Lue keskustelun säännöt.
Äskeinen dokumentti naisista vankilassa
13.12.2009 |
Kylläpä oli koskettava. Ja tuli vaihteeksi arvostaneeksi omaa, ehkä tylsää mutta ei millään tavalla noin järkyttävää elämää, mitä nuo naiset ovat eläneet.
Kommentit (45)
21/45
|
14.12.2009 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ohjelman ja oli kyllä todella ajatuksia herättävä.
todella kaunis ja surullinen oli se laulu.
ensimmäinen nainen (vvaal.lyhyt hiuksinen) oli jotenkin säälittävän yksinkertaisen oloinen,
nuori tyttö todella lapsellinen selvästi itsetuhoinen narkkari (ja varmaan kamoissa siinä ohjelmassakin), varmaan vetää yliannostuksen, nyt jo 24v. terveys menny, näkö, kuulo, keskushermosto!
tumma nainen oli selvä "linnakundi" juuri sellainen kuin naisvangin pahimmillaan kuvittelin, pelottava ja väkivaltainen ja sai peruskoulun 40v käytyä vankilassa,
lihava punapää normaaleimman oloinen mutta vaikeasti masentunut, liekö jaksaa elää?
mielestäni erittäin realistinen vaikka tietenkään ei voi ihan kaikkea tosissaan ottaa mitä kuulee, vaan pitää osata lukea vähän rivien välistä.
Minua järkytti miten pöllyssä se oli se nuori putukkainen tyttö... Jotenkin selkäytimestä tuli ajatus, että hän ei elä enää kauaa kun kaikki on niin solmussa että millään ei ole väliä... noin nuorena.
Sääli on sairautta mutta jotain sen kaltaista tunsin, kun kertoi että "ainakin pilveä aion polttaa, pollea vetää pari kertaa (tai jotain sellaista) ja sitten katson, et mitä siitä tulee"
Etkö hyvä tyttö jo ole nähnyt mitä siitä tulee? Virheitä saa tehdä, mutta niistä pitäsi oppia.
Ei asuntoa siviilissä, ei tukiverkkoja... Ei kovin valoisalta tosiaan näytä. Toivottavasti jotenkin asiat järjestyy....
Oli koskettavimpia dokkareita pitkään aikaan. Päällimmäisin ajatus se, että voi hyvä jumala, miten noi ihmiset voivat elää ton kaiken kanssa, tekemiensä asioiden ja kuinka hirveää, hirveää on, että asiat menevät noin päin helvettiä, ja vielä hirveämpää, että se on noille normaalia elämää, ja se elämä jatkuu.
Kuinka onnekkaita olemme me, jotka olemme pystyneet elämään suht normaalisti eikä olla hirveästi vahingoitettu itseämme tai muita.
Jokainen nainen oli tärkeä ja tarinat niin erilaisia. Nuori tyttö oli pahassa jamassa, ja tavallaan rohkea, kun ei kusettanut itseään ja muita, vaan sanoi suoraan, että jatkaa samalla tiellä kun pääsee ulos. Hänelle ei ole mitään tässä elämässä. Ja kuitenkin oli tippa linssissä sen sanoessaan.
Toimistonainen oli hyvä esimerkki siitä pimeästä hetkestä, joka voi tulla kelle vaan, ja kuinka lyhyestä ajasta pieleen menneitä asioita voi kaikki olla kiinni.
Kaksi keski-ikäistä naista olivat saman asian eri päät. Molemmat narkkareita, mutta toinen omaksunut elämäntavan ja katutyylin ja puheet jo kenties lapsena, toinen saman ikäinen, vaikka häneltäkin oli lapset otettu huostaan ja yksi tehnyt itsarin, puhui kotitaustastaan johtuen (varakas perhe, ei mitään slummimeininkiä) hyvää ja selkeää kieltä, eikä kuulostanut katunistiltä.
Kaikilla noilla naisilla, ehkä sitä miesystävänsä tappanutta lukuunottamatta, oli jo lapsesta lähteneet asiat pieleen, ja itse uskon vahvasti, että jotkut ei vaan tosiaan voi elää selvinpäin, eivät kestä muistojaan (ja niitä uusia muistoja) eivätkä voi löytää muuta tapaa selvitä kuin olla mahd. sekaisin. Niin rikkinäisiä ihmisiä.
Itsellä on myös kokemusta tuon tapaisista asioista, mutta samoin "päällisin puolin" hyvä koti, ja siksi pääsin irti siitä elämästä. Mutta pahaan oloon ja hylkäämiseen minäkin sekoilin.
Kukaan niistä tutuistani, joiden isä on hakannut päätä lavuaariin, ja vanhemmat täysin sekaisin, ei ole selvinnyt eikä edes halunnut selvitä. Se on kauheaa, että jotkut eivät tavallaan edes saa mahdollisuutta, pitää olla todella vahva että selviää, eikä nimenomaan saa samaistua tuohon elämään ja pitää sitä normaalina, jos haluaa siitä irti. Jos lapsesta ja nuorest asti oppii, että tätä tää on, ja kaikilla paha olo koko ajan, niin sitä se sitten on. Kuolema on vapautus sitten joskus.
12-vuotiaana suunnnittelee omaa kuolemaansa, leskeksi kuukauden avioliiton jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sellaisen kuin minä ja sinä, eivät he olisi siinä missä olivat. Elämä ei tunnu aika oikeudenmukaiselta. Lapsi ei voi valita vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ainakin aina täällä väitätte
mut kyllä se kolmas oli, sehän jopa kertoi vaihtaneensa lapsen ja miehen kamaan ja kertoi retkahduksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Terveisin tuo "normaali" nainan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cap69 kirjoitti:
Missähän ovat vuonna 2022?
Samaa mietin. Mitähän nyt kullekin heistä kuuluu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös katsoin ohjelman ja mietin samaa. Ohjelman teosta kulunut aika paljon aikaa, mitähän heidän elämään kuuluu nyt?
Hanna jatkoi narkomaanin elämää ja on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Hanna jatkoi narkomaanin elämää ja on kuollut.
No voi hemmetti jos toi on totta 😕
Onko muista tietoa kuin Hannasta kenelläkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanna jatkoi narkomaanin elämää ja on kuollut.
No voi hemmetti jos toi on totta 😕
On totta.
Ovat aina olleet maailman etuoikeutetuimmassa asemassa ja sortaneet ja riistäneet toisia valta-asemaansa tukeutuen.