Vanha koira, kivut ja elämänhalu - vaikea päätös.
Koiramme vointi on mennyt alaspäin huomattavasti viime viikkoina ja nyt pähkäilemme lopullisen päätöksen kanssa. Koira on jo 12v ja sillä on selästä aiheutuvia kipuja niin, että ilman kipulääkettä ei pärjää. Kipulääkkeenkin kanssa liikkuminen vaikeaa. Nukkuu vain, varsinaisilla lenkeillä ei enää jaksa käydä, tarpeensa tekee pikaisesti. Muutos on tullut pikkuhiljaa, nyt viime viikot ovat olleet selvästi huonoja. Kuitenkin koira syö hyvin ja hyviäkin päiviä on. Haluaisin osata tehdä lopetuspäätöksen ennen kuin koiran vointi menee todella huonoksi. Vaikeaa. Taidan kuitenkin olla päätöksen jo tehnyt, vielä aion keskustella eläinlääkärin kanssa, mutta taitaa olla turha enää pitkittää asiaa. Halusin vain vähän purkaa tuntojani täällä.
Kommentit (24)
Madottakaa koiranne varmuuden vuoksi vielä ettei sisäloiset häiritse ravinteiden imeytymistä. Niklosamidia heisimatoihin ja fenbendatsolia muihin loismatoihin.
Antaisin vielä doxycycliiniä suolistotulehdukseen. Viikossa parissa selviää onko antibiooteista niistä mitään hyötyä.
Jaa miksikö, käytännössä kaikilla koirilla on loisia, mutta vanhemmilla koirilla haittavaikutukset on suurempia.
varmasti teet. Jos kyse olisi minun koirastani ja lapsistani, itse tekisin niin että odottaisin vuoden vaihteen jälkeen. Lapsia ajatellen, he tulevat muistamaan asian yllättävän pitkään jne. Koira voi toki voinniltaan huonontua radikaalisti tässä seuraavan parin viikon sisällä. Mutta itse ottaisin riskin. Oma kokemus puhuu myös, 1,5v sitten vein vanhuksemme koirien taivaaseen. Lapsille, silloin 5v ja 6.5v oli todella rankka paikka. Meillä kävi vielä niin että nuorimman syntymäpäivää ennen, viikko ennen siis, tapahtui tämä. Ei kukaan, ei vieraat eikä lapsi, osaanut nauttia synttäreistä...
jolloin kivut ovat hirveät tai koira ei vain enää nouse ja pahimmassa tapauksessa sellaisena hetkenä, että päivystävä ell on tosi kaukana! Isoja kipulääkeannoksia ei voi antaa päiväkausia ilman mahahaavan riskiä.
Sitäpaitsi koiraparka pelkää raketteja niin, että yhtään uutta vuotta en halua sen enää kärsivän. Olen edelleen varma oikeasta päätöksestäni. Tiedän, että vaikeita päiviä on edessä, mutta silti...
Kiitos vielä kaikista lämpimistä sanoista.
ap
ei vanhan ja kipeän rakkaan ystävän tuskia kannata suotta pitkittää. Voimia koko perheelle!
ja että täytyy osata aikanaan tehdä päätös siitä, että ei anna koiran kärsiä turhaan. Kipulääkkeillä on nyt menty, eli yritetty on. Isommat lapset ovat jo päälle 10, pienemmät vielä pk-ikäisiä. Isommille koiran menetys tulee olemaan hyvin vaikeaa, yksi lapsista on vielä tosi murehtijaluonne. Pienemmät luultavasti itkevät sen päivän, pian unohtavat. Omaa suruani en osaa nyt edes ajatella...
ap