Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
veljen vaimon kanssa toimeentuleminen...??
14.11.2009 |
minkä ihmeen takia se voi olla niin vaikea?kun en ole hankala ihminen,mutta tämä nainen(veljen vaimo) ei tule toimeen miehensä perheen naisten kanssa,eikä oikein isänkään. Miten toimia?lapsensa jäävät täysin vaille näitä kontakteja ja velikin toimii vaimon pillin mukaan ja on ehkä itsekin muuttunut jo samanlaiseksi,vaikka ajattelin,että hän kärsisi vaimostaan,sillä tämä ei helppo ja miellyttävä,tosi temperamenttinen ja äksy...huokaus
Kommentit (43)
Minä en pidä miehen siskosta ja nähdään vain ne pakolliset sukulaisvierailut, meillä on oma elämä ja heillä omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...eihän siinä muuta. Erilaisten ihmisten kanssa on syytä oppia tulemaan toimeen. Temperamenttiset ei yleensä ole pitkävihaisia, tai no minä en ainakaan ole. Mun mielestä on parempi suuttua ja puhua suunsa puhtaaksi ja sopia kuin pitää viikkojen mykkäkoulua tai muistella kyräillen jopa vuosikymmenien takaisia verisiä vääryyksiä.
MOLEMPIEN mieheni siskojen kanssa. Hyviä tyyppejä molemmat!
Itse en ainakaan tunne ketään, joka olisi ystävä kälynsä kanssa. Mun veljelleni katos kun kukaan ei ole tarpeeksi hyvä!
Mieheni sisko on etäinen ja kylmä, mieheni veljen kanssa tulemme erittäin hyvin toimeen. Mieheni äiti ja isä ovat syvältä suosta ja en todellakaan tule heidän kanssaan toimeen. V..uilu alkoi heidän puoleltaan, yrityksistä huolimatta välit eivät lämpene, joten olkoon miten on. Mieheni on katkonut välejään vanhempiinsa, sillä ilkeily ei kohdistu vain minuun vaan myös poikaamme.
Kait minä sitten olen sellainen ilkeä veljen vaimo, mutta onneksi onnellinen semmoinen :)
Oman veljeni kihlattu on lapsemme kummi veljeni kanssa ja tulemme paremmin kuin hyvin toimeen, eli kyllä se veljen rakastettu voipi hyvinkin olla ihana ihminen :)
niin hän ei halua muita naisia miehensä lähelle.
Ikävää, mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja aloinpa nyt oikein miettiä, mistä se voisi johtua. Ollaan kai vain niin erilaiset ihmiset. Miehen sisko on alusta lähtien tehnyt tiettäväksi, että minä en ole tarpeeksi hyvä hänen veljelleen, ja että mieheni ex olisi ollut parempi. Se, että hänen suhtautumisensa oli jo alunpitäen niin nihkeää, on tietenkin vaikuttanut minunkin käyttäytymiseeni.
seuraavaa kaikkien kuullen:
veljen vaimo on mm. sanonut seuraavaa kaikkien kuullen:
"Onneksi sain veljeskatraasta sen parhaimman miehen"
Veljenvaimo isokokoinen, kömpelö, kovaääninen. Nakkelee niskojaan ja on muutenkin "vähän parempi" kuin muut.
Alkuun yritin tulla juttuun hänen kanssa, mutta hänestä ilmaantui kieroja piirteitä myös mieheni mielestä.
Nykyään en halua tavata häntä lainkaan. Voin pahoin jos olen samassa huoneessa hänen kanssaan.
Kauhea ämmä kertakaikkiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tulen hyvin toimeen kaikkien kolmen veljeni vaimojen kanssa kuten myös mieheni veljen vaimon ja miehen siskon ja tämän miehen kanssa. Täytyy myöntää että yhden veljeni vaimo on kyllä melko lapsellinen ja välillä ärsyttäväkin (kukapa meistä ei olisi), ja suosii omaa sukuaan mitä tulee lapsen kanssa vietetyn ajan määrään, juhlapyhien viettoihin tms. Mutta hän on aika nuori vielä joten se hänelle suotakoon, ja veljeni häntä rakastaa ja hän on hyvä äiti heidän lapselle. Minusta on lapsille rikkaus että on sukua ympärillä, en halua viedä heiltä tätejä, setiä, serkkuja siksi että he eivät ole juuri sellaisia kuin minä. Miehen sisko on yksi parhaita ystäviäni, vietämme usein aikaa yhdessä lasten kanssa. Näen häntä paljon useammin kuin mieheni eli veljensä.
Se jonka vanhemmat vaativat minua ostamaan heille talon, joka majaili vuosikaudet luonamme ilmaismajoituksessa "opintojensa" takia, joka edelleen ostattaa sukulahjat minulla kuitaten itse vain nimensä onnittelukorttiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen sijaan olen ollut anopin kanssa aina aika läheinen. Mieheni sisko tunsi tarpeelliseksi aina arvostella meidän perheen asioita: lapsia (niiden määrää, heidän nimiään yms.), tapojamme viettää juhlia/olla viettämättä, ruokia joita syömme (on itse vegaani), listaa voisi jatkaa loputtomiin.... Huoh.
Yhden perhejuhlan jälkeen vain ilmoitin, että nyt minulle riitti, en aio tavata häntä enää koskaan, enkä ole sen jälkeen tavannut. Mieheni on näinä muutamana vuotena tavannut siskonsa muutaman kerran. Välit ovat kylmenneet, eivätkä he ole juuri missään tekemisissä. Olen ehdottanut, että puhuisimme asiat selviksi, mutta sekään ei ole sopinut. Yllätys?
Veljenvaimo isokokoinen, kömpelö, kovaääninen. Nakkelee niskojaan ja on muutenkin "vähän parempi" kuin muut.
--> Olen juuri tämä. Tosin en itse pidä itseäni parempana, mutta pikkukylällä asuneet miehen sukulaiset kai kuvittelevat minun tekevän niin. Kun uskallan miettiä toistakin näkökulmaa asioihin enkä aina niin "kuin on aina ennenkin tehty". Omassa elämässäni toimin sen mukaan, että vaadin ja saan laatua (olipa asia melkein mikä tahansa) - mutta osaan sitä myös arvostaa ja osaan mielestäni myös käytöstavat. En ole täydellinen (sen näkee jo ulkomuodosta), mutta en jatkuvasti mollaa itseäni ja koita olla huomaamaton. Olen tällä hetkellä elämässäni tämännäköinen - voin siis aivan hyvin nauttia elämästä nyt. Joskus tulevaisuudessa voin olla hoikempikin, mutta voinpa olla vielä isompikin. Mistä sitä koskaan tietää, miten käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis oikeasti: mitä vikaa siinä on, jos hän pitää miestään veljeksistä parhaana? Se kai lienee ihan selvää, kun on hänet nainut?
Iso koko, kömpelyys tai kova ääni eivät ole ilkeyttä tai kieroutta. "Pieni paremmuus" - jos sitä nyt oikeasti on - teidän joukossa varmasti ennen pitkää katoaa, kun jaksat kuittailla siitä.
seuraavaa kaikkien kuullen:
veljen vaimo on mm. sanonut seuraavaa kaikkien kuullen:"Onneksi sain veljeskatraasta sen parhaimman miehen"
Veljenvaimo isokokoinen, kömpelö, kovaääninen. Nakkelee niskojaan ja on muutenkin "vähän parempi" kuin muut.
Alkuun yritin tulla juttuun hänen kanssa, mutta hänestä ilmaantui kieroja piirteitä myös mieheni mielestä.
Nykyään en halua tavata häntä lainkaan. Voin pahoin jos olen samassa huoneessa hänen kanssaan.
Kauhea ämmä kertakaikkiaan!
käly, miksi sinä tänne tulit kirjottamaan? Puhuttasko asiat suoraan ja nenät vastakkain. Kovin yksipuolisen kuvan annoit minusta ja suhteestani kälyihin. :)
VOisko porukka joskus katsoa peiliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulen hyvinkin juttuun toisen kälyn kans ja olen innossani kun hän tulee meille kylää. Toisen kälyn kanssa on asialliset välit, pidetään yhteyttä mutta en koe että oltas mitää ystäviä.
ilmaista kaikkien veljien ja veljien vaimojen kuullen, että minäpä nain parhaimman miehen.
Ajattelen itsekin samalla lailla omasta miehestäni, mutta en sano sitä ääneen.
Mieheni veli on vikitellyt minua ja paljon muitakin naisia oman vaimonsa nähden. Tämä myös vaikuttaa siihen, että en halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
Puhuin miehelleni, että koen ahdistavaksi olla tekemisissä hänen siskonsa ja hänen miehensä kanssa, koska olen heille kuin ilmaa. Mieheni ilmoitti, että mikäli en ole hänen siskonsa kanssa tekemisissä, hän ei ole lainkaan minun sukuni kanssa tekemisissä. Kuinka hoidatte nämä "pakolliset" sukujuhlat tms.?
[quote author="Vierailija" time="14.11.2009 klo 22:44"]
Mä kyllä yritän tulla toimeen miehen äidin ja siskon kanssa, välit on ihan ok, mutta ei todellakaan läheiset. Appiukko tuntuu läheisemmältä.
[/quote]
Näinhän se monesti on. Minulla on kaksi veljeä ja kummallakin vaimo. Toisen vaimon kanssa tullaan hyvin toimeen. On mukava ja kohtelias ja kiva ihminen. Toisen veljen vaimo on riitaa haastava, vaativa, mikään ei kelpaa. Haukkuu äitiämme koko ajan kylillä. Äiti on todella surullinen välillä, kun kuulee miniänsä haukkuvan häntä. Mutta ei veljen vaimo edes yritä minullekaan olla ystävällinen. Ainoastaan isäämme nuoleskelee.
No veljeni on ollut myös aina aika hankala tapaus, joten vakka kantensa valinnut ja sopivat hyvin toisilleen.
Joten niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan, joten emme mekään jaksa enää tälle tympeälle veljeni vaimolle kovin ystävällisiä olla.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2009 klo 11:01"]
niin hän ei halua muita naisia miehensä lähelle.
Ikävää, mutta totta.
[/quote]
Juuri näin. Nämä ovat niitä naisia, jotka inhoaa anoppia ja miehensä siskoa, mutta ah appiukko ja miehen veljet on niin ihania ja ymmärtää häntä
Toimeen tultava veljen vaimonkin kanssa jos aikoo pitää juhlia perhepiirissä.Juhliin on hekin kutsuttava-
Alue: Aihe vapaa
Kälyni on tosi mukava ja hyvä ystäväni. Samaa ei valitettavasti voi sanoa appiukosta... Tulen myös toimeen anoppini kanssa, vaikkei nyt kavereita ollakaan. Eli siis ei se yks yhteen ole niin ettei naiset tule naisten kanssa toimeen, riippuu ihan ihmisistä ja kemioista.