Perusteesi perhepetiin?

kun yrität viisivuotiasta saada omaan sänkyyn ja huoneeseen nukkumaan.



Nimim. kokemusta on

ei todellakaan ole ollut meillä suunnitelmissa mutta niin vain kävi, että omat yöunet tulivat niin tärkeiksi, että helpompi on kun nukutaan samassa sangyssä.



Tulevan vuoden aikana on tarkoitus saada esikoinen (toistaikseksi myöskin ainokainen) omaan sankyynsä.

Pidin lastani omassa sängyssä 7kk ikään asti ja sitten siirryin perhepetiin ja ah kuinka saadaankin nukuutua niin paljon paremmin ja se on mielestäni vielä kivaakin. En kadu päästöstäni! Ja ei ole haitannut parisuhdetta mitenkään, päin vastoin ihana herätä koko perhe samassa paketissa ;)

on jokaiselle oma sänky. Vanhemmille oma yhteinen, vauvalle oma. Vauva nyt 5kk, ja nukkuu omassa sängyssään, on nukkunut alusta asti. Pinnasänky tosin on meidän sängyn vieressä, minun puolellani, jotta pystyn helposti antamaan tutin suuhun, kun tipahtaa ja alkaa sitä vauva etsimään.

Pari kertaa on vauva ollut meidän välissä pari tuntia aamulla, kukaan meistä ei silloin pysty nukkumaan. Vauva höpöttää ja koittaa leikkiä meidän kanssa, ja me vanhemmat pelkäämme, että vauva tukehtuu meidän peittoon tai tyynyyn, osumme häneen nukkuessa kädellä tai vaikka käännymme hänen päälle. Ja kumpikin meistä liikkuu nukkuessaan tosi vähän. Kun vauva on omassa sängyssään, hän nukahtaa lähes heti, ja nukkuu. Jos on hereillä, katselee vain ympärilleen tai leikkii käsillään tai unipupullaan, mutta ei höpöttele. On koitettu myös sitä, että vauva nukkuu toisen vanhemman vieressä joko niin, että on kahdestaan sängyssä vauvan kanssa, tai niin, että äiti on vauvan ja isän välissä. Ei onnistu, edelleen on samat pelot, ja niiden lisäksi vielä se, että vauva tippuu sängystä, vaikka reunaan onkin laitettu "stoppari". Eli ei kyllä todellakaan meillä! Eikä edes haluta opettaa lasta siihen, että nukkuisi meidän vieressä.

Ja lisäksi, eikös aikuisten patjat ole liian pehmeitä vauvalle, juuri sen vuoksi pinnasängyssäkin ohut, suht kova patja??

Ja lisäksi, eikös aikuisten patjat ole liian pehmeitä vauvalle, juuri sen vuoksi pinnasängyssäkin ohut, suht kova patja??

harva aikuinenkaan kai tykkää nukkua pehmeällä. Vesisängyssä vauvaa ei saa nukuttaa, mutta niitäpä ei taida enää edes hirveästi olla.

Meidän lapsemme osaavat kyllä nukkua omassa sängyssä, nukkuvat niin esim. yökyläillessään, ja mökillä jakavat keskenään yhden ison sängyn.

Myös jos jompikumpi aikuisista on sairas, he nukkuvat omissa sängyissään, jotta sairas saa olla rauhassa.



Eli ei perhepeti välttämättä tarkoita sitä, että lapset eivät osaisi nukkua missään muualla.



t.35, niiden 8v ja 6v äiti

vieressä,kiehnäävät ja pyörivät liikaa.

eli läheisyys, helppous, ei tarvi nousta ylös. Se on mulle pahinta ja väsyttävintä. Yksi perusta on myöskin se, että kätkytkuolemat on hyvin harvinaisia perhepedissä.

kun vauva imee tyhjää tissiä kymmenen minuutin välein.

kun yrität viisivuotiasta saada omaan sänkyyn ja huoneeseen nukkumaan. Nimim. kokemusta on

Tuon kanssa, kun lapsille on teroitettu, että jokainen nukahtaa omaan sänkyyn, mutta aina, siis AINA saa tulla viereen, jos yöllä herää ja siltä tuntuu.

Auttaisiko teillä?

on jokaiselle oma sänky. Vanhemmille oma yhteinen, vauvalle oma. Vauva nyt 5kk, ja nukkuu omassa sängyssään, on nukkunut alusta asti. Pinnasänky tosin on meidän sängyn vieressä, minun puolellani, jotta pystyn helposti antamaan tutin suuhun, kun tipahtaa ja alkaa sitä vauva etsimään. Pari kertaa on vauva ollut meidän välissä pari tuntia aamulla, kukaan meistä ei silloin pysty nukkumaan. Vauva höpöttää ja koittaa leikkiä meidän kanssa, ja me vanhemmat pelkäämme, että vauva tukehtuu meidän peittoon tai tyynyyn, osumme häneen nukkuessa kädellä tai vaikka käännymme hänen päälle. Ja kumpikin meistä liikkuu nukkuessaan tosi vähän. Kun vauva on omassa sängyssään, hän nukahtaa lähes heti, ja nukkuu. Jos on hereillä, katselee vain ympärilleen tai leikkii käsillään tai unipupullaan, mutta ei höpöttele. On koitettu myös sitä, että vauva nukkuu toisen vanhemman vieressä joko niin, että on kahdestaan sängyssä vauvan kanssa, tai niin, että äiti on vauvan ja isän välissä. Ei onnistu, edelleen on samat pelot, ja niiden lisäksi vielä se, että vauva tippuu sängystä, vaikka reunaan onkin laitettu "stoppari". Eli ei kyllä todellakaan meillä! Eikä edes haluta opettaa lasta siihen, että nukkuisi meidän vieressä. Ja lisäksi, eikös aikuisten patjat ole liian pehmeitä vauvalle, juuri sen vuoksi pinnasängyssäkin ohut, suht kova patja??

näitä ihmisten pelkoja perhepedissä nukkumista kohtaan.

Ei aikuinen ihminen, joka ei ole lääkkeissä tai päihteissä tukehdusta lastaan. Ei sitä vauvaa ole tarkoitus tunkea syvälle peiton alle, ja eihän se vauva halvaantunutkaan ole, jos naamalle osuu jotain, niin kyllä se sätkii ja potkii ja huutaa.

Huiskitteko ja nukutteko ikinä esim. puolisoidenne raajojen päällä? Mä muistan tasan kerran, että olen kierähtänyt esikoisen käden päälle, ja tämä älähti asiasta heti.

mies kuorsaa niin kovasti, että on ollut pakko siirtää lapset omiin sänkyihinsä ja omiin huoneisiinsa noi puolivuotiaina. Siihen asti osittain pinnasängyssä meidän sängyn vieressä ja osittain vieressä. Nykyisin sitten molemmat tulevat aamuisin meidän sänkyyn kun heräävät.

sori vaan

mutta mun mielestä vanhempien sänky on tarkoitettu vanhempien nukkumista ja seksiä varten. Meillä lapset nukkuvat omissa sängyissään. En ymmärrä tätä perhepetivouhotusta.

Kyllä sinullakin on oikeus mielipiteeseen :)

Minä olen tykännyt perhepedistä sen helppouden takia.

Seksiä nyt voi harrastaa muuallakin kuin siinä sängyssä :)