Keksikääs Saden veljelle nimi!
Todellinen ongelma nyt, kun mikään ei miehelle käy. Mielellään tietysti luontoaiheinen nimi ja Sadeen sopiva. Mutta ei sitä Pyryä!
Tyttö on siis koko nimeltään Sade Kirsikka :)
Kommentit (54)
Saden luontonimeksi mutta taivutatte silti Sade:Saden ettekä Sade:Sateen (vrt. "luontonimi" Säde:Säteen). Toisaalta, onhan Tuuli:Tuulin ja Meri:Merin eikä Tuulen ja Meren... Kunhan pohdiskelen :) Onko teillä tullut ongelmia, että ihmiset ei osaa taivuttaa lapsenne nimeä niin kuin haluaisitte? Ihan uteliaisuutta siis kysyn.
Eihän Sade luontonimenä taivu Saden.
meillä oli tästä taivutuksesta miehen kanssa kova kädenvääntö, hän väitti/väittää että äidinkielellisesti se on Sade->Saden, kun kyseessä on nimi. Minusta taas taipuu Sateen jne. Sovittiin sitten lopulta, että sanotaan Saden, vaikka minulta pääsee välillä "missä ne Sateen kurahousut" :)
Ja hmm, Kaius on kaunis. Miten se muuten on luontonimi? Siis mitä se tarkoittaa, vai onko se edes luontonimi? :D
Ap
Nimet taivutetaan kuten vastaavat yleisnimet, poikkeuksena nuo i-loppuiset.
Sadehan on sen somalialaissyntyisen laulajan nimi ja taivutatte nimeä hänen tapaansa.
Tälläinen löytyi:
Nimi Kaius on muunnos nimestä Caius, alkuaan ehkä roomalainen etunimi, joka antiikin latinassa on äännetty Gaius (maata omistava, maallinen). Kirkon pyhimyshistoria tuntee lähes 20 Caiusta, alkukirjaimina vaihtelevat C ja G. Valtaosa heistä on vanhan ajan marttyyreja. Nimestä ovat rinnakkaisia asuja Caijus, Cajus ja Caj, saksassa ja suomalaisessa nimistössä tavataan muodot Kaius, Kajus, Kai ja Kaj.
Olisiko "Kaiku" parempi?
Kaiku
Kuura
Saarni
Sumu
Otava
Valo
Kivi
Tammi
Samaa herkkyyttä löytyisi semmoisista vanhoista merkitysnimistä kuin Runo ja Muisto, mutta ne ei täytä luontonimen kriteeriä.
Kaikkia löytyy. Osaa annettu myös naisille, mutta enemmän miehille.
PS. Siskolla on tosi kaunis nimi!
kyseessähän nyt ei ollut, miten me taivutamme antamaamme nimeä, lähinnä hain tässä ihan muuta...
Ja niin, sen ei _tarvitse_ olla luontonimi, olisi vain kiva yhdistävä tekijä :)
Kiitos ehdotuksista, pistän harkintaan ainakin Kaiuksen, Sumun ja Kuuran. Ajattelin itse myös Hallaa tai Kauria.
Ap
Uudet nimet eivät välttämättä noudata astevaihtelua (vrt. Outi -> Outin eikä Oudin, sukunimi Raade -> Raaden eikä Raateen) eivätkä taivu kuten vastaavat yleisnimet: Säde -> Säden eikä Säteen, Pilvi -> Pilvin eikä Pilven.
Nimet taivutetaan kuten vastaavat yleisnimet, poikkeuksena nuo i-loppuiset.
ainakaan Hallaa anna. Sillä on myös negatiivinen kaiku "tehdä jollekin hallaa"
Ajattelin itse myös Hallaa tai Kauria.
Miten olisi Kivi, Kauri, Kelo, Otso, Luoto?
KKTK:n kielitoimiston viimeisin suositus on, että yleisnimien kaltaiset erisnimet TAIVUTETAAN SAMOIN KUIN VASTAAVAT YLEISNIMET. Poikkeuksen muodostavat nimet, joissa vartalon loppuvokaali uhkaa taivuttaessa muuttua: suomen kielessä siis käytännössä nuo i-loput.
Eli siis
Sade -> Sateen
Säde -> Säteen
mutta
Impi -> Impin (koska muuten vartalon loppuvokaali muuttuisi e:ksi).
Eli ei tässä kohtaa nyt tarvitse astevaihtelua miettiä.
Ja totta kai sitä voi perhepiirissä ja ystävien kesken taivuttaa nimeään juuri niin kuin haluaa, ihan samoin kuin voi ystäväpiirissä kutsua itseään vaikka Kakkapökäleeksi, jos niin tahtoo. Kielitoimisto kuitenkin nimenomaan korostaa, ettei voida yleisesti ottaen sallia nimien mielivaltaista ja omaan makuun perustuvaa taivutusta. Jonkinlaiset - tietysti ajassa ja kielenkäytön mukaan muuttuvat - normit ja suositukset kun kirjoitettua yleiskieltä aina ohjailevat. Eli viralliseen paperiin läntättynä Sade taivutetaan OIKEASTI Sateen. Piste. Sateen äiti voi sitten Sateelle puhuessaan taivuttaa nimen toki halutessaan "Sadeen" tai vaikka tamperelaisittan Sareen...
Mulle tuli heti mieleen Tuisku. On mielestäni jotenkin söpö, mutta ei kuitenkaan sellainen "lällynimi".