lapsi syntyi, tunteet miestä kohtaan katosi tyystin
vauva syntyi n. 3viikkoa sitten ja pari viikkoa ollut jo miestä kohtaan kamalan "kylmät" tunteet. mieheni on minua kohtaan rakastava jne, mutta minne hävisi minun rakkauteni häntä kohtaan?! onko muilla käynyt näin..?
Kommentit (9)
susta tuli just äiti, onnea.
nyt sun hormoonit ja aivotoiminta liikkuu vaan vauvan ympärillä. kyllä ne tunteet miestä kohtaan sieltä taas tulee pintaan kunhan saat arjen pyörimään.
ei huolta, tsemppiä ja onnea.
Itse hormoonihuuruissani suorastaan inhosin miestäni ja negatiivisia tunteita kesti muistaakseni useampi kuukausi. Ensimmäiset seksikerratkin synnytyksen jälkeen ällöttivät. Sitten pikkuhiljaa rakastuin mieheeni uudelleen. Miehelle en onneksi näistä tunteista puhunut, vaan tajusin olla pahoittamatta toisen mieltä.
kolme viikkoa on vasta alkua ja sä oot vielä ihan hormoonihöyryissä ja uuden vauvan lumoissa. Tosin kai noinkin voi käydä. T: kolmen äiti, joka on täysin kadottanut kykysä rakastaa miestään
mullakin alkoi tunteet olla tuota luokkaa. Ei heti eikä ehkä vielä viikkojenkaan päästä. Mutta pikkuhiljaa kuukausien vieriessä suorastaan vihasin miestä ja sanoinkin sen. Olin niin pohjattoman vihainen. En tiedä miksi ihan varmasti vieläkään. Veikkaan ap lievää synnytyksen jälkeistä masennusta. Hormonit hyrrää ja elämä ainaki meillä kun oli esikoinen muuttui. Vauva oli ihana helppo ja rakas mutta myrsky omassa päässä suurempi kuin koskaan ennen tai jälkeen. Onneksi me selvittiin ja lapsia siunaantunut vielä kaksi lisää. Mies on ihana isä kakkosen vauva-aika paransi pelon että sama voisi toistua. Ap puhukaa älkää kääntäkö selkää toisillenne. Todella hyvä etttä ihmettelet asiaa minä en sitä tajunnut.
ja luonnollista, että tunteet siirtyy pienimpään ja hoidettavimpaan. Kannattaa panostaa mieheenkin, perhe on sinä ja mies ja teidän lapsi, ei sinä ja lapsi. Kun huomioit miestä niin arki sujuu paremmin. T: mies
Mulla on kolme lasta ja rakas mies, kyllä mä ainakin rakastan niitä kaikkia!
luontoäiti vaan varmistaa että emo huolehtii ensisijaisesti pennustaan ja sen eloonjäämisestä (=hormonit pistävät rakastumaan vauvaan niin totaalisesti ettei muille ole sijaa, eikä emo ala heti hankkia uutta poikasta = uusi raskaus vaarantaisi vastasyntyneen äidinmaidonsaannin).
terv. 2n äiti, jonka yllätti se että kuopus syrjäytti synnyttyään rakkaan esikoisen joksikin aikaa (ajattelin että yllättävää mutta luonnollista, esikko pärjäisi jo ilman äitiä, vastasyntynyt taas on äidistä riippuvainen)
Kuulostaako kovin "eläimelliseltä"+ No uskon että ihminen on näissä vauva-asioissa pohjimmiltaan eläin, kulttuuri on vain pintaa siinä päällä
Mutta kyllä ne tunteet sieltä varmaan vielä takaisin tulee. Onhan tuo melkoinen mylly,vauvan syntymä. Varsinkin jos on eka lapsi.