita sitä, etteikö elämässämme olisi sijaa lapsille.



ap

tosin en vapaaehtoiesti, 10 v lapsettomuushoitoja vasta tehosi

tosin en vapaaehtoiesti, 10 v lapsettomuushoitoja vasta tehosi

ap

hoitaa vanhainkotiin joka sinne pääsyä tarvitsee. Tuskin kukaan lapsia sen takia tekee?

vapaaehtoisesti lapsettomien palstaa, useimmista viesteistä paistaa läpi suorastaan inho ja vastenmielisyys lapsia ja niiden mukana seuraavia normaaleja elämän asioita kuten vaippoja ja kuolaa kohtaan. Ei tietysti päde kaikkiin mutta useimpiin, lukekaapa vaan. Mielestäni tämä kertoo jotain keskimääräisestä vapaaehtoisesti lapsettomasta, ovat elämästä vieraantuneita. Siinäpä sitten tutustuvat vaippoihin ja kuolaan vaikkapa yksin siellä vanhainkodissa mistä aiempi vastaaja kyseli, kun vieras ihminen niitä siivoaa :) Lisäksi oma henkilökohtainen vakaumukseni on, että ihminen on vain DNA:n keino tuottaa uutta DNA:ta. Jos et lisäänny, et täytä elämän tarkoitusta kauhean hyvin omalta osaltasi. Toisaalta edistät oman DNA:si siirtymistä esimerkiksi hoivaamalla ja kasvattamalla sisartesi lapsia, joten tämä ei ole yksiselitteistä. Homoillakin kun on joku biologinen merkitys, muuten niitä ei olisi.

en ihmettele myöskään absolutisteja tai niitä jotka eivät anna karkkia lapsilleen. Kukin tyylillään.

Koska tässä nyt ilmeisesti saa kertoa kaikenlaisia mielipiteitä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta, niin saa kai näitä vähemmän positiivisiakin sitten tuoda julki?



Tässä muutamia ominaisuuksia, joita liitän vapaaehtoisesti lapsettomiin:



-Tietty kypsymättömyys. Monet tuntemani vapaaehtoiset lapsettomat tuntuvat jotenkin kypsymättömiltä: ollaan jääty siihen vaiheeseen, jossa kaikki pyörii MINUN halujeni ja tarpeideni ympärillä.



-Kypsymättömyys tuo esiin toisen asian: sitoutumisen vaikeuden. Tuntuu, että monet vapaaehtoisesti lapsettomat eivät luota kykyynsä tehdä päätöksiä esim. siitä, sitoutuako johonkin työpaikkaan, suhteeseen, asuntoon jne.



Näitä piirteitä ei ole tietenkään kaikissa vapaaehtoisesti lapsettomissa (herranen aika, enhän minä ole heitä kaikkia tavannutkaan!), ja toisaalta, myös ihmisillä, joilla on lapsia, on näitä piirteitä. Ja onhan toisaalta hyvä, että ei sitten tee niitä lapsia, jos omat tarpeet ovat päällimmäisinä. Tämä, mitä kirjoitin on vain mun vaikutelma asiasta, ei välttämättä mikään totuus.



Niin, ja en ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi tehdä lapsia, en todellakaan! Jokainen tekee omat päätöksensä. Uskon kuitenkin, että lisääntyminen on yksi ihmisen vieteistä, ja sen perusteella olen sitä mieltä, että varmasti monia vapaaehtoisesti lapsettomia yhdistävät tietyt psykologiset mallit. Tämä ei kuitenkaan tee heistä minun silmissäni mitenkään huonompia tai parempia ihmisiä. Meitä on niin moneen junaan, ja kaikilla meillä on omat hyvät ja huonot puolemme.

Sen sijaan ihmettelen ja ennen kaikkea ärsyynnyn ihmisistä, jotka tekevät lapsia siksi, koska niin kuuluu tehdä. Ja heitä on ihan liikaa! Sitten valitetaan jokaisesta asiasta, lapsi tuo pääasiassa vain rasitteita, ei haluta ajatella asioita lapsen näkökulmasta, lapsi vain sopeutuu lapsellisten vanhempiensa maailmaan ja totta kai kärsii epäkypsistä vanhemmista, jotka halusivat rakkauden huumassa leikkiä hetken vauvanukkeleikkejä.



Eli suosittelen todella lämpimästi elämää ilman lapsien tehtailua, ellei välttämättä lapsia itselleen halua. Sen sijaan ihmettelen ja myös ärsyynnyn siitä, että jotkut em. tilanteessa olevat tulevat lapsiaiheisille keskustelupalstoille narisemaan omia kärkeviä näkemyksiään asioista, joista eivät oikeasti tiedä.

tai hakea mitään vertaistukea ja olen siksi onnellisen tietämätön tuollaisesta inhosta ja vastenmielisyydestä. Mulle kuola ja kakkavaipat on ihan tuttu juttu. :)

vapaaehtoisesti lapsettomien palstaa, useimmista viesteistä paistaa läpi suorastaan inho ja vastenmielisyys lapsia ja niiden mukana seuraavia normaaleja elämän asioita kuten vaippoja ja kuolaa kohtaan.

ap

Mun mielestä tämä on vähän vanhanaikainen ajatustapa. Maailma on jo täytetty kaikenlaisella DNA:lla ja näin määriteltyä elämän tarkoitusta on täytetty jo turhankin hyvin. On siis mielestäni huono tekosyy tehdä sen takia lapsia, että elämä jatkuisi. Tällä väkimäärällä se jatkuu aivan varmasti!

Lisäksi oma henkilökohtainen vakaumukseni on, että ihminen on vain DNA:n keino tuottaa uutta DNA:ta. Jos et lisäänny, et täytä elämän tarkoitusta kauhean hyvin omalta osaltasi.

Sen sijaan ihmettelen ja ennen kaikkea ärsyynnyn ihmisistä, jotka tekevät lapsia siksi, koska niin kuuluu tehdä. Ja heitä on ihan liikaa! Sitten valitetaan jokaisesta asiasta, lapsi tuo pääasiassa vain rasitteita, ei haluta ajatella asioita lapsen näkökulmasta, lapsi vain sopeutuu lapsellisten vanhempiensa maailmaan ja totta kai kärsii epäkypsistä vanhemmista, jotka halusivat rakkauden huumassa leikkiä hetken vauvanukkeleikkejä.

Vauvakuume ei koskaan iskenyt ja seurasin läheltä ystäviäni ja perheenjäseniä, jotka tekivät lapsia. Voin ihan rehellisesti sanoa, että lähipiirissäni olevista lapsiperheistä vain 2 on oikeasti onnellisia ja nauttivat siitä perhe-elämästä. Tämä on vaikuttanut aika suuresti meidän päätökseen pysyä lapsettomina. Näin meille jää myös aikaa auttaa ja tukea näitä ystävien ja perheenjäsenten perheitä ja lapsia.

ap

asia tulee puheeksi. Jos on sinut valintansa kanssa, niin ei kai se pitäisi niin voimakasta tunnereaktiota saada aikaan. Se eniten ihmetyttää, ettei voi kiihkottomasti asiasta kertoa, vaan ollaan heti karvat pystyssä.

Jos on sinut valintansa kanssa, niin ei kai se pitäisi niin voimakasta tunnereaktiota saada aikaan. Se eniten ihmetyttää, ettei voi kiihkottomasti asiasta kertoa, vaan ollaan heti karvat pystyssä.

ap

että he, joilla asian puheeksi ottaminen nostaa karvat pystyyn, saattavat olla oikeasti tahattomasti lapsettomia, mutta eivät vaan halua asiasta puhua.



ap

että mitä ihmettä teet täällä Vauva-lehden palstalla? Itselläni lapsettomana ollessa oli kyllä aika monta parempaa paikkaa netissäkin viettää aikaa...

Ihmiset ovat erilaisia, eikä se, että minä haluan lapsia, tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi. Mutta suomalaisessa yhtenäiskulttuurissa monille on vaikea sisäistää tätä asiaa muutenkin, eli siis ei ymmärretä muita kuin omia valintoja, ja kuvitellaan että siksi kaikkien muidenkin pitää valita samalla tavalla.



Hyvää jatkoa ap:lle!

että mitä ihmettä teet täällä Vauva-lehden palstalla? Itselläni lapsettomana ollessa oli kyllä aika monta parempaa paikkaa netissäkin viettää aikaa...

Tiesitkö, että tämä on aika ainutlaatuinen keskustelupalsta ja varmasti Suomen vilkkain. Puheenaiheita useimmiten enemmän koskien muita asioita kuin lapsia. Taapero- tai vauva-alueita en käy lukemassa, enkä myöskään lapsettomuuspalstaa, sillä en yritä raskautua.

Ja kuten sanoin, elämässäni on lapsia, vaikkei omiani. :)

ap

Ihmiset ovat erilaisia, eikä se, että minä haluan lapsia, tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi. Mutta suomalaisessa yhtenäiskulttuurissa monille on vaikea sisäistää tätä asiaa muutenkin, eli siis ei ymmärretä muita kuin omia valintoja, ja kuvitellaan että siksi kaikkien muidenkin pitää valita samalla tavalla. Hyvää jatkoa ap:lle!

ap

Sitten kuitenkin niin kävi ja nyt ei mikään niin hirvitä kuin ajatus, että olisin jäänyt vapaaehtoisesti lapsettomaksi. Näin ei varmasti ole kaikilla, mutta minä kyllä suosittelen ottamaan riskin. Ei muitten lapsien kanssa puuhailu todellakaan ole sama kuin oma lapsi. Ei niitä kahta asiaa voi verratakaan.