Nyt neuvokaa minua tuon alapään pöheikön poistamisessa!

Huh, mahtaa jälkipolvet teille nauraa mihin alistutte pitääksenne miehenne.

Mitä tekemistä tällä on miesten kanssa?

Minä ainakin haluan viivapillun ihan omasta halustani ja nautin siitä, että myös tuokin osasto on hyvin hoidettu. Miehen mielipidettä en ole koskaan kysynyt, hänelle kelpaisi karvaisempikin. Kysymys on MINUN halustani.

Ihan sama mitä mies ajattelee, mutta itse en pidä kauhesta pöheiköstä jalkojen välissä.

ei ole poistaa koko pöheikköä, suosittelen epiloimista. (Voi sillä ottaa myös kaikki pois, mutta saattaa sattua vähän liikaa ensikertalaiselle...)



Mulla on bikinirajat ja alapuoli epiloituna, ja suosittelen seuraavaa prosedyyriä karvojen siistintään:



- Jos epiloitavat karvat ovat pitkiä, leikkaa ne lyhyemmiksi. Pituus voi olla n. sentin tai lyhyempi

- Pese ja kuivaa epiloitava alue huolellisesti.

- Aloita epilointi reunoista ja keskity pieneen alueeseen kerrallaan. Lyhyet vedot tuottavat vähemmän kipua.

- Venytä ihoa niin, että epiloitava kohta on kireällä.



- Epiloinnin jälkeen huuhtele alue viileällä vedellä ja levitä siihen jotain rauhoittavaa, esim. aloe-geeliä. Mulla on alkoholista sellainen kokemus, että ärsyttää jo ärtyneitä karvatuppia ja epiloidun alueen punoitus säilyy pitempään.

- Laita jalkaan puhtaat, kiristämättömät alkkarit!



Huom. Ei kannata epiloida samana tai välttämättä edes edellisenä päivänä, kun aiot "näyttäytyä" julkisella paikalla - karvatupet saattavat helottaa!



Eka kerta on aina pahin! Jos et ole kokeillut epilointia, vahausta tai sokerointia aiemmin, kipu saattaa olla kova.



Epilointi on kuitenkin huomattavasti näppärämpää kuin sheivaaminen (epiloitu alue ei kutia, kuten ajeltu, eivätkä karvat kasva takaisin yhtä nopeasti. Sänkikin on paljon huomaamattomampi) tai vahaus/sokerointi (vähemmän sotkuista, mun mielestä myös iisimpää iholle).



Suosittelen!

sen verran, että kyllä MINÄ ensisijaisesti haluan pitää värkkini vähäkarvaisena, ei mies. Kun karvat pääsevät pitemmiksi, mulle tulee ikävä kutittava ja hiostava olo. En tykkää. Mieluummin koen välillä vähän tuskaa, jotta saan pidettyä oloni mukavana.



Harvoin kuitenkaan kukaan kommentoi sääri- tai kainalokarvojen poistosta mitään "miksi te alistutte tuohon" -tyyppistä...



Jokainen pitäköön majavansa missä kondiksessa haluaa, minä viihdyn näin.

Miten se muuten noin käytännössä tapahtuu? Siis jos menee johokin kauneushoitolaan poistattamaan karvansa. Oon monta kertaa meinannut mennä mutta häveliäänä Suomalaisena mun tarttis tietää aiheesta paljon enemmän, tietää siis mihin on ryhtymässä :)

Tulipa vielä mieleen se, että moni nainenhan katsoo oikeudekseen puuttua miehen ulkonäköön: parta pitää ajaa, ei saa olla valkoisia tennissukkia, et kai aio lähteä ulos noissa farkuissa jne. Se on yleisesti hyväksyttävää, ja kyllä, minäkin teen niin. Kuitenkin täällä(kin) arvostellaan sitten sellaisia naisia, jotka tekevät jotain (esim. siistivät alapäätään tai pukeutuvat kivasti) miehiä miellyttääkseen. Miksi miestä ei saa miellyttää? Miksi mies ei saa puuttua naisen ulkonäköön?