Lue keskustelun säännöt.
Haluiaisin erota, mutta en uskalla!
21.11.2009 |
Tämä tunne on ollut jo kauan, en taida enää rakastaa miestäni. Tämä on kauheaa, miksi en voi olla onnellinen?
Ihan tavallista elämää elämme, lapsia on.
Syy, miksi en uskalla erota, on juuri nuo lapset. En voi tehdä sitä heille! Tuntuu, että jos jättäisin mieheni, niin lapset ei ikinä antaisi sitä minulle anteeksi.
Lisäksi pelottaa, että millainen tuosta miehestä tulisi, jos erottaisiin. Minä en oikein osaa sanoa, mitä siinä oikein pelkään, mutta ehkä jotain sellaista, että se alkaisi pelaamaan jotain sairasta peliä lasten kustannuksella..
Alan olla jo henkisesti aika väsynyt, pari vuotta olen jo miettinyt tätä eroa.. Huoh..
Mitä minä teen??
Kommentit (4)
"Tämä tunne on ollut jo kauan, en taida enää rakastaa miestäni."
Jos ainut ongelma on tuo, ettet rakasta, niin ihan hyvin sinulla on vielä asiat. Olisiko yksin paremmin? Ei elämässä ole jatkuvaa, ikuista rakkautta. Välillä rakastaa enemmän, välillä vähemmän, joskus ei ollenkaan. Mutta jos muuten on hyvä olla, niin miksi erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ainut ongelma on tuo, ettet rakasta, niin ihan hyvin sinulla on vielä asiat. Olisiko yksin paremmin? Ei elämässä ole jatkuvaa, ikuista rakkautta. Välillä rakastaa enemmän, välillä vähemmän, joskus ei ollenkaan. Mutta jos muuten on hyvä olla, niin miksi erota.
[/quote]
Siis oikeastiko joku ajattelee näin?
Jos ainut ongelma on tuo, ettet rakasta, niin ihan hyvin sinulla on vielä asiat. Olisiko yksin paremmin? Ei elämässä ole jatkuvaa, ikuista rakkautta. Välillä rakastaa enemmän, välillä vähemmän, joskus ei ollenkaan. Mutta jos muuten on hyvä olla, niin miksi erota.
suhteessa. Rakkaus on oikeasti tahdon asia ;)
Tietysti, jos toinen on tehnyt jotain niin kamalaa, ettei siksi voi enää rakastaa tätä pitkänkään ajan kuluttua teosta, on homma ehkä selvä. Kuitenkin avioliitossa tulee ihan varmasti eteen tilanteita, jolloin toinen on a) tylsä, b) kuumimmat tunteet haihtuvat, c) kuumia tunteita ei enää ole ollenkaan d) arki tallaa kaiken lämmön ja mielihyvän liitosta ja e) tuntuu, ettei rakastakaan enää toista ja lopulta jopa vihaa toista. Ihan joistan arkipäiväisistä syistä, ei suinkaan oikean syyn vuoksi. Noin esimerkiksi.
Suosittelen parisuhdeterapiaa. Ei kannata luovuttaa parisuhteessa ennen kuin on käynyt muutamassa istunnossa, muuten mielestäni ei ole tehnyt kaikkea mahdollista. Monesti pariskunta pyörii samoissa ongelmissa vuosikausia, riidat toistavat samaa kaavaa, vähitellen osapuolet voivat katkeroitua jne. ja vain ulkopuolinen keskustelija saa homman uusille raiteille. Eli tarvitaan joku muu ihminen ratkomaan tilannetta.
puhu miehellesi että kaipaat jotakin uutta suhteeseenne.
Tee matka yksin tai kaverisi kanssa esim viikoksi johonkin lämpimään ja mieti asiaa vielä, olet ehkä liian väsynyt arjen pyöritykseen?