vankilasta vapautunut
Mitä mieltä olette onko vankilassa olevasta tai vankilasta vapautuneesta vanhemmaksi ja miksi on tai ei?
Kommentit (75)
Mutta sen mitä luin niin olin käsittävinäni että uskovaisuus on nyt tässä pointti. Noh, olen sitä mieltä että mieleltään ongelmaisissa ihmisissä ongelma ilmenee usein addiktion muodossa. Usein se on viina, pelaaminen, nettiriippuvuus jne. Joillakin onnekkailla addiktioksi muodostuu Jeesus (elämän kriisiytymisen ja pakkotilanteen jälkeen), jolloin prosessi on sama kuin muissa addiktioissa, mutta addiktion ilmiasu on huomattavasti yhteiksuntaystävällisempi. Lisäksi uskonnossa on paljon samoja parantavia elementtejä kuin terapiassa. Syntisen hyväksyvä, rakastava isä, yhteisö ja muuta ajateltavaa jne. Aikaa myöten nuo voivat oikeasti eheyttää psyykeä, joten näkisin että uskoon tulleella väkivaltarikollisella voi olla jotain toivoa.
Eikä varmaan ole helppoa vieläkään, jos päätteäen jotain tuosta viranomaisten armeijasta, joka teidän elämässänne vaikuttaa edelleen.
Uskon kuitenkin, että tuosta uskovaisuudesta voi olla teille apua tässä selviytymisessä. Toivon teille siis oikein paljon onnea valitsemallanne tiellä!
Sen verran tässä nimettömänä kuitenkin uskallan sanoa, että oletteko harkinneet vielä lapsia lisää? Teillä on yhtensä jo aikamoisen suuri katras lapsia ja kaikki he tarvitsevat teiltä paljon huolenpitoa ja hoitoa. Osa asuu kanssanne, osan ilmeisesti haluaisitte asuvan kanssanne. Olisiko jo aika keksittyä näihin olemassa oleviin, eikä enää tehdä heitä lisää?
Pitäkää huolta itsestänne, toisistanne ja lapsistanne! Kaikkea hyvää!
Siis minä Marko olin vankilassa hyvin useista väkivallanteoista, ryöstäjä, pahoinpitelyjä jne. jne. lista on pitkä.. Täällä esitettiin myös että viha, masennus jne. edesauttais kierteen jatkoa ja että pitäs hakeutua terapiaan mutta mä olin myöskin pakkohoidoissa useamman kerran ja ei paljo terapiat auttanu. Lisäks on päihteiden väärinkäyttäjä(kaikki muu paitsi heroiini) n. 10v, lähes päivittäin. Ammattiauttajat oli voimattomia ja myöskin jo uskovaiset menetti toivonsa ja uskonsa mutta tän kaiken jälkeen oon kuitenkin isä lapsilleni ja vielä varaiskä 2 muullekin lapselle, olen selvinpäin tänä päivänä, psykiatrian poli sano viime syksynä ettei he voi auttaa tervettä miestä, ainuttakaan rikosta en ole tehnyt vapautumisen jälkeen, krimi totes jo puolen vuoden valvonnan jälkeen että valvonta on turha, ei ole syytä epäillä.. Mielestäni oon ihan hyvä iskä vaikka virheitä ja vääriä valintoja elämässäni oon tehny. Kukaan meistä ei oo toistaan parempi ja jokainen tekee virheitä, ne on vain erilaisia ja niinku yks tuttu sano että jokainen meistä tekee myös rikoksia mutta toiset jää kiinni ja toiset ei ja ne on erilaisia mutta Jumalan silmissä rikokset(synnit) ovat samanarvoiset.. http://pekkariset.webs.com
Voimia ja hyvää jatkoa koko perheelle!
ja olet (ehkä) uskon avulla siinä onnistunutkin. Teitä on liitossanne kaksi ihmistä, jolla on/ on ollut vakavia ongelmia elämässä. Se ei todellakaan tee teistä muita huonompia ihmisiä tai vanhempia, mutta ne arvet ja ne ongelmat ovat varmasti aina läsnä elettynä elämänä.
Lasten vanhemmuus on välillä rankkaa, usein antoisaa. Toivon teille jaksamista ja onnea vanhemmuudessa.
toivon kaikkea hyvää teille!
En valitettavasti siltikään jaksa uskoa että kaikki jatkuisi nyt hyvin, liikaa olen nähnyt vastaavia tapauksia ja aina on retkahdus tullut. Jatkakaa kuitenkin taistelu hyvän puolesta ja pitäkää lapsistanne huolta!
Terveisin,
sijaisäiti
uskotte Jumalaan ja annatte Hänen teitä auttaa, niin en usko mitään ongelmia olevan!
Tai, tietenkin on aina ongelmia, mutta ei esteitä hyvälle elämälle.
puolustelee väkivaltaisuuttaan sillä että jokainen tekee virheitä ja Jumalan silmissä kaikki ollaan ihan paskoja kumminkin, nekin jotka ei hakkaa muita.
Okei, mutta vaikkei Jumala piittaisikaan niin kyllä sillä on UHRIN kannalta helvetisti väliä onko joku vaan hiljaa mielessään tehnyt sen virheen että on ajatellut hänestä vähän pahasti vai onko hän tullut hakatuksi ja potkituksi ja kärsiikö loppuikänsä aivovammasta ja kiputiloista sen vuoksi että jonkun holtittoman tyypin tämänpäiväinen "virhe" oli törkeä pahoinpitely.
Kiitos kaikille jotka on jo tähän mennessä kommettia laittanu, ei osannu odottaa että näinkään montaa tulee mutta vielä kerran kiitos näistä ja tulevista..
ei kannata roikkua ainakaan jos toivoo päänsilittelyä. Täällä sanotaan aika kovastikin helposti. Ja melko turha on kuvitella esim. lähetystyötä tekevänsä ;). Että sinuna koettaisin nyt vaan keskittyä perheeseen ja lapsiin ja yrittää olla hakematta hyväksyntää tai anteeksiantoa esim. täältä. Saattaa tulla surkeat fiilikset ja se tuskin edistää mitään asiaa tässä tapauksessa.
aina vaan vielä uusi lapsi jonka kanssa kaikki menee sitten täydellisesti ja joka saa oikeanlaista rakkautta jne. ehkä tosiaan on hyvä hyvittämisen sijaan keskittyä olemassa oleviin ja satsata vaikka ihan vaan omaan ja olemassa olevan perheen onnellisuuteen. luulisin että se on parasta hyvitystä mitä voitte antaa.
kommenteista täällä?
Minkä itse ajattelet olevan "syynä" siihen, että nyt elämä onnistuu ja että pystytte huolehtimaan lapsistanne.
Olette olleet aika vähän aikaa yhdessä. Parisuhde on välillä aika vaikea taitolaji, varsinkin pitkä sellainen. Miten selviätte väistämättä eteen tulevita vaikeuksista (niitähän on jokaisen parisuhteessa)?
Millaisen elämän haluat lapsillesi?
sivuilla oli juttua telkkarista ja kirjasta ja ylipäänsä se että teette sivut itsestänne ja lapsistanne ja levitätte osoitetta täällä ja ehkä muuallakin. Kerrotte lapsistannekin aika yksityiskohtaisesti. Haetteko julkisuutta? ...
Mun mielestä ei kannata. Miettikää tarkkaan. Kuka ja miten siitä hyötyy että täysin asiaankuulumattomatkin ihmiset saavat tietää teidän ja lastenne taustalla olevista ongelmista? Sen sijaan siitä voi olla paljon haittaa koska kaikki eivät tule tekemään sanomisistanne niitä johtopäätöksiä joita toivoisitte heidän tekevän.
kasvaa ja menevät kouluun. Mitähän ne tykkää kun oppivat lukemaa, surffaafat netissä ja löytävät tekstit mitä isä+äiti sinne on heistä kirjoittanut. Voi olla että lapset kärsii tilanteesta paljonkin myöhemmin.
sivuilla oli juttua telkkarista ja kirjasta ja ylipäänsä se että teette sivut itsestänne ja lapsistanne ja levitätte osoitetta täällä ja ehkä muuallakin. Kerrotte lapsistannekin aika yksityiskohtaisesti. Haetteko julkisuutta? ...
Mun mielestä ei kannata. Miettikää tarkkaan. Kuka ja miten siitä hyötyy että täysin asiaankuulumattomatkin ihmiset saavat tietää teidän ja lastenne taustalla olevista ongelmista? Sen sijaan siitä voi olla paljon haittaa koska kaikki eivät tule tekemään sanomisistanne niitä johtopäätöksiä joita toivoisitte heidän tekevän.
väkivaltarikollisesta.......