Jos olet eronnut tai eroaisit niin vaihtaisitko miehen sukunimen takaisin tyttönimeesi?
Siis jos naimisiin mennessä otit miehen sukunimen. Jos vaihtaisit niin miksi tai jos et niin miksi et? Mietin vaan onko se miten yleistä, että vaihtaa miehen sukunimen takaisin tyttönimeensä? Lähipiirissä on useampi näin tehnyt ja ovat ihmetelleet kun minä en aio sitä tehdä. Olen ollut 24v tällä miehen sukunimellä enkä näe mitään syytä vaihtaa tätä.
Kommentit (26)
kuin oma tyttönimeni ja haluaisin että lapsilla ja minulla on sama sukunimi.
itseasiassa lasten toiveesta nykyinen sukunimeni on yhdistelmänimi entisen ja nykyisen mieheni nimistä:D
Jos tulisi ongelmia seuraavan miehen sukunimen kanssa, voisin vaihtaa ja otettaisi minun tyttönimi yhteiseksi uudeksi nimeksi. Muuten ottaisin taas uuden miehen nimen.
miksikö? Hmmm... olen ollut naimisissa jo 19 vuotta, mutta silti en tunne itseäni tämän nimiseksi. Tämä sukunimi ei ole minun.
Mutta ei tyttönimenikään enää ole minun identiteettini. Eli oikeastaan olisi ihan sama, minkä nimen ottaisin.
Jos mieheni nimi oli van Gogh, niin ehkä sitten en vaihtaisi nimeä. Mutta kun ei ole.
mutta äitini suvun nimeen, en tyttönimeeni joka on erikoinen ja hankala
Otin aikanaan miehen sukunimen, eron jälkeen en sitä ole vaihtanut pois. Tässä syyt:
- Nimeen tottui 13 vuoden aikana, joten olisi vaikea sitä enää vaihtaa
- Haluan pitää saman sukunimen kuin lapsillani on
- Minulla on sellainen ammatti, jossa olen hankkinut tiettyjä meriittejä juuri tällä nimellä.
- lapset jo isoja ja sama nimi heidän kanssaan
- ex:n nimi "parempi" kuin tyttönimeni
- uuden mieheni nimi "huonompi" kun ex:n :) Vaikka meilläkin on jo yhteisiä lapsia
- eli nyt meitä on perheessä kahdella nimellä olevia. Jos vaihtaisin, niin sit olis kolme eri sukunimeä.
ja vaihdoin eron jälkeen äitini tyttönimeen. En halunnut myöskään takaisin "isäni tyttäreksi". Lapsille jäi isänsä nimi.
Toisen miehen nimen otin kaksoisnimeksi, oman nimeni perään. En aio tästä uniikista nimiyhdistelmästä enää elämäni aikana luopua. "Minua" ei ole muita koko maailmassa ;)
minä olin useamman vuoden jo sillä nimellä+ lapset sillä nimellä. Ja haluan lapsille saman sukunimen kun minulla. Lisäksi nimi on kaunis ja harvinainen.
exän uusi on kuulemma saman niminen kun minä. Exällä siis nainen muuttui, ei naisen nimi, mutta mitäs sitä nyt hyvää nimeä muuttamaan. Puhunkin "maija möttönen kakkosesta" sillon harvoin kun puhun" :D
Tyttönimestä en ole koskaan pitänyt ja ammatissa mut tunnetaan tällä nimellä.
Olen aina inhonnut tyttönimeäni - tämä oli pääsyy -, halusin olla lasten kanssa samanniminen ja työssäni minut tunnettiin ex:n nimellä. Nimenvaihdossa olisi ollut myös vaivaa ja olin lähes varma, että jos menen toisen kerran naimisiin, ottaisin uuden mieheni nimen, ellei se sitten olisi jokin tosi kauhea. Joten en sitten halunnut alkaa monenkertaisiin nimenvaihdoksiin.
Kun myöhemmin menin uudestaan naimisiin, otin nykyisen mieheni nimen, huolimatta siitä että nyt vanhimmat lapseni ovat edelleen exän nimellä ja että aiheutin töissä pientä sekaannusta tällä nimenvaihdoksellani :-). Olisi vain tuntunut tosi omituiselta pitää exän nimi kun menin uudelleen naimisiin, varsinkin kun se ei ollut erityisen kaunis tai harvinainen.
Olin aikanaan ottanut avioliitossa mieheni nimen, jotta olisin lasteni kanssa saman niminen. Sama pätee yhä: haluan ollan saman niminen kuin lapset.
Jos menen uudelleen naimisiin, pidän todennäköisesti edelleen saman nimen lasteni kanssa. Lisää lapsia en aio tehdä uudessa mahdollisessa liitossa.
Ex-miehen nimi harvinainen.
Kaikenlisäksi olin mm tehnyt tutkintoni ja julkaisuni avionimellä.
Vasta kun avioiduin uudelleen vaihdoin nimeä, uusi on vielä parempi. :)
koska haluan että minulla on sama sukunimu kuin lapsillani, ainakin niin kauan kun he asuvat kotona.
oli mahdollista. Lapsia ei siitä liitosta ollut, joten oli helppo senkin suhteen. En tosiaan halunnut roikkua eksän nimellä ja nimi oli vielä ruma.
Uudelleen avioituessa en vaihtanut sukunimeä ja olen nyt sitten eri nimellä kuin lapset ja mies, vaikka aviossa ollaankin.
kyllä oman tyttönimeni pikimmiten takaisin sekä maksua vastaan pojalleni saman sukunimen kuin itselläni. Olen yksinhuoltaja ja pystyn sen tekemään ja teen !! ;)
MINUN nimeni. Tämän selvitin kyllä miehellenkin jo siinä vaiheessa kun menimme naimisiin ja hän toivoi että otan hänen sukunimensä. Että toiste en sitten vaihda vaikka olis mikä! Ja lapsilla on sama nimi.
äitini sukunimen, joka on erittäin harvinainen ja kaunis.
Entinen, exältä saatu nimi oli minusta ruma. Vaihdoin heti kun pystyi. Kun menin uudestan naimisiin, en enää vaihtanut nimeäni.