Miten pystytte yhdistämään työn ja lapset? En varmaan koskaan voi hankkia lapsia :(

Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta ja olen ollut töissä kaksi vuotta viimeisen syntymän jälkeen. Normaaliarki sujuu jotenkuten, vaihdellaan lasten vienti- ja hakuvuoroja sen mukaan jos on jotain palavereja tms. Pääsääntöisesti minä haen lapset ja työpäivän pituus on juuri tasan 8 h.



Ongelmana meillä on miehen työmatkat ja lasten sairastelut. Miehen työmatkat ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana ja on melkein joka toinen viikko jossain reissussa. Onneksi pääsääntöisesti vain 2-3 päivää, mutta välillä on viikonkin poissa. Noina päivinä en ehdi tehdä täyttä työpäivää kun vien ja haen lapset ja työmatkaan menee n. tunti. Noina päivinä joudun myös lähtemään kesken palaverien tai en voi osallistua ollenkaan. Myös työn ulkopuoliset tilaisuudet olen joutunut melkein pääsääntöisesti jättämään väliin. Välillä se harmittaa vaikka en joka kemuihin ja tilaisuuksiin haluaisikaan osallistua. Työn kannalta niisä olisi tietysti hyvä käydä välillä, mutta Mr Murphy on iskenyt yleensä juuri tuolloin miehen työmatkan merkeissä.



Onneksi pystyn tekemään osan töistä myös kotoa käsin. Lasten sairaspäivinä se toki ei ole niin tehokasta ja koen "syyllisyyttä" kun en ole työpaikalla. Nytkin on toinen viikko menossa kun lapset sairastavat, joten olen käynyt vaihtelevasti töissä. Uraa on turha edistää tässä elämäntilanteessa.



Lapset ovat silti ihania enkä niitä pois vaihtaisi, mutta voisihan tämä elämä helpompaakin olla. Ehkä elämän ei ole tarkoituskaan olla helppoa.



Kyllähän tämä helpottaa kun lapset kasvavat eivätkä enää toivottavasti sairasta niin paljoa, mutta nyt on välillä aika rankkaa.

että niillä on oikeus puuttua työntekijöidensä perhesuunnitteluun. Kyllä se kuitenkin on toisin päin, että perheet saa suunnitella lastenteon ihan itse, ja työnantaja on sitten se, joka sopeutuu tilanteeseen.

Voitko muuttaa lähemmäksi työpaikkaasi?

teetkö töitä itsellesi? Ellet, niin tuollaisilla päivillä palkka on varmasti hyvä, eli hankit hyvissä ajoin luotettavan lastenhoitajan jos haluat palata töihin aikaisin. Ja jos mieskin on auttamassa, niin en ihan näe missä ongelma on..

Mä jouduin irtisanoutumaan vastaavassa tilanteessa. Olin yksityisellä sektorilla töissä. Siellä ei vaan onnistunut tollanen, että lähti joskus palavereista kesken, joinain viikkoina ei pystynyt tekemään täyttä työpäivää ja päälle vielä lasten sairastelut.



Aika nopeasti alkoi painostus ja ylimääräiset "kehityskeskustelut", joissa tuotiin ilmi, että mun työpanosta ei pidetty tyydyttävänä, vaikken tulostavoitteista ollutkaan jäänyt.



Onneksi sain sitten julkiselta sektorilta "suojatyöpaikan", jossa tällänen lusmuaminen onnistuu jossain määrin. Palkkakin kyllä putosi rajusti.



Tosin täälläkin olen ainut jolla pienehköt lapset ja palaverien ajankohdista on aina pientä painette. Täällä kun muut mielummin käyttävät liukamaa siten, että tulevat vasta klo 9, joten palaverit monesti halutaan alkamaan loppuiltapäivästä. Jos mulla lasten hakuvuoro, niin hankalaa.

Meillä toisinpäin kuin alla, eli minä lähden kohti työpaikkaa jo klo 06 (pitkä työmatka) ja isä menee töihin yhdeksäksi. Minä pääsen aiemmin töistä ja haen lapsen hoidosta, mies pääsee töistä vastaavasti myöhemmin.

Hyvin toimii tyo systeemi, mutta ymmärrän ettei kaikilla ole liukuvaa työaikaa.

mutta onhan lapsilla toivottavasti isäkin.

Vuorottelemalla saa jo paljon aikaan. Meillä isä aloittaa työt aikaisin (klo 7) jotta pääsee ip aikaisemmin hakemaan lapsethoidosta. Minä menen töihin klo 9.

Näin lapset saavat myös omaa aikaa isän ja äidin kanssa. Sekin on tärkeää jotta lapsen suhde vanhempaansa kehittyy.

Ensinnäkin aikuinen ihminen voi tehdä valintoja ja ottaa vastuun päätöksistään.



Jos on vaativa työ ja pienet lapset, niin jos ei muu jousta niin lompakko. On palkattava apua, on asuttava niin, että työpaikka on lähellä, on sovittava erilaisia järjestelyitä työnantajan kanssa.



Tiedän monia, jotka tekevät noin 6-7 tunnin päivää toimistolla, loput kotona sitten illalla.



Jos työpaikan kanssa arvot ei mene yhteen, niin on syytä vaihtaa duunia. Yksityisellä sektorilla on se riemu, että joustoakin löytyy erilaisiin työaikajärjestelyihin yleensä helpommin kuin julkisella.



Minusta yksi ihan selkeä valinta on työmatkojen lopettaminen. On tosi vaikeaa, jos kummatkin vanhemmat matkustavat työkseen. Homma helpottuu jos ainakin toinen etsii sellaisen duunin, jossa valtaosa asiakkaista on kotimaassa.



Toinen valinta on se, että ei kesti asiakkaita iltaisin. Kantsii järkätä aamiaisia ja lounaita, ja usein niillä asiakkaillakin on lapsia, joten kaipaavat kotiin. Tiedän monia (itseni mukaanlukien), jotka tekevät tai ovat tehneet yritysmyyntiä niin, että iltatilaisuuksien määrä on aivan minimissä.