Muistakaa jouluna myös lehdenjakajaa ja postinkantajaa!

Minäkään en tiennyt postinjakajille annettavista joululahjoista, ennen kuin aloin itse postihommat. Täytyy sanoa, että pienikin muistaminen on ihmeellisen liikuttavaa. Joskus saa konvehtirasian, jouluteetä tai peräti rahaa, mutta muistan jo postinjakajalle jätetyn joulukortin siihen kiinnitetyn joulukarkin kera saaneen suorastaan kyyneleen silmäkulmaan ja varmasti hymyn huulille!



Jakajan muistaminen on erityisesti vanhempien ihmisten tapa. Useimmat varta vasten odottavat postinjakajaa ja tulevat sitten ulos lahjan kanssa. Jotkut jättävät lahjan postilaatikkoon (joskus vaikea huomata) ja jotkut virittelevät postiluukkuun jonkun systeemin. Eniten lahjoja tulee viimeisinä päivinä ennen joulua, mutta niitä saa myös pitkin joulukuuta. Ja vaikka jakaja silloin tällöin vaihtelee (kaikki lomailevat tai ovat sairaana joskus), niin erittäin todennäköisesti lahjan vastaanottava tuuraava jakaja ei ole aluetta jakamassa ensimmäistä eikä viimeistä kertaa. Tuuraava jakaja monesti tuo saamansa lahjan vakijakajalle. Ja sitten vakijakaja sanoo, että kyllä sä saat sen pitää. Tai pistetään puokkiin. :) Suklaita jne usein jaetaan työkavereille kahvihuoneessa.

Molemmat saivat kassillisen oman kasvimaan herkkuja. 100% luomua. Molemmat tykkäsivät.

jouluaattona, silloin maalla ei kannettu vielä aamulehteä, vaan tuttu postitäti toi lehdet ja joulukorttejakin vielä jouluaattona, aattoaamu alkoi kun isä heräsi aikaisin viemään postilaatikkoon lahjaa postitätille. En kyllä yhtään muista mitä hänelle vietiin.

postinjakajalle lahjan laatikkoon, yleensä konvehtirasian :) Ihana, unohtunut tapa kyllä.

Ja mihinkäs se lahja laitetaan, postilaatikon pohjalle vai?! No, menehän nyt niitä lehtiä jakamaan, äläkä notku täällä! ;)

Tekstiksi esim. "POSTINKANTAJALLE"

kans laitetaan kirjekuori ovenpieleen ja siihen perinteisesti 10000e. Vähemmästä postipoika pahoittaa mielensä.

stokkan herkkukori siihen pöntön päälle odottamaan ottajaansa : )

ja jouluaatto oli kyllä suuri yllätys kun monen oven takana (kerrostaloissa) tosiaan oli lahja... oli rahaa, suklaata, karkkia, vichyvettä jne.. monet vanhat ihmiset vielä kunnoittaa tuota perinnettä.

joulun jälkeen. Et kai niitä sitten enemmänkin annetaan.

meillä ainakin on kaksi eri jakajaa, voi olla enemmänkin.. kaikilleko lahja??

joopajoo

muistaneet juuri jouluna, mikä oli oikein mukava ele. Mutta mun toiveeni on ettette laittais antais alkoholia. Isäni on alkoholisti ja nää viinipullojoululahjat aiheutti aika paljon stressiä juuri joulun kynnyksellä. Toivon että ihan todella mietitte, että joillekin ihmisislle se alkoholi ei vaan sovi edes yhtenä pienenä annoksena.



Ja tämän kirjoitan vaan sillä, että näissä lehden / postinjakajissa on varmasti muitakin alkoholisteja ja pieni pullo viiniä saattaa pilata koko joulun ja vielä uuden vuodenkin kun juominen lähtee käyntiin.

stokkan herkkukori siihen pöntön päälle odottamaan ottajaansa : )

Erittäin hyvä huomio. Ja lähikauppiasta.

Moni ei tajuakaan, kuinka monta näkymätöntä "palvelijaa" heillä onkaan. Esim. kuinka monta kertaa postinjakaja onkaan tuonut heille lehdet ja tärkeät kirjeet postilaatikkoon vuoden aikana!

mielestäni tuo oli kaunis ja hyvä ele "vanhaan" aikaan. Isäni oli postinkantaja 38 vuotta, rehellinen ja hyvä mies. Ei halunnut vaihtaa ammattia lyhyiden työpäivien takia, sekä piti hommastaan - uskokaa tai älkää. Vaikka palkka oli kovin pieni.



Mutta lahjat aina lämmittivät hänen mieltään, vaikka kyseessä olisi ollut vain pieni joulukortti, jonka päällä luki "postinkantajalle". Ei siihen muuta tarvittu. Ennen niin, nykyään nauretaan ajatukselle, näemmä.

Ja tämän kirjoitan vaan sillä, että näissä lehden / postinjakajissa on varmasti muitakin alkoholisteja ja pieni pullo viiniä saattaa pilata koko joulun ja vielä uuden vuodenkin kun juominen lähtee käyntiin.

Niin fiksua porukkaa, että on suoranainen solvaus edes ajatella, että joku opettaja kiskoo saamansa 10 sivistynyttä viinipulloa peräkanaa joululomalla.

sillä on ihanaa saada aamuhesari ajoissa ja koska postinjakajakin on tullut tutuksi ja hänen kanssaan tulee usein juteltua (Helsingissä!), niin muistampa häntäkin lahjalla. Eipä se ole paljoa poissa minulta.



Kun mieheni jakoi opiskeluaikanaan Hesaria, kyllä hänellä oli vakiopiiri. Vain loma-aikoina kävi tuuraaja. Joillakin ihmisillä oli silloin tapana muistaa jakajaa joululahjalla, mikä olikin mukava tapa, sillä jakeluyhtiö ei paljoa muistanut työntekijöitään joulun alla.

monia täytyy muistaa paketein, viinipulloin ja minkä herrkukorin muodossa Nuo edellämainitut postinjakajat, päikyn tädit ja roskakuskit nyt on peruskauraa. Mutta kun vielä lähi-siwan kassatytöille, R-kiskan happamalle lotonmyyjätädille, opettajille & reksille, autoteiden hiekottajille, lähibensiksen myyjille, vakkarialkon henkilökunnalle, pomolle ja kaikille työkavereille hankkii muistamiset niin pakkasen puolellel menee joulukuun tili.



Miten teillä muilla riittää raha?

yöllä jakaa aamulehteä. On rankkaa herätä kahdelta töihin, heitellä 20 kilon lehtipinoja autoon/kärryihin ja kiertää kolme-neljätuntia rappuja ylösalas lehtilaukun kanssa mahdollisimman nopeasti, että ehtii jakaa kaikki.



Kyllä jokaisella tuntemallani lehdenjakajalla on terveet, hyvin säännölliset elintavat. Ainakin niillä, jotka tekevät hommia pidempään kuin pari kuukautta.

Aika pienellä budjetilla saan päiväkotiin, neuvolaan, hammaslääkärille, kirjastoon ja lehden/postinjakajalle lahjat aikaiseksi, kun teen ainakin osittain lahjat itse - ja ne ovat kivat, mutta "pienimuotoiset".