25-vuotiaat, millainen elämäntilanne tällä hetkellä?

Kaksi lasta, hoitovapaalla vakityöstä vielä vuoden. Naimisissa vuoden. Asumisoikeusasunto ja vanha auto.



Kävin aikoinani ammattilukion ja työllistyin heti ja jäin äitiyslomalle sijaisuudesta, lasten välissä työni vakinaistettiin ja koeajan jälkeen sainkin ilmoittaa äitiyslomani alkamisesta (Oli ehkä vähän noloa).



Olen miettinyt, josko hakisin yliopistoon kunhan lapset vähän kasvaa, mutta siihen asti mennään näillä eväillä ja tavallisella duunarityöllä.

Mutta vastaan silti..

Eli omistusasunto (rivarikolmio), avioliitossa (4 vuotta takana), kaksi lasta 2 ja 3,5-vuotiaat, mies on duunari ja itse olen yrittäjä. Koulut on hieman kesken molemmilla, käydään sitten kun lapset vähän kasvaa. Päivitän kyllä ammattitaitoani yrittäjyyden ohessa..

-Naimisissa reilut 4v, nyt tosin asumuserossa viimeiset pari kk. Miehen kanssa oltu yhdessä 7,5v ja toivottavasti vielä jatketaan kunhan päästään yli tästä kriisistä..

-Yksi lapsi, 4v.

-Asun lapsen kanssa kahdestaan vuokralla rivarikaksiossa.

-Opiskelen amk:ssa, mies myöskin opiskelija/ tekee välillä alansa töitä freelancerina.

-15v vanha auto.



Että aika köyhää on ja ankeeta elämä tällä hetkellä, mut eiköhän tästä vielä nousta.. :)

...ja siihen ne yhtäläisyydet jääkin, #2 viitaten. Ammattitutkinto mulla on, samoin aviomiehellä. Miehellä on määräaikainen työsuhde, minä lasten 5v. ja 2v. kanssa kotona. Vuokralla asutaan pikkukaupungissa. Uudempi auto vaihdettiin tänä vuonna, edellinen oli aika lailla loppuunajettu...



Ei lainoja, ei huolia :) Tulevaisuuden haaveena on oma talo, sitä varten olemme rahaa säästäneet "sukan varteen". Tyytyväinen olen eloomme :)



(ja olen siis 25v.)

-2 lasta eri miehille

-nuoremman lapsen isän kanssa avoliitossa ja kihloissa

-takana on jo yksi avioero, esikoisen isästä siis, jonka kanssa menin naimisiin jo 18-vuotiaana.

-ainoa koulutus minulla on lukio, amk-opinnot jätin kesken parin vuoden jälkeen kun ala ei tuntunutkaan omalta. Mies on duunari, minä toistaiseksi kotiäiti.

-auto on yli 10 vuotta vanha, mulla ei ole edes ajokorttia ku ei oo ikinä ollu varaa

-asutaan vuokralla lähiössä, jossa monen monta kapakkaa ja niitä kaikkien kammoamia mamuja vaikka kuin.





-tulevaisuuden haaveissa kolmas lapsi, opiskelu ja omakotitalo jostain maalta.

-Naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa v. 2007 lahtien

-Yksi lapsi

-Asumme miehen kotimaassa ja asuinmuoto on viehattava vuokrakaksio hyvalla paikalla

-Kaksi tutkintoa, joista viimeisin amk-tutkinto kulttuuri- ja taidealalla

-Olen toistaiseksi pysyvasti kotona; lapsen/lasten mentya kouluun, haluaisin jatkaa opintoja tai tyoskennella osa-aikaisesti

-Nautin avioliitosta ja perhe-elamasta, seka kotitoista; olen kuin pikkurouva 50-luvulta ja nautin taysilla tasta "roolista"

-Suomalainen arki tuntuu kaukaiselta, olen siis tainnut sopeutua tanne, vaikka maan epavakaa talous ja yleinen turvallisuustilanne huolestuttaa

-Tulevaisuudessa haluisimme ostaa oman asunnon, mutta toistaiseksi vuokralla-asuminen tuntuu hyvalta vaihtoehdolta (asuntolainan korko n. 20%, saastoja taytyy olla 30% ja esimerkiksi meidan vuokrakaksio maksaisi n. 270 000 $.)

- avoliitossa, seurusteltu 2 vuotta

- minulla alempi korkeakoulututkinto, keväällä valmistun maisteriksi; avomiehellä vakituinen työpaikka, valmistuu myös keväällä (ammattikorkeakoulu)

- ei lapsia, yksi koira

- asumme kerrostalokolmiossa Tampereella

- miehellä oma auto

- häät ja perhe kuuluu suunnitelmiin, samoin oma rivarinpätkä/omakotitalo

Viimeiset viisi vuotta olen ollut naimisissa, mies on pari vuotta vanhempi. mentiin naimisiin muutaman kk tuntemisen jälkeen, joten parisuhdetta ylipäänsä on viisi vuotta takana. molemmille se on kyllä jo pitkä suhde, verrattuna siis aiempiin.

- Lapsia on kaksi, enempää ei tule. Lemmikkejä kyllä on, ja tulossa lisää, mutta ei kultaista noutajaa tai koiraa ylipäänsä.

- Mulla on alempi ammattikorkeakoulututkinto, oman alan työkokemusta pari vuotta, tosin vajaa vuosi vasta valmistumisen jälkeen. tällä hetkellä olen äitiysvapaalla, kohta jään kotihoidon tuelle. miehelläni on amk-opinnot vasta aluillaan, ja on päätoiminen opiskelija, ei siis tee töitä. minä teen keikkatöitä.

- asutaan vuokralla kerrostalokolmiossa, ja vuokralla aiotaan pysyä, ehkä isompaan vaan vaihdetaan joskus.

- autoa ei ole eikä tule, mulla ei edes ajokorttia.



Tulevaisuuden suunnitelmat on parin vuoden päästä tehdä häämatka, joka on edelleen tekemättä, ja kasvattaa lapset isoiksi ja saada omakin elämä :D

koska jokainen vastaus tulee olemaan tätä luokkaa:



"Juu, mulla on 2 lasta, kolmas aluillaan, omakotitalo, 2 autoa, akateeminen tutkinto, väittäri loppusuoralla, kesämökki just kanssa ostettiin. Ja naimisissahan me ollaan oltu jo 5 vuotta ja 15-vuotiaana tavattiin. Ai niin, kultainen noutaja pääsi unohtumaan."

niin kakkosen kuvailemat täydelliset naiset saa haukkua :D

Olen tosin 24, mutta yhden lapsen äiti, avoliitossa eri miehen kanssa kuin lapsen isä. Asutaan vuokralla kaupungin kolmiossa, ajetaan kymmenen vuotta vanhalla autonroppanalla. Ei kesämökkejä, ei kultasia noutajia, ei hienoja tutkintoja.

olen 24, mut vastaan silti-

2 ja 4 vuotiaat lapset-

naimisissa 5 vuotta-

ei ammattia-

vuokralla ollaan-

Ei lapsia, 6-vuotinen parisuhde (ensi vuonna naimisiin), oma pienehkö kerrostalokaksio pk-seudulla, kaksi kissaa, sekä miehellä että minulla alempi korkeakoulututkinto, minulla työn alla ylempi, mies on alansa töissä. Yksi auto löytyy. Ihan ns. perustilanne siis. Lasten aika on n. 5 vuoden kuluttua.

avoliitossa, vuokralla (yksi "pankin" omistusasunto on olemassa) kaupunkikaksiossa, ei lapsia, yliopistotutkinto, jatko-opinnot suunnitteilla, teen paria sivutoimista työtä päätyöni lisäksi (päätyö määräaikaisena, muut vakituisia). Oma auto löytyy. Miehellä opiskelut kesken, kesämökki ja muutama auto löytyy.

24v, ammattitutkinto, 1 lapsi, avoliitossa lapsen isän kanssa, kaupungin vuokra-asunto :)

Maisteriopinnot loppusuoralla, avoliitossa, asutaan miehen omistamassa rivarikaksiossa, kihloihin mentiin nyt syksyllä ja häät varmaan parin vuoden sisällä. Lapsista haaveilen kovasti, mutta niiden aika sitten häiden jälkeen.



Niin ja mies on 26-v yrittäjä.

naimisissa



opiskelen ammattikorkeassa



asumme kaupungin vuokra-asunnossa (omasta haaveillaan toki, pitäisi säästää siihen...)



(ja lisälapsistakin haaveilen vielä joskus)

Vaikka oon jo 28.

Mutta 25- vuotiaana mulla oli tutkinto ja vakkari työ, hyvä palkka. Odotin ensimmäistä lasta miehen kanssa jonka kanssa olin ollut yhdessä 4 vuotta. Asuttiin vuokralla 27 neliön yksiössä, tosin muutettiin ennen lapsen syntymää isompaan vuokrakämppään.



Mutta nyt. 28- vuotiaana. Odotan toista lastani saman miehen kanssa (avoliitossa edelleen). Edelleen asutaan vuokralla, mutta mulla ei oo enää vakkarityötä. Vaan määräaikainen joka päättyy sitten tulevan ä-loman aikana. Joten tulevaisuus on ihan auki.



Ai niin. Koira löytyy ja samoin auto. Auto on uudempi hankinta kuin koira.

Kaksi lasta, DI-tutkinto, asun miehen kanssa joka on nuoremman lapsen isä omistusasunnossa, on työpaikka mutta silti jonkinlaisia jatko-opintosuunnitelmiakin...Haaveissa vielä siis tohtorin tutkinto ja yksi lapsi:)

Elikkäs 3 lasta, neljäs tulossa

avioliitossa (jo 7,5v)

amk-tutkinto

oma (pankin) omakotitalo

No joo... Eli olen 24, vastaan silti. Lapsia kolme, 8v, 3,5v ja vuoden ikäinen. Olen avioliitossa, ollut jo reilut kuusi vuotta, ja tosiaan kuten kakkonen kuvaili, tapasimme netin kautta ollessani 14-vuotias.. Ihan vuokrakolmiossa (hyvässä sellaisessa) asutaan ja autokin löytyy, eipä mikään huippu, mutta sillä pääsee paikasta A paikkaan B. Ja ihan tavisduunareita ollaan molemmat, itse tietenkin äitiyslomalla.. Kultainen noutajakin löytyisi varmasti, ellei esikoinen olisi allerginen.. Joo,eipä tässä muuta.. =)