Lue keskustelun säännöt.
raskaaksi vahingossa....hmm
05.01.2009 |
hei! oon 20v opiskeliatyttö..tein 2.1 raskaustestin ja tulos oli ++ tulos oli samal iloinen ja silti epävarmuutta aiheuttavaa.koska tulin raskaaks "yhden yö"jutusta..........tunteet menee ylös alas....
Kommentit (75)
hei ketjun aloittaja
jos luet vielä näitä ketjuja yleensä niin toivottavasti huomaat että täällä on hedonististen ja narsismia potevien kolmenkympin päälle olevien henkilöiden edustus varsin suuri..:) heillä on katsos elämä muuten mennyt ihan mukavasti mutta pysyvän parisuhteen etsiminen ja perheen perustaminen jä ajankohtaan jolloin paras osa tuli jo tarjottua työelämän rattaisiin.. tämä suuri neuvova viisaus mitä he mielellään antavat onkin siis katkeruutta omasta virhe-arviosta laskelmoida koko elämä alusta loppuun....
joissain tapauksissa tietenkin saattaa olla myös ongelmia että itse ihmis-aines ei yksinkertaisesti osaa pariutua vaan olettaa elämän olevan jatkuvaa nauttimista ja juhlaa..usein miten juuri tämä johtaa edellämainittuun.. valitettavati monen ajattelija-veljen lausunnoissa on näkynyt nimen om tätä piirrettä..
itse olisin halunnut ensimmäisen lapsen ja muijan tuossa 16 korvilla.. mutta asia venyi niinkin kauas kuin 34:ään ikävuoteen saakka.. en oikein aina jaksa käsittää ajatusta että lapsien tulo estäisi jotenkin elämästä nauttimisen..?? miten muka..?? pikemminkin saattaa olla niin että mielikuvitus nauttimisen ja erilaisten tilanteiden järjestelemiseen on täydet 0:lla.. tai.. sitten ei ole OIKEAA sisäsyntyistä halua edes kyseiseen nauttimiseen.. sekin on muuten tapauskohtaista mitä tällä nautiskelulla tarkoitetaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te ihmiset teette tuosta noin älyttömän vaikean asian??!
Itse tulin raskaaksi 20v (en yhden yön jutusta,mutta joka tapauksessa mies häippäsi) Aborttia en miettinyt edes ja lapsi on mulle se tärkein maailmassa.
Sain toisen lapseni myös yksin muutamaa vuotta myöhemmin ja hyvin pärjää yksin kahdenkin kanssa. Eikä siis ole edes sukulaisia apuna,ihan yksinäni olen.
Te teette siis asiasvaikeen josta ette paskan vertaa tiedä!
Ja opiskelut on hieman kesken juu,mutta jatkan kyllä ensi syksynä. Joten?
Ja rahaa on ihan riittävästi että kaikki tarpeellinen saadaan ja ylimääräistäkin.
Mutta ap:lle.. ei tainnut olla paras palsta tämä kysyä neuvoa näköjään.. voimia mitä ikinä teetkin!
Tahdoin vaan ketoa että hyvin pärjää muutkin jos vauvan pitää :)
Ja lapset et satavarmasti ole pilalla vaikka ei isää ole. Ja vaikka lapsi olisi aluksi "ei-haluttu" niin ihan tasan varmasti on synnyttyään yhtä rakastettu kuin jokainen lapsi jos äiti päättää lapsen pitää.
Näin.
Ei iahn pidä paikkaansa! Moni nainen pitää lapsen, kun luulee siitä selviävänsä, muttei selviäkään! (tiedän muutamia) Lapsi kärsii! Ja tulee biletysikää (olen nähnyt) ja muuta. Vaihtuvia isäpuolikandidaatteja ja lapsi kuuntelee kovaäänistä naimista (näinkin on käynyt). Ja mitä te kerrotte kun lapsi alkaa kysellä isästään? Joo, sait alkusi kesäfestareilla tai baari-illan jälkeen! Voi saatana!
Miten jollain yhteiskunnan tuilla voi oikeasti pärjätä? Kouluttamattomat reppanateiniäidit...voi hyvä pyhä Maria!
dorka! Ainahan perheenlisäys on yhtä juhlaa ennekuin se itselle osuu kohdalle, dorka!
en oikein aina jaksa käsittää ajatusta että lapsien tulo estäisi jotenkin elämästä nauttimisen..?? miten muka..?? pikemminkin saattaa olla niin että mielikuvitus nauttimisen ja erilaisten tilanteiden järjestelemiseen on täydet 0:lla.. tai.. sitten ei ole OIKEAA sisäsyntyistä halua edes kyseiseen nauttimiseen.. sekin on muuten tapauskohtaista mitä tällä nautiskelulla tarkoitetaan..
Sanot että olet pärjännyt hyvin. Ellet sinä halua hillua, matkustella ja nähdä maailmaa niin se ei ole koko totuus. Ei kaikki halua OIKEASTI niin paljon vastuuta ja huolta mitä lapsi tuo. Pakkohan sinun on pärjätä, ei ole vaihtoehtoja. Et voi vain lähteä. Jos koet jonkin helppona se ei ole sitä muille. Älä jauha paskaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta eikö juuri tuo osoita että kaikki meistä ei ajattele suinkaan samalla tavalla kuten niin monella tuntuisi olevan toive ja suorastaan vaatimus.. menikö sinulta jotain ohi.. taas..
dorka! Ainahan perheenlisäys on yhtä juhlaa ennekuin se itselle osuu kohdalle, dorka!
en oikein aina jaksa käsittää ajatusta että lapsien tulo estäisi jotenkin elämästä nauttimisen..?? miten muka..?? pikemminkin saattaa olla niin että mielikuvitus nauttimisen ja erilaisten tilanteiden järjestelemiseen on täydet 0:lla.. tai.. sitten ei ole OIKEAA sisäsyntyistä halua edes kyseiseen nauttimiseen.. sekin on muuten tapauskohtaista mitä tällä nautiskelulla tarkoitetaan..
Myös moni parisuhteessa elävä saa lapsen ja luulee pärjäävänsä. sitten tuleekin ero ja muuta niin eipä vaan pärjääkkään. Tiedän myös monia parisuhteessa eläviä joita vetää baarit ihan liikaa puoleensa.. Ja myös eronneita joilla ne isäkandidaatit vaihtuu tiuhaa tahtia,vaikka lapsi on iahn parisuhteessa tehty. Joten miten nuo sinun perustelusi liittyvät vain yksin lapsen saaneeseen naiseen..??
Mun lapset ei sitäpaitsi ole saaneet alkuaan kumpikaan mistään yhdenyön jutuista,ihan parisuhteessa olin. Mutta kun suomi vaan on pullollaan luusereita jotka häippäsee ja hylkää lapsensa niin tässä ollaan. Mutta ylpeä olen itsestäni,mä sentään olen vastuuni kantanut.
Ja hei,tunnen myös muutaman ihmisen joilla ei ole isää ollut ikinä,ja he ovat ihan normaaleja ihmisiä! Voitko kuvitella?
Tietysti siitä jotain traumaa on jäänyt,mutta kellä meillä ei omia traumojamme olisi??
Kyllä esim. se on pahempi että on se isä joka on väkivaltainen alkoholisti. varmastit tulee suuemmat traumat kuin jos ei olisi isä kuvioissa.
Ja ap:han sanoi olevansa toisaalta iloinen että testi näyttää plussaa,joten miksi silloin pitäisi aborttiin käydä jossain keskustelupalstalla painostamaan?
Ja niin,mua ei siis kiinnosta mikään matkustelu tai hilluminen. Kaikkia ei vaan kiinnosta vaikka teitä sattuu kiinnostamaankin,me ollaan katsos erillaisia.
Joten mistä sinä tiedät noiden parin ap:n kirjoittaman rivin perusteella että hän ei olisi hyvä äiti ja jaksaisi vauvan kanssa?
Ja kyllä,yhteiskunnan tuilla voi pärjätä oikein hyvin. katsos kun se äitiyspäiväraha voi olla ihan suurikin jos on tehnyt töitä ennen lapsen syntymää. Ja vaikka esikoisen kohdalla olikin ihan minimi-tulot niin ihan hyvin pärjättiin silloinkin. Eli taas kerran,älä tule puhumaan asioista joista et mitään näy tietävän.
Ja en tosiaan kanna huonoa omaa tuntoa siitä että muutaman vuoden elän yhteiskunnan tuloilla,sillä parin vuoden päästä olen taas työelämässä ja aivan varmasti maksan veroina joka pennin takaisin mitä olen saanut. Samoin kuin lapseni sitten joskus tulevaisuudessa aika varmasti tekevät.
Huomaa kyllä että tämä on miehiä täynnä tämä palsta,hyi,just tollaisten "kaikesta kaiken tietävien" kusipäiden takia mulla on usko mennyt ihan täysin teidän sukupuoleenne.
Vastuuttomia luusereita kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko sen verran väleissä isän kanssa, että voit osoittaa lapselle isän olevan tärkeä myös sinulle, koska on lapsesi isä?
Parisuhdekriisiä ei synny ilman kahta osapuolta. Veit ehkä lapselta isän olemalla riidassa itsekäs ja ehdoton osapuoli.
Vanhemman täytyy osata katsoa kokonaisuutta, ei ainoastaan omaa tyytyväisyyttään.
*On todennäköisempää, että isä on lapsen elämässä, jos lapsi on syntynyt parisuhteessa. Kiistätkö tämän?
*Baarit vetävät enemmän puoleensa yksinhuoltajia kuin parisuhteessa eläviä. Kiistätkö tämän?
*Lapset, joiden elämässä on ollut isä, ovat aikuisena keskimäärin tasapainoisempia. Kiistätkö tämän?
*Matkustelu, juhliminen ja vapaus kiinnostavat parikymppistä keskimäärin enemmän kuin kolmekymppistä. Kiistätkö?
Hyvinvointivaltiomme VARMISTAA sen, että kuka tahansa "pärjää" lapsen kanssa, ellei ole narkkari, alkoholisti tai henkisesti epävakaa.
Koska ap ei valota tarkemmin tilannettaan, on parempi antaa yleispäteviä neuvoja, jotka perustuvat todennäköisyyteen eli siihen, että ap on olusuhteiltaan, kypsyydeltään, elämäntavoiltaan ja tulevaisuudensuunnitelmiltaan tavanomainen 20-vuotias nuori nainen.
Mun lapset ei sitäpaitsi ole saaneet alkuaan kumpikaan mistään yhdenyön jutuista,ihan parisuhteessa olin. Mutta kun suomi vaan on pullollaan luusereita jotka häippäsee ja hylkää lapsensa niin tässä ollaan. Mutta ylpeä olen itsestäni,mä sentään olen vastuuni kantanut.
että riidassa jos nainen toimii väärin niin sillä lailla voi viedä lapselta isän?? Jännä juttu kun naiset ei kuitenkaan lapsiaan hylkää vaikka miten olis heidän isän kanssa huonot välit/riitaa.. Eli tämä taas vahvistaa vain kuvaani miehistä.
Ja noihin muihin mielellään tahtoisin jotain tilastotietoja,vai ihanko itse päättelit?
Eli siis että yksinäisiä äitejä vetää enenmmän baarit yms..
Jännä juttu kun mun kaveripiirissä me yksin lapsen saaneet ollaan kotona,ei kiinnosta mikään baari-elämä. (okei,yksi poikkeus löytyy).
Ja taas parisuhteessa elävät juoksevat baareissa lähes joka vkl (heillä kun on mies joka vahtii lasta ja mahdollistaa tämän).
Joten siis tuo väite ei ainakaan omassa tuttavapiirissä pidä paikkaansa.
Ja mihin vertaat sitä isättömän tasapainottomuutta?
Edelleen,tunnen kolme ihmistä joilla ei ole isä ollut kuvioissa ja vaikuttavat kaikinpuolin ihan tasapainoisilta ihmisiltä.
Sitten tunnen alkoholistien lapsia joilla on vakavia mielenterveysongelmia,paniikkihäiriötä ja ties vaikka mitä. Vaikka on se juoppo-isä ollut samassa taloudessa.
Ja,en ole katsonut vain omaa tyytyväisyyttäni. Ihan tyytyväisiltä ja onnellisilta vaikuttavat nuo lapsenikin. Varmasti ovat huomattavasti tyytyväisempiä että tein päätöksen heidät synnyttää,huolehtia ja rakastaa kuin että olisin tehnyt abortin,"kun tahdon juosta baarissa".
Niin,ja katsoinpa muuten kesällä dokumentin isättömistä lapsista,ja toki myönnän että isä on todennäköisemmin lapsen elämässä jos lapsi on syntynyt parisuhteessa,MUTTA siinä dokumentissa sanottiin että yksi kolmesta isästä hylkää myös lapsensa eron sattuessa. Ei ihan pieni prosentti tuokaan mielestäni.
Ja epäilenpä vahvasti että ap ei tee juuri niinkuin täällä satutaan neuvomaan,eiköhän hänellä ole ihan omat aivot jolla ajatella ja päättää mitä tekee.
Itse jos olisin tuollaisen aloituksen tehnyt niin en kyllä tosiaan olisi tälläisiä vastauksia toivonut mitä täällä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi tietää, onko isä oikeasti "jättänyt" lapsensa vai oliko teidän suhteessanne muuten vain hankala elää. Sinulla on negatiivinen ennakkokäsitys mihiä kohtaan yleisesti, joten olet melko jäävi antamaan mitään mielipidettä asiasta.
että riidassa jos nainen toimii väärin niin sillä lailla voi viedä lapselta isän?? Jännä juttu kun naiset ei kuitenkaan lapsiaan hylkää vaikka miten olis heidän isän kanssa huonot välit/riitaa.. Eli tämä taas vahvistaa vain kuvaani miehistä.
Varmasti ovat huomattavasti tyytyväisempiä että tein päätöksen heidät synnyttää,huolehtia ja rakastaa kuin että olisin tehnyt abortin,"kun tahdon juosta baarissa".
Erittäin absurdi ajatus tuo että "varmasti ovat huomattavasti tyytyväisempiä".
Kertoo sinusta ja ajattelutavastasi yleisesti melko paljon. Pääasiassa tunnelähtöinen ajattelutapa vailla realismia on monelle miehelle vaikea asia puolisossa.
Erittäin absurdi ajatus tuo että "varmasti ovat huomattavasti tyytyväisempiä".
Kertoo sinusta ja ajattelutavastasi yleisesti melko paljon. Pääasiassa tunnelähtöinen ajattelutapa vailla realismia on monelle miehelle vaikea asia puolisossa.
Varmasti ovat huomattavasti tyytyväisempiä että tein päätöksen heidät synnyttää,huolehtia ja rakastaa kuin että olisin tehnyt abortin,"kun tahdon juosta baarissa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska et elä lapsen isän kanssa vakinaisessa parisuhteessa etkä vielä elät itseäsi, suosittelisin sinulla aborttia. Lapsia ehtii tehdä hieman vanhempanakin se jälkeen, kun ulkoiset olosuhteesi ovat vakiintuneet.
siittiösolun ja munasolun yhtymisestä kyse tappamisesta.
On todella naurettavaa nimittää ei-vielä-elinkelpoisen sikiön abortoimista tappamiseksi. Näin ainakin minä ajattelen.
Sensijaan minusta on sääli, mikäli 21-vuotias opiskelijatyttö ehkä jopa tuhoaa tulevaisuutensa yhdenyön munauksen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keskenmeno on traaginen onnettomuus, joka vaati pienen ihmisuhrin, äiti vain ei tyhmyyttään huomannut olleensa raskaana, vaan oli tyytyväinen kuukautisten alkamisesta.
Koska raskaus ei ole suunniteltu, tulevaisuuden tuhoaminen on hyvinkin todennäköistä. Raskaus on yksi isoista asioista, johon voi itse vaikuttaa.
Ihmiset kuvittelevat ,että raskaus on AINA joku käsittämätön yliluonnollinen onnenpotku, joka on pakko ottaa vastaan, koska VOI olla, että 3-kymppisenä sama ei enää toistu. Ei hedelmällisyys sentään niin paljon laske 10 vuodessa.
Kortsun käyttö on silkkaa kiusantekoa viattomia siittiöitä ja munasolua kohtaan, sillä ovathan ne jo melkein ihminen, vain erillään toisistaan. Julmaa olla antamatta mahdollisuutta edes sille yhdelle tai kahdelle siittiölle tai munasolulle.
E-pillerit vasta ovatkin kiusantekoa. Huijataan siittiö sokkotreffeille, vaikka munasolulla ei ole aikomustakaan ilmestyä paikalle. Kaikenlisäksi on hankittu toistaiseksi voimassaoleva porttikielto viattomille siittiöille.
Koska tappaminen alkaa ? Onko jo vuorokauden päästä
siittiösolun ja munasolun yhtymisestä kyse tappamisesta.On todella naurettavaa nimittää ei-vielä-elinkelpoisen sikiön abortoimista tappamiseksi. Näin ainakin minä ajattelen.
Itse tulin raskaaksi 20v (en yhden yön jutusta,mutta joka tapauksessa mies häippäsi) Aborttia en miettinyt edes ja lapsi on mulle se tärkein maailmassa.
Sain toisen lapseni myös yksin muutamaa vuotta myöhemmin ja hyvin pärjää yksin kahdenkin kanssa. Eikä siis ole edes sukulaisia apuna,ihan yksinäni olen.
Te teette siis asiasvaikeen josta ette paskan vertaa tiedä!
Ja opiskelut on hieman kesken juu,mutta jatkan kyllä ensi syksynä. Joten?
Ja rahaa on ihan riittävästi että kaikki tarpeellinen saadaan ja ylimääräistäkin.Mutta ap:lle.. ei tainnut olla paras palsta tämä kysyä neuvoa näköjään.. voimia mitä ikinä teetkin!
Tahdoin vaan ketoa että hyvin pärjää muutkin jos vauvan pitää :)
.
Sinä olet ihailtavan vahva nainen. Vaikka sinut heitettäisiin tuliseen pätsiin, kävelisit sieltä ulos ilman naarmuakaan. On syytäkin olla ylpeä. Minä taidan olla "perinteisempi" nainen tai ainakin heikompi, sillä rehellisesti voin sanoa, että tarvitsen miestäni ja parisuhdetta paljon.
Aika ryöpytyksen sait osaksesi sinäkin, vaikka selvästikään et tyrkyttänyt aloittajalle omaa ratkaisuasi, vaan esittelit vain oman tilanteesi yhtenä vaihtoehtona. Minusta se on hyvä lähestymistapa tätä asiaa. Oikea päätös aloittajalle on juuri se, jonka hän itse tekee. t25
kiitos kaikille vastauksista vaik paljon kritiikkiä sainkin.....oon päättänyt pitää vauvan ja rakastaa yli kaiken häntä vai isää hänellä ei oo....jaksan kyl ..pakko :).......
Olet ihan oikeassa: nyt on pakko pärjätä.
-Abortin ehdottaja
kiitos kaikille vastauksista vaik paljon kritiikkiä sainkin.....oon päättänyt pitää vauvan ja rakastaa yli kaiken häntä vai isää hänellä ei oo....jaksan kyl ..pakko :).......
Eläkä välitä näistä voivottelijoista,sellaisia sain minäkin nähdä useampia. Ja niin vaan voivottelut loppui kun ovat joutuneet huomaamaan että hyvin olen 4v jo pärjännyt yksin lasten kanssa :)
Kyllä sinä jaksat ja pärjäät! Tämä palsta vaan kun on täynnä miehiä joiden mielestä elämän kuuluisi olla mahdollisimman helppoa ja huoletonta. Ja jos joku asia nyt herra paratkoon seisoo tämän ihanan helpon elämän tiellä niin eroon vaan ja äkkiä! No,mutta se on heidän häviönsä,eivät voi käsittää että joku asia josta on kyllä vaivaa ja huolta voi olla parasta mitä ihmiselle tapahtuu.
Olis oikeastaan kiva kuulla kuka näille ihmisille on opettanut tuon elämänasenteen? :) Kuka on väittänyt että elämän pitäisi olla vaan helppoa? No,ei voi kuin toivoa että elämä opettaa,heitäkin.
---------------------------------------------------------
Ja vielä sille jollekkin jonka mielestä keskenmeno on sama kuin abortti,niin näkee taas että et aiheesta mitään tiedä.
Keskenmeno kun tulee niin useimmiten kyseessä on tuulimuna (eli nainen ei oikeasti ollut edes raskaana) tai sitten alkio on elinkelvoton. Joten se on aikalailla eri asia kuin abotoida täysin elinkelpoinen alkio josta kaikella todennäköisyydellä on tulossa lapsi,jos ei hänen elämäänsä lopeteta ennen alkujaan.
Erittäin absurdi ajatus tuo että "varmasti ovat huomattavasti tyytyväisempiä".
Kertoo sinusta ja ajattelutavastasi yleisesti melko paljon. Pääasiassa tunnelähtöinen ajattelutapa vailla realismia on monelle miehelle vaikea asia puolisossa.
--------------------------------
Kerrotko vähän tarkemmin miten se on absurdi??
Jos sinä kuulisit että äitisi olisi ollut menossa aborttia tekemään,mutta olisikin lopulta päättänyt pitää sinut,niin etkö olisi luultavasti tyytyväinen että äitisi päätyikin siihen ratkaisuun?
Luultavasti aika moni olisi. (Ja ei,en tosiaankaan aio koskaan puhua lapsilleni mitään tälläisiä,kunhan heitin esimerkkinä)
Mikä siinä sitten olisi realismia? -Että ei sinua haittaisi kun ei olisi olemassakaan? Kuitenkin sinä olet,ja taas et olisi jos äidilläsi olisi sattunut osumaan vähän "huonoon saumaan" raskaus ja olisi tehnyt abortin.
Kyllä se näin jälkikäteen ajateltuna aika monia harmittaisi kun jäisi koko tämä elämä näkemättä.
Ja tiedän kyllä mistä puhun,oma elämäni on ollut sieltä vaikeimmasta päästä,vanhemmat alkoholisteja,mielenteveysongelmaisia ja isä vielä väkivaltainenkin. Ja silti olen todella onnellinen että olen olemassa,vaikka vaikeaa onkin elämä ollut. Mutta ne vaikeudet opettaa ja kasvattaa,vaikkakin kovalla kädellä.
Tekisi varmaan hyvää itse kullekkin pumpulissa kasvaneelle...
Nimen omaan se on eri asia. Täysin eri asia. Ottamatta mitään kantaa siihen, mikä on oikea ratkaisu, on tässä ainakin kaksi erilaista tapaa ajatella. Toiset ajattelee, että abortti on tappamista. Toiset ei näe siinä mitään eettistä ongelmaa.
Jos on ensimmäisen ajatuksen kannalla, voi olla helpottavaa, ettei ole aborttia tehnyt, vaan antanut lapselleen hyvän elämän. Isän, äidin, paljon rakkautta ja mahdollisuuden esim. yksityisiin kouluihin ja akateemiseen uraan (siis ei jää kiinni ainakaan vanhempien varallisuudesta). Asioita, joita ei välttämättä teini-ikäisenä itse pysty tarjoamaan. Varsinkin, jos ei lasta vielä halua, vaan viettää huoletonta nuoruutta. Adoptioon annettuun lapseen voi käsittääkseni pitää myös yhteyttä(?) jos haluaa. Tämä on siis vain yksi mahdollisuus ja yksi tapa katsoa asiaa.
Abortista totta myös tuo mitä sanot. Alkio ei ole ihminen. Biologisesti katsottuna se elää kuin "loinen" naisen vatsassa, ottaen kaiken tarvitsemansa naisesta. Vie hampaatikin suusta, jos ei saa kalsiumia riittävästi. Ei kykenisi elämään kohdun ulkopuolella mitenkään, joten ei siis ole olemassa. Tämä on hyvin perusteltu näkökanta myös.
Ja lapsen pitäminen itse, on myös yksi mahdollinen ratkaisu. Kyllä yhteiskunta tukee, vaikka leipä sitten tiukassa olisikin. Helppo ratkaisu se ei välttämättä ole, mutta kuten joku jo sanoikin, ei elämä aina helppoa olekaan. Helpoksi sen tosin voi tehdä sukulaiset, jos heistä joku "adoptoi" lapsen. Silloin lasta ei olisi oikeastaan edes annettu pois vaan ainoastaan kevennetty vanhemman vastuuta.
Tilanne on kuitenkin haastava ja päätös suuri teki sitten niin tai näin. Tukea aloittaja tarvitsee enemmän kuin mitään muuta ja myös vaihtoehtoja, joita voi pohtia. Ehkä jotain kriisiapuakin? Oletko keskustellut esimerkiksi opiskelijoiden terveydenhuollon kanssa?